Ministerineuvosto ei tunnustanut metsätalouden ilmastohyötyjä

Takaisin Ministerineuvosto ei tunnustanut metsätalouden ilmastohyötyjä

Tiedote

Ministerineuvosto ei tunnustanut metsätalouden ilmastohyötyjä

13.10.2017

Euroopan ympäristöministerien neuvoston kokouksessa ei päästy sellaiseen yhteiseen näkemykseen, joka olisi ottanut Suomen metsätalouden riittävässä määrin huomioon. MTK muistuttaa, että yhtään biotalouden investointia ei näiden päätösten takia kannata jättää toteuttamatta.

EU:n ympäristöministerit neuvottelivat 13.10. Luxemburgissa 2030-ilmastopaketin taakanjaosta päästökaupan ulkopuolisilla aloilla sekä LULUCF-asetuksesta. Ministerineuvosto sopi metsien hiilinielujen laskennasta tavalla, joka ei vastaa Suomen toivomuksia.

Viro esitti kaikille EU-maille alun perin yhteensä 360 miljoonan hiilidioksiditonnin liikkumavaraa kymmenen vuoden ajalle, josta Suomen osuus olisi ollut 44,1 miljoonaa tonnia. Viime hetken kompromissina oli, että määrää nostettiin nimenomaan Suomen osalta 10 miljoonalla hiilidioksiditonnilla.

LULUCF-sektorilta syntyvät laskennalliset päästöt voisivat nostaa Suomen tosiasiallisen päästövähennysvelvoitteen yli 40 prosenttiin. Ministeri Tiilikainen totesi, että tämä on vastoin Eurooppa-neuvoston vuonna 2014 tekemää linjausta, jonka mukaan yhdenkään jäsenvaltion kokonaispäästövähennysvelvoite ei ole yli 40 prosenttia. Suomi aikoo nostaa tämän esille jatkoneuvotteluissa.

LULUCF-asetuksessa on pohjimmiltaan kyse siitä, voidaanko kestävän metsätalouden mukaista metsien käyttöä lisätä ilman, että siitä tulisi Suomelle lisäkustannuksia muilta mailta myöhemmin ostettavien päästöyksiköiden muodossa.

- Yhtään biotalouden investointia ei todellakaan kannata jättää toteuttamatta tämän ensi vuosikymmenen loppupuolelle ennakoidun mahdollisen sanktion takia. Biotalouden investointien kauttahan valtiolle syntyisi maksukykyä huolehtia laskentatekniikasta johtuvista ilmastopoliittisista velvoitteistaan, sanoo MTK:n energia-asiantuntija Anssi Kainulainen.

- Metsien ja puutuotteiden tuottamat ilmastohyödyt eivät laskennasta mihinkään muutu, eivätkä mahdolliset sanktioinnit koske sen kummemmin metsänomistajia kuin teollisuuttakaan, Kainulainen muistuttaa. Järkevästä toiminnasta hyötyy myös valtio, joka sitten velvoitteensa parhaaksi katsomallaan tavalla hoitaa.

Neuvoston keskustelu LULUCF:stä käytiin puheenjohtajamaa Viron tekemän kompromissiesityksen pohjalta. Esitys piti sisällään kompensaatiojärjestelmän, jossa on otettu huomioon metsäisten maiden erityiskysymyksiä. Suomen tavoitteena oli, että esitys sallisi hakkuiden kasvattamisen kestävän metsätalouden tarpeisiin ja hiilinielujen kehittymisen pidemmän aikavälin tarkastelun.

LULUCF-asetuksen käsittely jatkuu kolmikantaneuvotteluilla EU-parlamentin, komission ja neuvoston välillä. Lopullisia päätöksiä odotettaneen alkuvuodesta 2018.