Takaisin Monimuotoisuusdieettiä maatalouspolitiikkaan

Blogi – Maaseudun edunvalvonta

Monimuotoisuusdieettiä maatalouspolitiikkaan

05.07.2022

Kuluttajien ruokavalintoja koskeva juupas-eipäs keskustelu on enimmäkseen turhauttavaa. Sama koskee ruokatuotantoa koskevaa keskustelua. Kategorinen puolesta tai vastaan -asetelma ei johda yleensä mihinkään ja vähiten maatalouteen ja sen uudistamiseen. Siksi monimuotoisuusdieetti on loistava termi. Se antaa tilaa valinnan vapaudelle, josta me kuitenkin kaikki yksilöinä, niin kuluttajakansalaisina kuin maatalousyrittäjinä, haluamme pitää kiinni. 

Ruokajärjestelmä elää parhaillaan murroksessa, joka hakee ehkä vertaistaan EU-jäsenyyden alkutaipaleelta 90-luvun puolivälistä. Maataloudelta odotetaan perinteisen ruuantuottamisen lisäksi nyt myös paljon muuta. Hiilensidontaa, maisemanhoitoa, pölytyspalveluita, luonnon monimuotoisuuden ja maatalouden kulttuuriperinnön ylläpitämistä. Miten nämä kaikki yhteensovitetaan syvässä kannattavuuskriisissä elävän maatalousyrittäjän arkeen, jonka voimavarat kehittämiseen ovat vähissä? Pääasia, että saa rahat riittämään ja yönsä nukuttua. 

”One fits not all”. Parhaat ratkaisut ovat yleensä yksilöllisiä. Monimuotoisuutta tuetaan parhaiten, että viljelijälle annetaan mahdollisuus valita sekä itselleen että tilalleen parhaiten sopivimmat menetelmät. Olen ollut vuosien aikana mukana useissa maatalouden ympäristötoimenpiteitä kehittävissä ohjausryhmissä, joissa viljelijöiltä tulee usein toiveita, että he olisivat valmiita erilaisiin kokeiluihin, mutta maatalouden tukijärjestelmä ei niitä salli. Olosuhteet yksittäisen maatilan - tai jopa peltolohkon - sisällä voivat vaihdella paljonkin. 

Maatalous on hyvin riippuvaista yhteiskunnan sille maksamista tuista. Siksi järjestelmän vaatimuksiin on tavalla tai toisella sopeuduttava. Tukien kohdentamiseen on ensi vuonna käynnistyvällä EU:n uudella maataloustukikaudella kohdistunut jälleen kerran paljon muutospaineita. Ehkä eniten ristipainia on aiheuttanut se, pitääkö tukia ohjata enemmän ympäristöhyötyjen tuottamiseen vai ruuantuottamiseen. Lopulta muutokset ovat todennäköisesti jäämässä odotettua pienemmiksi. 

Olisiko tukien kohdentamisessa kuitenkin jatkossa erotettava toisistaan paremmin ruuantuottaminen ja ekosysteemipalvelut? Viljelijä valitsisi itse mitä ensisijaisesti haluaa tuottaa. Samalla maatalouteen kohdistuvat ristiriitaiset odotukset yhteiskunnan taholta tasoittuisivat. Yksinkertaista olisi, jos raha ruuasta tulisi markkinoilta, vaikka tukijärjestelmä on aikoinaan rakennettukin nimenomaan kuluttajien tueksi kompensoimaan korkeita tuotantokustannuksia ja alentamaan hintoja. Toisaalta moni ympäristöhyötyjä tuottava toimenpide voi pitkällä tähtäimellä ratkaista myös tuotantoon liittyviä kustannusongelmia. 

Viljelemällä monipuolisesti, ottamalla kiertoon mukaan lisää typensitoja- ja maanrakennetta parantavia kasveja, voi myös tuotannon kannattavuus parantua. Samalla syntyy niitä monimuotoisuusvaikutuksia, joista kaikki hyötyvät. Monimuotoisuusdieettiä tarvitaan lisää siis myös maataloustukipolitiikkaan. 

Päivi Rönni
toiminnanjohtaja, agr. MMM
MTK Häme

Katso myös: Suomi monimuotoisuusdieetille! SuomiAreenassa 14.07.2022 klo 15:00. Pääset ohjelmaan tästä. 

aiheet: työtä ja elämää maalla

Työtä ja elämää maalla

Blogisarjassa MTK:n ja MT-liittojen toimihenkilöt pohtivat maaseudun elinkeinoja erilaisten vastuullisuusnäkökulmien kautta ja sitä, miten vastuullisuus näyttäytyy heidän työarjessaan.