Eerikki Viljanen: Maataloudessa ei käännettä parempaan – nyt tarvitaan tekoja
 

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen painotti kevätkokouksessa, että maatalouden kannattavuus on edelleen kriittinen haaste, eikä tarvittavaa täyskäännöstä ole tapahtunut. Hän vaati hallitukselta ripeämpää toimeenpanoa ja muistutti, että ilman oikeudenmukaista tulonjakoa suomalainen ruuantuotanto ei selviä.

Missä viipyy elintarvikemarkkinalain jatkopaketti?, Viljanen kysyi ja muistutti, että edunvalvonnan ansiosta se annettaneen alkuperäisiä hallituksen suunnitelmaa aiemmin, keväällä 2026.

Metsäpuolella menee nyt kohtuullisesti, mutta sielläkin on omat haasteensa julkisessa keskustelussa metsien käytöstä.

Viljanen muistutti, että viljelijää ja metsänomistajaa yhdistää omaisuudensuoja ja maanomistajan oikeus päättää siitä, mihin omaisuuttaan käyttää.

Kuntien kaavoitusmonopoli ja julkisten toimijoiden pakkolunastukset nakertaneet omaisuudensuojaa, mutta nyt siihen on tulossa muutosta lunastuslain muutoksen myötä, Viljanen sanoi.

Siinäkin on silti parannettavaa.

Voimalinjat ja kaasuputkilinjat pitää saada korvausten piiriin, hän muistutti.

Viljanen nosti esille saavutettuja edunvalvontavoittoja, kuten metsävähennyksen laajennuksen 60 prosentista 75 prosenttiin.

Tulevissa vaaleissa hän kehotti valitsemaan päättäjiä, jotka tuntevat maaseudun arjen ja puolustavat sen elinvoimaa.

Lue myös tiedote: MTK:n Viljanen: Halpuutus tyhjentää kaupan hyllyjä
 

Eerikki Viljanen

 

Valtuuskunnan puheenjohtajisto jatkaa

Valtuuskunnan koko puheenjohtajisto valittiin yksimielisesti jatkamaan myös seuraavan kauden. Valtuuskunnan puheenjohtajaksi valittiin Eerikki Viljanen, 1. varapuheenjohtajaksi Sanna Hämäläinen ja 2. varapuheenjohtajaksi Sari Lantta.

Toiminnanjohtaja Wallin nosti esille edunvalvonnan saavutuksia ja strategiaprosessin kehittämistä
 

Jyrki Wallin esitteli viime vuoden toimintakertomuksen loi katsauksen järjestön viime vuoden toimintaan. Hän nosti esille mm. järjestön edunvalvonnan saavutuksia, järjestön kehittyvän strategiaprosessin ja uudentyyppisen raportointimallin.

Strategia on kohtuullisessa kuosissa, Wallin sanoi.

Wallin nosti esille myös järjestön uuden vastuullisuuden ja kestävän kehityksen ohjelman, joka on luettavissa verkkosivuiltamme.

Toimintaa oli viime vuonna paljon ja moni asia on edennyt. Onnistumisia olivat mm. vaikuttaminen EU-komission työohjelmaan ja maatalousvisioon, lunastuslakiin ja ruokavientimalliin.

Ruokaviennissä määrä kasvoi, mutta arvo ei. Markkinoille tarvitaan työkaluja tuottajan aseman parantamiseksi.

Elintarvikemarkkinalaki, hankintalaki ja kilpailulaki tarvitaan yhä, Wallin sanoi.

Wallin muistutti, että markkinatiedossa on edetty ja suositteli kaikille mobiiliapin lataamista ja sen markkinointia. Appiin on nyt avattu uusi puu- ja maatalousmarkkinaosio.

Jyrki Wallin

 

Copa-Cogegan uusi pääsihteeri Elli Tsiforou esiintyi valtuuskunnalle
 

Copa-Cogecan pääsihteeri Elli Tsiforou kiitti puheessaan MTK:n valtuuskuntaa lämpimästä vastaanotosta ja korosti Suomen roolia kestävän maa- ja metsätalouden edelläkävijänä. 

Tsiforou korosti, etä Euroopan viljelijät toimivat nykyään epävarmuuden keskellä, jota leimaavat geopoliittiset jännitteet, ilmastopaineet ja epävakaat markkinat. Maatalous ei ole enää vain ruokaa – se on osa huoltovarmuutta ja turvallisuutta.

Tsiforou korosti yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) merkitystä, reilumpia kauppaehtoja ja vahvaa panostusta biotalouteen. Uusi maatalousvisio on muuttanut keskustelun suuntaa toimialasta.

Maatalous nähdään nyt strategisena toimialana suvereniteetin, ruokaturvan ja innovaatioiden kannalta. Se on myös ilmasto- ja biotalouden kannalta tärkeä, Tsiforou korosti.

Erityisenä haasteena on nyt maatalouden rahoitus seuraavassa EU:n rahoituskehyksessä.

Jos maataloudesta leikataan, niin uhkana on, että meillä on EU:ssa 27 erilaista maatalouspolitiikkaa ja sitä emme halua, Tsiforou sanoi.

Hän korosti, että jäsenmaiden on nyt vakuutettava omat hallituksensa maatalousrahoituksen tärkeydestä.

Pääsihteeri toi myös esiin huolensa siitä, että kauppapoliittinen nokittelu vaarantaa pitkään rakennetun EU:n ruokaviennin.

Viljelijöitä ei voi laitaa maksumiehiksi sellaisesta, johon he eivät ole syyllisiä, hän korosti.  

Suomi sai erityistä kiitosta metsien vastuullisesta hyödyntämisestä, digitaalisista innovaatioista ja huoltovarmuuden pitkäjänteisestä rakentamisesta.

Elli Tsiforou

MTK Savonlinnan seutu & Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo valittiin Vuoden Helmeksi 2024

Yhdistykset ovat pitkäjänteisesti kehittäneet koulujen opetuskäyttöön materiaalia, joka kertoo suomalaisesta ruuantuotannosta ja metsätaloudesta. Vuonna 2024 yhdistykset lanseerasivat oppimissivuston “Opi maasta ja metsästä”, joka tarjoaa helposti saatavilla olevaa, ajankohtaista ja pedagogisesti suunniteltua sisältöä alakoulu- ja yläkoululaisille eri tuotannon aloilta. Sivustoa kehitetään jatkuvasti ja sen tunnettuutta edistetään. Yhdistykset tekevät myös vahvaa yhteistyötä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. 

Vasemmalta Kaisa Ralli, Petteri Käyhkö, Ruth Lähdeaho-Kero, Aino Sallinen, Erno Saari, Riitta Torikka, Matti Keltto, Herman Hakala ja Hanne Aho.

Kunniamaininnan saivat Metsänhoitoyhdistys Lakeus ja MTK Kajaani

Metsänhoitoyhdistys Lakeus sai kunniamaininnan Vuoden Helmi 2024 -kilpailussa. Yhdistys haki ja sai Leader-rahoitusta ja yksityisiä varoja hankkeelle ”Aktivoinnilla ja tiedolla elinvoimaa”.  Rahoituksen avulla hanke on tehnyt vaikuttavaa työtä metsänomistajien aktivoimisessa ja neuvonnassa erityisesti nuorten ja uusien metsänomistajien parissa. Yhdistys on järjestänyt onnistuneita tilaisuuksia ja tavoittanut myös hiljaisia metsänomistajia. Toiminta on auttanut metsänomistajia näkemään metsän osana ilmastoratkaisuja ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Hankkeessa on yhdistetty käytännön metsänhoito, ilmasto- ja ympäristöarvot sekä perhemetsätalouden jatkuvuus.

MTK Kajaani ry sai kunniamaininnan Vuoden Helmi 2024 -kilpailussa, koska se herätti henkiin perinteisen ja yhteisöllisen pääsiäiskokkotapahtuman yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Tapahtuma kokosi suuren kävijämäärän, arviolta 1500–1800 henkilöä. Tapahtuma tarjosi monipuolista ohjelmaa ja onnistui aktivoimaan laajasti niin kyläläisiä kuin yhteistyökumppaneitakin. MTK Kajaani teki tapahtuman järjestämisessä pitkäjänteistä ja sitoutunutta työtä, joka vahvisti alueen yhteisöllisyyttä ja toi iloa paikallisille asukkaille.

 

MTK:n tilinpäätös vuodelta 2024

MTK:n talousjohtaja Heikki Laurinen esitteli MTK:n tilinpäätöksen, jonka valtuuskunta vahvisti. 

 

Valtuuskunta myönsi kultaisia ansiomerkkejä 

Valtuuskunta myönsi johtokunnan esityksestä järjestön kultaisia ansiomerkkejä ansioituneille luottamushenkilöille ja muille järjestön päämäärien eteen työskennelleille. Katso lista merkin saaneista täältä.


Valintoja

Aleksi Tuominiemi Halsualta valittiin MTK:n lihavaliokunnan sikaverkostoon 49 äänellä. Vastaehdokas Matti Virtanen Huittisista sai 24 ääntä. 

MTK:n 36. liittokokous 

MTK:n valtuuskunta kutsuu koolle MTK:n 36. liittokokouksen 4.-5.2.2027 Jyväskylään.

Yleiskeskustelu

Kaisa Ralli painotti, että mhy-toimihenkilökentälle pitäisi saada säännöllisesti tietoa edunvalvonnan onnistumisista. Tarinallistetaan ja luodaan positiivista mielikuvaa, hän ehdotti. Mhy-työntekijäkenttä tulisi sada puhumaan puolestamme.

Anni Heiskanen kertoi tapaamisestaan Olli Rehnin kanssa, jossa aiheena olivat itäisen Suomen rahoitusvaikeudet. Suurimpana ongelmana ovat lainojen pitkät käsittelyajat – ne viivästyttävät jopa huolellisesti valmisteltuja investointeja ja vaikeuttavat sukupolvenvaihdoksia.

Pankkien suhtautuminen maaseudun hankkeisiin on usein varovaista, ja jopa syrjäinen sijainti voi vaikuttaa kielteisesti lainan saantiin. Rahoituksen puute voi pahimmillaan johtaa tilojen pakkolopettamisiin.

Pohjois-Savon maaseutunuoret ovat ilmaisseet huolensa tulevaisuudesta: alalle ei riitä jatkajia, ja agrologeja valmistuu liian vähän. Alan tulevaisuudennäkymä on heidän mukaansa heikko.

Lassi Väisänen nosti esille, että Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa on nyt uutta pöhinää peltoviljelyn parissa. Viljanviljelyalat pysyneet samana pitkään ja peltoa on paljon kesannolla. Heikko kannattavuus vähentää kiinnostusta satokasvien viljelyyn. Talviaikaisen kasvipeitteet tuet ovat nousussa, mutta hehtaarituet laskeneet. Erikoiskasvien viljely voisi olla osa ratkaisua parantaa tilannetta. Otetaan peltopotentiaali käyttöön, hän sanoi.

Tiina Korhonen nosti esiin kentältä kuuluvan huolen viljelijöiden jaksamisesta. Erityisesti kuvausvelvoitteet ja Vipu-järjestelmän jatkuvat seurannat koettelevat arkea. Jatkuva seurantapyyntöjen käsittely vie aikaa ja energiaa, mikä heikentää jaksamista entisestään.

Korhonen huomautti, että byrokratia ei kuormita vain viljelijöitä, vaan myös työntekijöitä ja vaikuttaa esimerkiksi laatuvaatimusten hoitamiseen. Pankkien tiukentunut sääntely on yksi lisähaasteista. Alalla on myös selkeä motivaatiokysymys: miten turvataan työvoiman saatavuus, kun esimerkiksi poimijoita ei enää löydy? Poikkeuslupien hakeminen on työlästä ja byrokratia lisääntyy edelleen.

Jaakko Isomäki toi esille turvemaita vaivaavan epävarmuuden. Se koskee sekä peltoa että metsää ennallistamisen kautta. Onhan MTK:ssa riittävästi resurssia ja osaamista turvemaakeskusteluun?, hän kysyi.

Suvi Rantala korosti, että maatalouden menestys vaatii sekä korjaus- että uudisinvestointeja. Vastuullisuustavoitteet vaikuttavat yhä enemmän myös maatalouden rahoituksen ehtoihin. On huolestuttavaa, että ruuantuotanto ei ole sijoittunut tärkeimpien rahoituskohteiden joukkoon. Rahoituksen saaminen edellyttää, että tila vastuullinen ja tuotanto kestävällä pohjalla. Rantala painotti, että ymmärrystä maatalouden erityispiirteistä tarvitaan lisää.

Markus Kivelä peräänkuulutti vahvaa edunvalvontaa tukimaksatusten aikaistamiseksi, jotta saataisiin näkyviä tuloksia aikaiseksi.

Nina Tervo toi esiin huolen maitotilojen määrän laskusta – tuottajia on vuonna 2024 enää 3 880. Kehitys on huolestuttava huoltovarmuuden näkökulmasta. Maidontuotanto nähdään yhä enemmän taloudellisena valintana, ei elämäntapana. Tervola painotti, että tuotanto tulisi saada erityisesti nurmialueilla houkuttelevaksi tukitoimilla ja investointituilla. Maidontuottajat toivovat siirtymistä litratuen piiriin, koska se olisi hallinnollisesti yksinkertaisempi ja selkeämpi järjestelmä.

Erno Saaren mielestä tulisi pitää yllä maa- ja metsätalouden positiivista ilmapiiriä niin työn kuin yksityiselämänkin osalta. Nuoria ei saa lannistaa liialla negatiivisuudella. Ruokastrategiakyselyssä noin puolet nuorista opiskelijoista näki maatalousalan positiivisena, mutta kolmannes jokseenkin negatiivisena. Ruuan arvostus on noussut ja metsätalous on tässä maailmantilanteessa hyvää taloudellista toimintaa, hän muistutti.

Sanna Hämäläinen kiitti MTK-yhdistyksiä arvokkaasta työstä, erityisesti koululaistyön osalta. Hän nosti esiin Etelä-Pohjanmaan esimerkin ja Liisa Vuorelan Koskenmäen tilalta, jossa on järjestetty Teamsin kautta oppitunteja koululaisille. Hän toivoi, että tähän työhön riittää virtaa myös jatkossa, sillä koululaisten tiedonsaanti maataloudesta on yhä hyvin rajallista.

Hämäläinen painotti, että perusopetuksen tulevaisuustyö on tärkeä paikka vaikuttaa. Esillä ovat muun muassa tekoälyn ja teknologian rooli, perustaitojen oppiminen sekä sosiaalinen kestävyys. Hän toivoi, että mahdollisimman moni tarttuu tilaisuuteen ja ottaa kantaa koulutuksen tulevaisuuteen.

Timo Kankaanpää kehui Koskenojan maitotilan Teams-tilavierailua. Kankaanpää tuki myös Erno Saaren puheenvuoroa. Se, mitä kuvaa annetaan nuorille tulevaisuuden tuottajille, on tärkeää. Kankaanpää kertoi Etelä-Pohjanmaalta lähteneestä esityksestä eduskunnalle, että kaikki Suomen koululaiset vietäisiin maatiloille ja metsään. Tieverkkoa on kehitettävä ja EU-maatalousbudjettiin saatava lisää rahaa, Kankaanpää korosti.

Aku Länninki korosti, että lisäarvo täytyy saada ruokaketjussa oikeaan paikkaan – eli yrittäjälle ja tuottajalle. Se ei tapahdu odottamalla, vaan vaatii aktiivisuutta, myös kolmannen sektorin rahoitusta ja itsenäisten organisaatioiden rakentamista. Näitä voidaan luoda eri puolille maata.

Länninki painotti paineistamisen ja kilpailukyvyn merkitystä sekä hyvien yrittäjäratkaisujen, ennakkoluulottomuuden ja tuottajien välisen verkostoitumisen voimaa. Kun tuottajien asema vahvistuu, myös arvo siirtyy oikeaan paikkaan. Länninki tiivisti puheensa: Meidän pitää myydä tuotetta – ei sitä maata, missä se tuotetaan.

Hannu Uitto nosti esille järjestön tiedotuksen. Tietoa löytyy nyt monesta tuutista ja sen jakaminen on meidän jokaisen vastuulla. Laihia teki jo 1.11.1991 valtuuskunnalle aloitteen 50 000 euron lisätiedotusrahasta, mutta johtokunta ei hyväksynyt. Nyt raha olisi reaaliarvoltaan 15 000 euroa.

Siru Lavikka muistutti ylisukupolvisuudesta ja nosti esille sadun Enne Etanasta. Työtä on maataloudessa tehty, opittu uutta ja kehitytty. Yhdessä tekemistä kannattaa vaalia. Nyt käydään taistelua byrokratiaa ja muuta vähemmän tarpeellista vastaan. Päätehtävämme on viljellä ja varjella maata. Tämä tuntuu jäävän kaikkeen kehittämisen varjoon. Keskitytään siihen, mitä osataan. Menestystä tulevalle kasvukaudelle, hän toivotti.

Vilma Kuosmanen osallistui ensimmäistä kertaa valtuuskunnan kokoukseen ja toi mukanaan viestin jäsenkentältä. Hän korosti, että markkinoiden toiminta ja tuottajahintojen heikkous on nostettava esiin – hinta määräytyy ilman yhteyttä tuotantokustannuksiin. Matalakatteisella sektorilla tehdään valtavasti työtä, eikä nykytilanne motivoi pitkään. Markkinoilla on tapahduttava muutos.

Kuosmanen muistutti myös maaseutunuorten valtuustoaloitteesta vuosi sitten ja painotti, että nuoria tarvitaan lisää sekä johtokuntiin että valtuuskuntaan.

Juha Junnila kertoi, että kentältä tullut palauteta ärhäkän markkinaedunvalvonnan tarpeesta. Käytännössä se on kuitenkin meiltä kielletty ja suoraa vaikutusvaltaa hintoihin ja vientiin ei ole. Me voimme kuitenkin rakentaa kilpailukykyistä toimintaympäristöä. Haasteena on, miten tämä edunvalvontatyö viestitään omille ja potentiaalisille jäsenille.

Sami Nivala nosti esiin huolen turvemaapeltoihin eli eloperäisiin peltoihin kohdistuvista suunnitelmista. Johtokunnalle on toimitettu asiasta kirjelmä. Erityistä huolta herättää se, että ennallistamissuunnitelmaa on valmisteltu virkamiestyönä ilman sidosryhmien osallistumista. Viime viikolla ympäristöministeriö kuitenkin tiedotti, että suunnitelma tullaan laatimaan laajasti kansalaisia ja sidosryhmiä kuunnellen – mukaan lukien MTK. Nivala kannustikin seuraamaan valmisteluryhmän työtä tarkasti ja totesi, että tuotantopainotteinen lähestymistapa olisi suomalaiselle maataloudelle eduksi.

Päivikki Otronen kannatti Kaisa Rallin viestintäehdotuksia. MTK Pohjois-Karjalasta on kajahtanut kysymys, mitä johtokunta aikoo tehdä jäsenkadon eteen. Otronen kiitti Jyrki Wallinia valtuuskunnan käsien nostattamisesta yhteneväisen järjestön puolesta.

Jani Hevonoja nosti esiin riistahallinnon ongelmat ja viittasi uutiseen, jossa käsiteltiin riistaeläinten aiheuttamia taimituhoja. Hän arvosteli nykyjärjestelmää siitä, että riistakannan sääntelyssä on liikaa valtaa erityisesti riistakeskuksella. Riistakeskus ei kuitenkaan tunnusta valta-asemaansa ongelmaksi, eikä maa- ja metsätalousministeriö ole ottanut kantaa siihen, onko riistahallinnolla liikaa valtaa.

Anne Kangasvuori-Hosike sanoi, että jauhelihapula on vain jäävuoren huippu, ja kantoi huolta naudanlihantuotannon tulevaisuudesta. Kannattavuus haastaa nautatiloja investoinneissa. Tuotannon kannattavuuden on noustava ja tuottajalle tuotava näkymä tulevaisuuteen. Tieverkon parantamiseen olisi myös saatava lisää rahaa. Jopa Helsinki-Pori väylällä pahoja vaurioita alemman asteisesta tieverkosta puhumattakaan.

Eero Kivistö kiitti hyvästä yhteishengestä eilisessä kokouksessa ja korosti, että MTK:n on kyettävä puhaltamaan yhteen hiileen. Metsäjäsenyyden herättämät tunteet nostavat esiin tarpeen avoimuuteen ja parempaan ymmärrykseen. Ollaanko liikkeellä samoilla lähtötiedoilla, ymmärretäänkö toisiamme? Maa- ja metsätalouden harjoittajia on yhä vähemmän, mutta olemme edelleen samaa porukkaa – maatilatalouden harjoittajia. Kivelän mukaan on etsittävä yhdistäviä asioita ja kyettävä puhumaan myös vaikeista teemoista. Ei ole väliä, kulkeeko viesti metsänhoitoyhdistyksen vai tuottajaliiton kautta. Tärkeintä on katsoa eteenpäin ja keskittyä jäsenten aseman parantamiseen.

Aarne Lehtosen mukaan Nasse-setä on hyvin vihainen, sillä MTK:ssa on käytetty kymmenen vuotta keskinäiseen nahisteluun. Talviaikaista kasvipeitteisyysvelvoitetta tulisi Lehtosen mukaan aikaistaa. Marttojen ruokalinjauksista on suivaannuttu Varsinais-Suomessa. Hän toivoikin, että MTK lanseeraisi kotimaisuus- tai lähiruokahaasteen. Lehtonen vetosi, ettei varsinaissuomalaisia tuottajia jätetä yksin Saaristomerihaasteiden kanssa.

Herman Hakala totesi, että hakkuiden rajoittaminen herättää voimakkaita tunteita – erityisesti työpaikkojen menetykset huolestuttavat. Metsätalouden taloudellinen merkitys on suuri niin metsänomistajille kuin kansantaloudelle. Hakala painotti, että hakkuiden sijaan tulisi keskittyä talousmetsien kasvun lisäämiseen ja hakkuiden tehostamiseen. Tutkimusten mukaan kasvua on mahdollista lisätä jopa 20 prosenttia.

Matti Kantola nosti esille maatalouskomissaari Hansenin vierailun Sysmässä, jossa hän tapasi nuoria viljelijöitä. Esille nousi erityisesti sukupolvenvaihdokset ja erityisesti SPV-luopumisjärjestelmän puuttuminen. Kantola toivoikin luopumisjärjestelmän palauttamista Suomessa.

Henrik Jensen nosti esiin kasvavat paineet, joita Saaristomeren ja vesistöalueiden suojelu aiheuttaa tuottajille. Vaikka suojavyöhykkeitä on perustettu ja kasvipeitteisyyttä lisätty, mikään ei tunnu riittävän. Fosforiasetuksen poikkeus karjanlannan levityksessä on tärkeä työkalu sään vaihdellessa, ja sen jatkoaika on parhaillaan käsittelyssä. Jensen kritisoi myös kasvinsuojeluaineiden valikoiman kaventumista. Jos aineet on hyväksytty Ruotsissa ja Virossa, ne tulisi hyväksyä myös Suomessa.

Hän nosti esiin myös huolen susien lisääntymisestä – niitä on jo Salossakin, jonne on myönnetty yksi lupa. Ongelma on todellinen.

Lari Koskiaho totesi, että MTK-sovellus on hyvä, mutta sen käyttöä pitäisi saada laajennettua enemmistölle jäsenistä. Myös metsänhoitoyhdistysten jäsenmäärän kasvattaminen olisi tärkeää. Suskannan kehityksellä on vaikutusta hirvikantaan. Liian korkea hirvikanta taas aiheuttaa ongelmia metsänkasvatukselle, ja siksi hirvijahdit tulisi viedä loppuun asti. Koskiaho painotti, että vain pieni osa hirvivahingoista tulee virallisesti tietoon – vahingot tulisi aina ilmoittaa.

Maija Laine kuvasi maaseudun asutusjärjestelmää rikkoutuneeksi. Vakuusarvot määräytyvät markkina-arvon mukaan, ja vaikka ostajia olisi, rahoituksen saaminen estyy – tilanne on hänen mukaansa fataali.

Maaseudun yritykset kärsivät osaavan ja sitoutuneen työvoiman puutteesta. Kehityksen esteeksi nousevat sekä rahoituksen saatavuus että asuinpaikkojen löytyminen. Laine muistutti, että maaseutua ei voi siirtää muualle. Hän ehdotti, että maaseudun rahoituksessa poistetaan 80 prosentin enimmäistakausmäärä.

Mikko Uusitalo muistutti tilojen sukupolvenvaihdoksista, että varainsiirtovero pätkähtää, kun nuori tekee sukupolvenvaihdoksen. Tässä olisi edunvalvonnan paikkaa. Hallitusohjelma on hyvä, mutta se on pitkälti ohitettu, seurantaan on nyt panostettava mm. lunastuslain ja suurpetopolitiikan osalta. Ennallistamisen edunvalvontaan pitää myös merkittävästi satsata. ”Me olemme se porukka, jolla on juuret ja meidän pitää niitä arvostaa”, Uusitalo muistutti.

Taneli Pajunen totesi, että Suomessa S-ryhmä ja K-ryhmä sanelevat hintatason, ja myös Tokmanni on tulossa mukaan ruokamarkkinoille. Hän esitti, että Suomessa tulisi säätää laki, jonka mukaan ei saa myydä tuotteita, joiden tuotantotapa on Suomessa kielletty.

Pajunen nosti esiin myös itäisen Suomen haasteet. Tiet itäisessä Suomessa ovat huonossa kunnossa. Teiden huono kunto ja tukkirekkojen kasvavat kokonaismassat heikentävät alueen elinvoimaa ja kilpailukykyä. Alue tarvitsee hallituksen tukea turvatakseen tulevaisuutensa.

Kalle Myllynen kiitti Anni Heiskasta ja Maija Laahasta hyvistä puheenvuoroista. Hän nosti esille, että verottaja on keksinyt kysyä ajopäiväkirjoja uusiin traktoreihin. Syynä lienee samanlaiset kilvet kuin koppimönkijöissä. Oikaisupyynnöt ovat tiloille haastavia. Voisiko MTK vakuuttaa verottajan toimintaan?

Harri Voutilainen kiitti MTK:n edunvalvontaa hevosalan hyvästä huomioimisesta. Vuosi sitten asetetut tavoitteet on saatu toteutettua, ja työ on tuottanut tulosta. Hän painotti, että jatkossakin on tärkeää pysyä tavoitteellisella linjalla ja varmistaa sujuva yhteistyö myös tulevaisuudessa.

Tauno Paakkari kertoi, että Pohjois-Suomessa luodaan heinästä yrittäjyyttä. Tämä perustuu eloperäisten maalajien tutkimukseen.2028 pohjoisen nurmen hyödyntäminen tutkimuskäyttöön katkolla. Onko tutkimukselle jatkoa?

Otso Heikola nosti esiin viljakaupan haasteet, erityisesti hometoksiinit, jotka ovat herättäneet paljon keskustelua. Aiheesta järjestetyt tilaisuudet ovat keränneet runsaasti osallistujia, mikä osoittaa niiden tarpeellisuuden. Heikola ehdotti viljakaupan tarkkailijat -ryhmän perustamista uudelleen Instagramiin ja näytteenoton tarkkailun kehittämistä osaksi ratkaisua.

Tukimaksujen osalta hän huomautti, että tukien saajista ensimmäinen maatalousyrittäjä löytyi vasta sijalta kahdeksan. Tämä herättää kysymyksen: minne tukieurot todella menevät? Heikola painotti, että edunvalvonnan painopistettä tulisi siirtää entistä enemmän kohti tilojen talouden vahvistamista.

Mikko Tiirola muistutti, että poliitikot ovat nyt vaaliteltoilla tavattavissa – nyt on oikea aika vaikuttaa. Hän totesi, että lunastuslakiesityksestä puuttuvat edelleen nauhamaiset johtokäytävät, ja kehotti ottamaan poliitikot rohkeasti "syleilyyn". Tiirola esitti maa- ja metsätalousvaliokunnalle, että Tilastokeskus alkaisi ylläpitää tilastoa maanvuokrahinnoista, jotta markkinahintatietoa olisi jatkossa paremmin saatavilla.
 

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan puheenvuoro

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila totesi maailman tulleen hulluksi ja näkymien olevan vaikeat – silti kuluttajan ostovoima kehittyy yllättävän hyvin. Hallituksen kasvuriihessä tekemät päätökset ovat askel oikeaan suuntaan. Talouden tasapainottaminen vaatii kuitenkin kolmea asiaa: leikkauksia, verojen kiristämistä ja kasvua.

EU:n on Marttilan mukaan muututtava: sen tulee olla suurempi suurissa asioissa ja pienempi pienissä. Viitteitä muutoksesta on jo näkyvissä, ja komissio on alkanut suhtautua huoltovarmuuteen ja maatalouteen myönteisemmin. Komissaareja on vieraillut Suomessa runsaasti – jopa rajalla ja avohakkuilla – ja huoltovarmuuden merkitystä on ihailtu. Ruuantuotannon hajauttaminen on resilienssiä.

Marttila korosti, että Green Dealin suuntaa ollaan nyt vihdoin arvioimassa myös talouden näkökulmasta. Politiikan tulee tunnistaa ruuan ja maatalouden turvallisuuspoliittinen merkitys.

Mercosur-sopimus on tulossa. Marttila ei aio johtaa traktorimarssia sopimusta vastaan, vaan peräänkuuluttaa järkevää, realistista linjaa. Hän pitää tärkeänä, että Suomi hoitaa omat etunsa hyvin. Hän muistutti, että kohta Etelä-Amerikka voi olla viimeinen vaihtoehto hyväksi kauppakumppaniksi.

Ruokainflaatio on myrkkyä suomalaiselle tuottajalle. Esimerkiksi jauhelihapula ratkeaa hinnan kautta. On aika "perata" koko ketju. Marttila korosti, että MTK:n määrätietoinen työ on vahvistanut asemaa markkinoilla. EU:n epäreiluja kauppatapoja koskeva direktiivi on valmistelussa, ja Suomessa elintarvikemarkkinalakiin on luvassa parannuksia.

– Se, mitä pitää suojella, on maataloustuottaja. Tuottajaorganisaatioissa on paljon potentiaalia. Kysymys kuuluu: ollaanko markkinoilla isäntiä vai renkejä?

Puumarkkinoilla vetää hyvin ja metsäteollisuuden näkymät ovat lupaavat. Marttila painotti, että puusto ei ole hiilivarasto – se on "tyhmää ja kallista" Suomelle. Mikäli neuvottelupyyntö hiilinieluista tulee, MTK on valmis neuvottelemaan, mutta tietää myös hintalapun.

Energiassa korostui uusiutuvan energian merkitys: maanomistajalla on keskeinen rooli sekä tuotannossa että infrastruktuurissa, mutta siirtoyhteyksissä riittää ongelmia. Nyt on aika kiihdyttää vauhtia 30-vuotisessa sähkölinjakiistassa.

Lopuksi Marttila muistutti lähestyvistä vaaleista:

Kaavasuojelu seis. Pakkosuojelua ei. Ruokahankinnoissa on oltava ehdoton: ruokaa ei tule hankkia, jos se ei täytä samoja kriteereitä kuin kotimainen tuotanto.

Puheenvuoronsa lopuksi Marttila yllättäen ilmoitti, että ei hae syksyllä jatkoa MTK:n puheenjohtajana. Lue lisää tiedotteesta: Juha Marttila ei hae syksyllä jatkoa MTK:n puheenjohtajana.

---------------------

Geopolitiikka keskiössä valtuuskunnnan seminaarissa 9.4.

Suurlähettiläs emeritus, tietokirjailija Hannu Himanen käsitteli esityksessään Euroopan ja Suomen asemaa geopoliittisessa puristuksessa.


Hannu Himanen

Aluksi Himanen muisteli Heikki Haaviston nimittämistä ulkoministeriksi ja hänen toimintaansa ministerinä. Himanen kehui Haaviston johtamistaitoja, hänen mukaansa Haavisto oli hänen työuransa paras ulkoministeri.

Himanen viittasi NATO:n entisen pääsihteerin sitaattiin muuttuneesta tilanteesta, jossa Venäjä pyrkii vaikuttamaan Eurooppaan sosiaalisesti ja hybridikeinoin samalla kun Yhdysvallat vetäytyy Euroopasta ja Saksassa käydään sosiaalista heräämistä. Himasen mukaan kehityssuunta on heikko, transatlanttinen liittokunta on murroksessa. EU on suuren paineen alla ja hajanainen.

Himanen käsitteli puheessaan myös Venäjän hyökkäyksen motiiveja. Keskiössä ovat imperiumin ja etupiirien palauttamispyrkimykset, itsevaltainen hallinto ja neuvostonostalgia. 

Yhdysvalloissa taas on käynnissä vallankumoukseen verrattavissa oleva tilanne, jossa vauhti on hurjempaa kuin saattoi ajatella.

Miksi liberaali demokratiamalli ei puhuttele?
 

Venäjä on tilanteessa, jossa luottamus on menetetty, ja sen palauttaminen on vaikeaa. Kahdenväliset suhteet Venäjään ovat aallonpohjassa. Sieltä noustaan aikanaan, mutta se vie aikaa.

Kiina on musertavan ylivoimainen Venäjään verrattuna ja pelaa korttinsa huolellisesti. Venäjä on yhä selvemmin Kiinan taloudellisessa ja poliittisessa riippuvuussuhteessa samalla kun länsi näyttää olevan ajautumassa sivuun, Himanen totsei.

Miksi liberaali, avoin ja demokraattinen malli ei enää houkuttele – miksi sen vetovoima on kadonnut? Hannu Himasen mukaan syy ei ole arvoissa, sillä länsimaiset periaatteet ja arvot ovat universaaleja.

Venäjä ja Kiina ovat onnistuneet toimimaan tavalla, joka tuottaa niille välitöntä hyötyä investointien ja kaupan kautta, Himanen totesi.

Eurooppa on Putinin ja Trumpin puristuksessa – suurvaltojen välissä ilman selkeää suuntaa. Pystyykö Eurooppa nousemaan omaksi voimakseen? Hannu Himanen suhtautuu tähän skeptisesti. Sotilaallisesti vahvempaa EU:ta hahmotellaan, mutta toistaiseksi se on monille vasta kaukainen haave.

EU uusien haasteiden ja mahdollisuuksien edessä

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Saila Heinikoski keskittyi EU:n rooliin ja asemaan muuttuvassa maailmanjärjestyksessä pohtien demokratian ja oikeusvaltion tulevaisuutta.


Saila Heinikoski

Heinikosken mielestä EU:n olisi nyt mahdollisuus vahvistaa rooliaan maailmassa toimimalla demokratian ja sääntöpohjaisen maailman puolestapuhujana.

Heinikoski arveli, että maailmanjärjestyksen muutos voi vauhdittaa EU:n ulkoisia kumppanuuksia, kuten Global Gateway -aloitteen kautta tehtyjä investointeja Etelä-Afrikkaan ja Keski-Aasiaan. Aloite sisältää investointeja digitaalisiin energia- ja liikennealoihin.

EU:n muuttoliikepolitiikka on yksi lainsäädäntökauden kärkihankkeista, ja komissio panostaa ulkosuhteisiin lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa, hän totesi.

EU:n sisäiset haasteet, kuten yhtenäisyyden puute ja jäsenvaltioiden poliittiset linjat, vaikuttavat EU:n toimintaan. EU:n toimielimissä haasteita aiheuttavat mm. parlamentin laitaoikeiston vahvistuminen ja komission politisoituminen. Poikkiteloin asettuminen EU:ssa ei Heinikosken mielestä kuitenkaan ole hyvä ratkaisu.

Samanmielisten maiden kanssa toimiminen on tehokkain keino vaikuttaa EU:ssa, hän muistutti.

Ulkosuhteissa EU kilpailee mm. Kiinan ja Venäjän kanssa. On tärkeää, että EU pystyy viemään suhteita molemminpuolisen suhteiden syventämisen kautta, hän jatkoi.

Heinikoski arveli, että Suomi on nykyisen hallituksen myötä tehostanut EU-vaikuttamista ja saanut lisää painoarvoa monissa teemoissa.
 

Valtuuskuntaseminaari 8.4.

 

 

aiheet: valtuuskunta, eu, mtk mobiili