MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen: Hallitusohjelman lupaukset lunastuslaista ja ruokaviennistä on lunastettava nyt 

​​​​​​​
Eerikki Viljanen

Viljanen kummeksuu hallituksen viivyttelyä lunastuslain uudistamisessa

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen avasi valtuuskunnan kokouksen ja otti kantaa hallituksen viivyttelyyn lunastuslain uudistamisessa.  

– Hallitusohjelman lupaus lunastuslain uudistamisesta oikeudenmukaisemmaksi on jälleen siirtynyt. Tämä viivyttely ei ole hyväksyttävää, sillä se uhkaa maanomistajien oikeuksia ja rapauttaa luottamusta hallitukseen. MTK ei voi hyväksyä minkäänlaisia toimia, jotka johtavat omaisuuden suojan heikentämiseen ilman asianmukaista korvausta, Viljanen totesi.

Ruokaviennin edistäminen takkuilee

Viljanen ihmetteli, miksi hallitus ei ole edistänyt ruokaviennin kasvattamista, vaikka se on selkeästi kirjattu hallitusohjelmaan ja rahoitus on varattu. Ruokaviennin edistäminen takkuilee Viljasen mukaan pahasti.

– MTK on tarjonnut konkreettisen mallin viennin uudelleenorganisoimiseksi, mutta hallitukselta ei kuulu vastauksia. Elintarvikeviennin edistämistä hidastavat elinkeinoelämän järjestöjen keskinäiset kiistat, mikä on häpeällistä ja vaarantaa koko ruokatuotannon kansainvälistymisen, Viljanen painotti.

Metsien käytön linjaukset aiheuttavat taloudellisia menetyksiä

Viljanen kritisoi ympäristöministeri Mykkäsen linjauksia metsien "no go -alueista", jotka on tehty ilman maanomistajien kuulemista ja virallisia prosesseja.

– Ministerin linjaukset voivat aiheuttaa satojen miljoonien eurojen menetykset metsänomistajille. Tämä on vastuutonta toimintaa ja täysin hallitusohjelman vastainen. Hallituksen on pidettävä kiinni lupauksestaan vahvistaa metsänomistajien päätösvaltaa ja omaisuudensuojaa, Viljanen sanoi.

Viljanen korosti, että nämä kysymykset ovat keskeisiä MTK:n edunvalvonnassa ja vaikuttavat suoraan maanomistajien ja maaseudun elinkeinojen toimintaedellytyksiin.

 

​​​​​​​
Jyrki Wallin

MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin: Järjestötoiminta ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen keskiössä

Toiminnanjohtaja Wallin esitteli vuoden 2025 toimintasuunnitelman ja loi katsauksen järjestön strategiaan, kolmeen keskeiseen painopisteeseen ja kiitti kaikkia keskusliitossa ja kentällä toimintasuunnitelman valmistelusta. MTK:lle on keskeistä olla vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, luoda jäsenille mahdollisuus menestyä markkinoilla ja tarjota puitteet omaksi koettavalle järjestötoiminnalle.

Wallin kertoi, että tänä vuonna on päivitetty toimintaympäristön analyysiä, sillä nykytilanteessa tarvitaan enemmän herkkyyttä kuin aiemmin.

EU:ssa komissio ja parlamentti ovat ottamassa uutta otetta. Kilpailukyky ja biotalous ovat nyt keskeisesti mukana keskusteluissa. Orpon hallitukselta taas odotetaan vahvaa otetta toimeenpanoon.

– Tietyissä asioissa aletaan lipsua, Wallin sanoi.

Taloudessa ei olla Suomessa kestävällä linjalla julkisella eikä yksityisellä sektorilla. Me haluamme olla osa kasvutarinaa, Wallin peräänkuulutti ja korosti yli hallituskauden ulottuvan talouden tasapainottamisen tärkeyttä.

Me haluamme ruoka-alasta kasvualan, vaikka olemme vielä kaukana ruokaviennin kaksinkertaistamisesta. Huoltovarmuus ja kokonaisturvallisuus tukevat myös jäsentemme elinkeinoja. Viestimme otetaan nyt monta astetta vakavammin kuin viisi vuotta sitten.

– Haluamme jäsentemme lisäksi tehdä myös hyvää valtiolle, Wallin totesi.

Tiekarttoja ja ympäristöohjelmia on laadittu ja niiden pohjalta edistämme asioita. Wallin nosti esille myös MTK:n vastuullisuusohjelman.

 

MTK kehittää järjestötoimintaa ja vahvistaa jäsentensä asemaa

Järjestötoiminnassa halutaan ensi vuonna keskittyä siihen, että MTK tuntuu aidosti jäsenistönsä omalta järjestöltä.

Wallin mainosti MTK:n mobiilisovellusta ja sanoi sen lanseerauksen olevan hyvällä uralla. Hän kannusti kaikkia sen käyttöön ja markkinointiin.

Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa MTK:lle erityisen tärkeitä ovat maanomistajien oikeudet ja metsien käytön varmistaminen. Omaisuuden suoja on merkittävä asia. Maatalouden osalta keskiössä ovat muun muassa rahoituksen turvaaminen ja reilu datatalous. Ensi vuonna toteutetaan sidosryhmätutkimus ja julkaistaan koulutuspäättäjäopas.

Markkinavaikuttamisessa keskeistä ovat jäsenten markkinaosaamisen vahvistaminen ja uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen.

Järjestön kehittäminen on tärkeää kokonaisuutena, ei vain jäsenmaksutulojen näkökulmasta.

– Rahaa kuitenkin myös tarvitaan, koska edunvalvonnan tarpeet kasvavat, Wallin korosti.

​​​​​​​
 

Toimintasuunnitelma herätti valtuuskunnassa keskustelua

Henna Vuotila peräänkuulutti järjestöltä yhteisiä toimintamalleja biokaasuhankkeisiin, jotta viljelijät hyötyisivät niistä enemmän. Hän toivoi asiasta kirjausta toimintasuunnitelmaan.

Petri Hovi kysyi, mitä kunta- ja aluevaalivaikuttamisessa on tarkoitus tehdä.

Heikki Lehtiniemi tiedusteli, millä keinoilla jäsenmäärän tavoiteltua kasvua aiotaan saavuttaa. Hän peräänkuulutti realistisia tavoitteita suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin.

Pekka Ahokas oli huolissaan siitä, miten järjestökentän kokouksiin saataisiin lisää osallistujia.

Atso Ala-Kopsala kannatti Henna Vuotilan esitystä.

– Biokaasun osalta on yhdestoista hetki toimia, sillä raaka-aineen tuottajalle jää aiesopimuksissa heikko osa, hän sanoi.

Ala-Kopsala nosti esille myös Tanskan hiiliveron, jolta voi välttyä rakentamalla biokaasulaitoksen. Hän totesi, että nyt ratkaistaan, kuka omistaa ilmastolle laskettavan hyödyn.

 

​​​​​​

 

Edunvalvontamaksut - MTK:n valtuuskunta yksimielinen ja eteenpäin katsova

Valtuuskunta päätti vuoden 2025 edunvalvontamaksuista seuraavasti:

1. Yleinen osa 18 € (korotus 2 € vuoteen 2024 verrattuna)
2. Maatalousperusteinen maksu:
   1. peltoalaperusteiseen ev-maksuun 4 € korotus kaikkiin luokkiin
   2. eläinyksikköperusteiseen ev-maksuun 2 € korotus kaikkiin luokkiin
3. Metsäperusteinen maksu:
   1. Etelä-Suomi 9 € ja Pohjois-Suomi 6 €
   2. Sekä Etelä- että Pohjois-Suomen ev-maksuihin siis 2 € korotus
4. Henkilötyövuosiin perustuva edunvalvontamaksu vuoden 2024 tasolla

Jäsenmaksut

Lisäksi valtuuskunta päätti MTK-liittojen jäsenmaksujen ja yhteisöjäsenmaksujen määristä johtokunnan esityksen mukaisesti.

Kaikki päätöksensä jäsenmaksuihin liittyen valtuuskunta teki yksimielisesti. Valtuuskunta kiinnitti huomiota myös jäsenhankinnan ja jäsenpidon tärkeyteen jäsenmaksujen kertymätavoitteen saavuttamiseksi. Jäsenten edunvalvonnan tarve ei ole vähentynyt.

​

Yleiskeskustelu

Kaisa Ralli nosti esille, että Itä-Suomeen tulossa useita tärkeitä investointeja. Kantaverkkojen, teiden ja tietoliikenneyhteyksien on oltava kunnossa. Hän oli huolissaan siitä, että lisääntyvä harmaa suojelu haastaa metsien käyttöä. Etelä-Savossa ei ole varaa menettää rantaviivaa hakkuiden ulkopuolelle. Hän penäsi buustia Suomen hallitukseen omaisuudensuoja-asioissa.

Eija Komulainen kysyi, kuinka me tänään voimme. Välitä viljelijästä hanke on tärkeä. Hän toivottikin hyviä tuulia työntekijöille nyt kun hanke vakinaistettiin. Hän piti hyvänä, että apua tiloille on saatavilla. Hän myös onnitteli 50 vuotta täyttäviä lomituspalveluita.  Lomituspalveluita on kuitenkin myös voitava parantaa.  Komulainen kiitti järjestöä Farm Alive -tapahtuman järjestämisestä ja toivoi sille jatkoa.

Harri Voutilainen nosti esiin hevosalan haastavan aseman, sillä valtion säästötoimet ja leikkaukset kohdistuvat merkittävästi alaan. Hän korosti, että hevosalan asioiden tulisi nousta vahvemmin osaksi MTK:n edunvalvontaa ja että alan kehittäminen vaatii ennakointia, ei pelkästään reaktiivista toimintaa.

Hevosala työllistää laajasti, tukee huoltovarmuutta ja vaikuttaa koko maatalousalan arvoketjuun, erityisesti Itä-Suomessa. Suomen hevonen on säilyttämisen arvoinen osa kansallista perintöä, ja sen säilyttäminen on yhteinen velvollisuus.

Voutilainen toivoi MTK:lta syvällisempää ymmärrystä ja strategista otetta hevosalan edunvalvontaan sekä yhteistyötä Suomen Hippoksen kanssa alan aseman vahvistamiseksi. Hän muistutti, että hevosala tuo lisäarvoa MTK:lle ja houkuttelee myös uusia sukupolvia mukaan.

Sanna Hämäläinen korosti, että yhteistyössä on voimaa. Etelä-Savossa on julkaistu MTK-Savonlinnan seudun ja Mhy-Etelä-Savon yhteistyönä Opi maasta ja metsästä -verkkosivusto koululaisille. Sivu löytyy osoitteesta: www.opimaastajametsasta.fi

Kati Kohtakangas nosti esiin kentällä vallitsevan epäselvyyden siitä, mitkä päätökset ja ohjeistukset perustuvat lakiin ja mitkä eivät. Hän toivoi, että lausunnot olisivat selkeämpiä ja yhtenäisempiä.

Hakkuupäätösten osalta hän kritisoi pitkiä odotusaikoja, jotka aiheuttavat taloudellisia vaikutuksia metsänomistajille. Tuloksia ei tulisi joutua odottamaan kuukausia.

Positiivista palautetta sai Kokkaa kotimaista -kampanja, vaikka lapset varhaiskasvatuksessa on rajattu ulkopuolelle. Toive kampanjan ulottamisesta myös heihin.

Tuula Piekka sanoi, että julkisuudessa on ollut esillä perintöveron uudistaminen tai poistaminen, mikä olisi kannatettavaa. Nyt monen metsäpalstan perijän on mietittävä, voiko palstan ottaa vastaan jos ei ole rahaa maksaa perintöveroja. Nykyisestä 2. veroluokasta pitäisikin voida siirtää henkilöt 1. veroluokkaan.

Tuula Ojanen nosti esiin maatalousrahoituksen ja toimialaosaamisen tason, joka on Suomessa huolestuttavan heikko, erityisesti pankkien, kuten OP-ryhmän, kohdalla. Pankkien tulisi panostaa maatalousosaamiseen ja ymmärtää maatilojen vastuullisuustyön erityispiirteet. Nykyinen käytäntö, jossa rahoitusta hakevat viljelijät joutuvat täyttämään monimutkaisia ja aikaa vieviä hakemuksia, jarruttaa maatalousyrittäjyyttä ja investointeja.

MTK:n on tehtävä töitä maatalousrahoituksen parantamiseksi ja korostaa, että rahoitusjärjestelmien on tuettava maatilojen kehitystä, eivätkä ne saa vaikeuttaa toimintaa.

Valio sai kiitosta tuloksellisesta vastuullisuustyöstään, kuten hiilijalanjäljen laskureista ja viljelijöiden vastuullisuuskoulutuksista. Tällaiset konkreettiset toimet ovat hyvä esimerkki siitä, miten lisäarvoa voidaan mitata ja tuoda esille käytännössä.

Suvi Rantala nosti esille uudet ravitsemussuositukset. Hän oli niistä huolestunut lihantuotannon ja huoltovarmuuden kannalta. Lihavalmisteet saavat nyt kylmää kyytiä ja suositukset vaikuttavat suoraan laitoskeittiöihin. Mistä moiselle joukolle riittää palkokasveja ja miten MTK vaikuttanut tässä?, hän kysyi. Ruotsissa ollaan järkevämmällä linjalla. Siellä määriä ei rajoiteta näin paljon ja kotimaisuus nousee esille suosituksissa.

Aku Länninki korosti huoltovarmuuden ja maanomistajan päätäntävallan merkitystä metsätaloudessa. Maatilojen ja eläinten määrän ennustetaan laskevan merkittävästi, mikä asettaa haasteita toimialan sopeutumiselle rakenteelliseen muutokseen.

Hän painotti yhtenäisen toimintaympäristön tärkeyttä suomalaisessa ruuantuotannossa, jossa maatalouden eri osa-alueet toimivat yhdessä ilman alueellista tai tuotantosuuntaista erottelua.

Länninki nosti esiin pankkien, erityisesti maakuntapankkien, roolin maatalouden kehityksen tukemisessa ja peräänkuulutti parempaa tasapainoa sekä luotettavia työkaluja, jotka motivoivat yrittäjiä investointeihin.

Hän korosti myös valmennuksen ja yhteistyön merkitystä maatalouden uudistamisessa sekä markkinoiden tasapainottamisen ja viennin kehittämisen välttämättömyyttä. Ilman kehitystoimia koko toiminnan pohja on vaarassa.

Heikki Lehtiniemi nosti esille poronhoidon ongelmat. Hän muistutti, että poronhoitoalue on peräti 36 % Suomen pinta-alasta, mutta meillä on myös muita maankäyttömuotoja. Paliskunnat ovat lähteneet vahvasti vastustamaan mm. metsähakkuita ja maanmuokkausta. He ovat vaikuttaneet metsäyhtiöihin yhteistyössä ympäristöjärjestöjen kanssa. Nyt meidän pitää neuvotella paliskuntien kanssa. Poronhoitajien asiat menneet heittämällä lainsäädäntöön, siinä missä maanomistajien asioissa on ollut neliraajajarrutusta. Lapissa tarvitaankin etujärjestön asiantuntemusta edunvalvonnassa ja lakiasioissa. Maanomistajien asema ja omaisuudensuoja tulisi voida turvata.

Marja Tiura nosti esiin turkiselinkeinon haasteet, jotka liittyvät rahoituksen saamiseen,  vastuullisuuteen ja julkiseen keskusteluun. Hän piti kummallisena, että pankit määrittävät, mitä yritystoimintaa Suomessa voi harjoittaa, ja kyseenalaisti pankkien osaamisen tässä tehtävässä.

Turkiselinkeinon merkitys yhteiskunnalle on huomattava. Suomessa toimii 442 turkistilaa, ja maailman suurin tuotantoyhtiö Saga Furs sijaitsee Vantaalla. Viime vuonna välitysmyynnin arvo oli 5,5 miljardia euroa, ja elinkeino toi 39 miljoonaa euroa verotuloja. Lisäksi vastuullisuus ja sertifiointijärjestelmät ovat kansainvälisesti merkittäviä, sillä 220 kansainvälistä brändiä käyttää sertifioituja turkiksia tuotteissaan.

Tiura korosti, että vaikka turkiselinkeinon vastuullisuutta on kehitetty, tämä ei juuri näy julkisessa keskustelussa. Elinkeino kohtaa jatkuvasti vastustusta tietyiltä järjestöiltä, mikä asettaa edunvalvonnalle erityisiä haasteita.

Edunvalvonnan keskeiset asiat turkiselinkeinossa ovat mm. kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämisestä ja turkiseläinasetus, joka on nyt etenemässä.

Tiura on tyytyväinen MTK:n kanssa uudistettuun yhteistyösopimukseen, joka tukee poliittista vaikuttamista. Turkistuottajat haluaa olla osa suomalaista maataloustuotantoa.

Tiura muistutti, että turkiselinkeino on merkittävä yhteiskunnallinen toimija, joka tuo verotuloja ja työllistää sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Edunvalvonnalla on keskeinen rooli turkiselinkeinon tulevaisuuden turvaamisessa.

Jani Hevonoja muistutti, että nyt päivitetään kuntien rakennusjärjestyksiä uutta rakennuslakia vastaamaan. Niiden pitää olla valmiita vuoteen 2027 mennessä. Tämä on tärkeä asia maanomistajille. Olemmeko valmistautuneet järjestämään kuntapäättäjille koulutuksia rakennusjärjestyksiin vaikutuksista? Miten varmistetaan kuntiin yhteiset käytänteet ja rakennuslain, joka ei heikennä maanomistajien oikeuksia, hän kysyi.

Juha Junnila nosti esiin sikatalouden kilpailuedellytykset ja salmonellan vastustamisen kustannukset. Hän totesi, että suomalaiset sikatilat maksavat vuosittain noin 20 000 euroa salmonellavapauden ylläpitämiseksi. Ruotsissa valtio kattaa nämä kustannukset.

Kaikki haluavat vastuullisuutta, mutta kukaan ei halua siitä maksaa. Junnila korosti, että vastuullisuuden vaatimukset kasvavat, mutta niistä aiheutuvia lisäkustannuksia ei korvata tuottajille. Hän ehdotti, että maanomistajille maksettaisiin 1 600 euron korvaus, esimerkiksi kuten Yle-vero tai kalastuslupamaksu.

Sauli Joensuun mukaan tukimaksatusten aikataulu on täysin kestämätön ja ajaa useiden tilojen maksuvalmiuden syvälle suohon. Suurin osa tiloista eivät sopeudu maksatusaikatauluihin. Tukimaksatuksia on pystyttävä aikaistamaan tavalla tai toisella. Johtuuko viivästys muutosmahdollisuudesta lokakuuhun asti ja onko MTK hyväksynyt tämän, Joensuu kysyi.

- Tukia on pystyttävä maksamaan aikaisemmin, onko kaikki kivet käännetty? Miksi keskustelu maatalouden kannattavuudesta ja heikosta taloudesta on täysin lamaantunut? Vaikeuksissa olevia tiloja on paljon. Tilojen rahoitusasemaa parannettava.

Joensuu kysyi, onko johtokunnan pöydän parissa noussut keinoja. Onko toimia vireillä aktiiviviljelijän aseman vahvistamisesta ja tukien suuntaamisesta ruuantuotantoon? Tukipolitiikkaa on siirrettävä aktiivisempaan suuntaan. Nyt politiikka ei kannusta tuottamaan. Joensuu muistutti, että kohta ei ole mitä viedä, jos tuotantomäärät laskevat. Järjestelmä kannustaa minimoimaan tuotannon. Nyt on alettava suomalaisten aktiivitilojen pelastusohjelma. Ravintosuosituksissa on Joensuun mukaan mennyt puurot ja vellit sekaisin. Miten Suomessa sahataan niin voimakkaasti omaa oksaa, että lihantuotanto halutaan näivettää? Miten saataisiin viesti niille, jotka ravitsemussuosituksia laativat?

Joensuu toivoi ravitsemussuosituksiin voimakasta kannanottoa MTK:lta puolustamaan lihantuottajaa. Ravintolaruuan alkuperämerkinnöissä on Joensuun mukaan pahoja puutteita. Joensuu nosti esille myös sukupolvenvaihdokset oy-mallisella maatilalla, niissä olisi kehitettävä. Nyt osakeyhtiössä voi saada vain yhden nuoren viljelijän tuen, ei korkotukilainaa ja osakkeita ei voi käyttää lainan vakuutena. Tämä on ongelma, sillä nuorilla ei ole vakuuksia.

Lari Koskiaho nosti esiin metsänomistajan korvaukset harmaan alueen hakkuutilanteissa, joissa vaikkapa kanahaukka aiheuttaa suojelutarpeen. Yksittäiselle metsänomistajalle harmaasta suojelusta voi aiheutua korkea vahinko. Sudet karhut ja muut petoeläimet aiheuttavat maaseudulla paljon vahinkoa ja kysyi mitä MTK toimii petopolitiikassa.

Juhana Jalkanen korosti huoltovarmuuden merkitystä ja varautumisen käytännön toteutusta. Hän nosti esiin tarpeen turvata energia, rakennukset, polttoaine ja vesi sekä ehdotti hajautettua polttoaineen sijoittamista varautumisen vahvistamiseksi.

Lomituspalveluista hän esitti kiitokset riittävistä lomapäivistä, mutta huomautti, että vapaapäivät puuttuvat, mikä asettaa haasteita viljelijöiden jaksamiselle.

Herman Hakala kertoi, että nyt kuulee paljon mielipiteitä hakkuiden rajoittamisen puolesta. Samalla olisi kuitenkin kysyttävä, mikä sellutehdas suljetaan ja kuka ei saa hakata. Jatkuva kasvatus pidentää kiertoaikoja. Resursseja on suunnattava metsien kasvun lisäämiseen, mm. harvennuksiin, lannoitukseen jne.

Markku Hatakka otti esiin soiden ojituksen ja ennallistamisen haasteet. Hän totesi, että paljon soita on ja monet suot olisivat ennallistettavissa ja joutaisivat ennallistaa. Nykyjärjestelmässä on kuitenkin valuvika, sillä energiaksi kelpaava puu hakataan pois, ja siitä maksetaan vain hakkuutuki. Hatakka korosti, että ennallistamiseen on löydettävä järkevämpiä ratkaisuja.

Lassi-Antti Haarala nosti esille tilojen vaikean taloustilanteen. Tukien maksatusaikataulu on kestämätön ja siihen on saatava muutos aikaiseksi. Regulaatio lyö nyt myös silmille. Onko valtionhallinnossa ajatus, että ajetaan maaseutu tyhjäksi, hän kysyi. Maatilojen vaikeaa tilannetta ei nosteta esille riittävän paljon. Orpon ohjelma kuulosti hyvältä, mutta tavoitteet näyttävät olevan tuuleen huudettuja.

Ravitsemussuosituksilla tehdään ilmasto- ja eläinpolitiikkaa: Maataloutta aletaan ajamaan alas, jos asiat toteutuvat suositusten mukaisesti. Luottamusta tuotantoon ja jatkuvuuteen tarvitaan nyt todella paljon. Susikannat kasvavat ja petopolitiikka on saatava johonkin ruotuun, Ruotsissa järkevämpää petopolitiikkaa, täällä säikytään. Hän peräänkuulutti myös maanomistajien oikeuksista huolehtimista.

Perttu Sirviö nosti esiin valmiusharjoituksen Savon kunnassa, jossa MTK Pohjois-Savo oli mukana. Harjoituksessa käsiteltiin vedenjakelun ja energian saannin katkeamisen vaikutuksia. Hän korosti Eerikki Viljasen avausta vesihuollon ulottamisesta investointitukien piiriin sekä polttoainevarastojen merkitystä huoltovarmuudelle. Polttoainevarastojen ehtojen lieventäminen olisi tarpeen, jotta tiloilla voidaan varautua paremmin poikkeustilanteisiin.

Sirviö ilmaisi huolensa vakuusarvojen kiristymisestä, mikä vaikeuttaa jopa kärkipään tilojen rahoituksen saantia. Hän totesi tilanteen olevan kestämätön, jos parhaatkaan tilat eivät pääse investoimaan tulevaisuuteen. Luottamustoimien osalta hän huomautti, ettei nykyiset lomapäiväjärjestelyt riitä kattamaan luottamustoimista aiheutuvia tarpeita.

Sirviö ehdotti, että MTK:n liitot voisivat saada keskusliitolta lainaa hankkeiden rahoittamiseen, mikä tukisi maaseudun kehittämistä. Maitovaltuuskunnan teemoihin (Maailma tarvitsee lisää maitoa) viitaten Sirviö muistutti, että maailma tarvitsee lisää suomalaista maaseutua.  

Kalle Myllynen nosti esille neuvorahoituksen. Laadukkaita tekijöitä neuvonnassa löytyy, mutta 10 000 euron määräraha alkaa tulla tiloilla vastaan, vaikka rahaa on varattu 2027 asti. Sitä käytetty mm. tuotannon suunnitteluun ja velkaneuvontaan. Myllynen ehdotti, että lisättäisiin summaa kaikille tai kotieläinkorotus. Jos rahoja ei käytetä niin punakynälle on käyttöä.

Päivikki Otranen korosti toimintasuunnitelmassa esitettyä tavoitetta kasvattaa jäsenmäärää metsänhoitoyhdistysten kautta. Hän painotti, että metsänhoitoyhdistykset ovat päivittäin yhteydessä metsänomistajiin, mikä tarjoaa erinomaisen kanavan jäsenhankintaan.

Otranen ehdotti, että edunvalvonnan saavutuksia viestittäisiin jäsenille säännöllisesti ja selkeästi, esimerkiksi sähköpostitse ja ranskalaisin viivoin, jotta metsänomistajat näkevät konkreettisesti, mitä MTK tekee heidän hyväkseen. Selkeä viestintä edunvalvonnan hyödyistä voi auttaa jäsenmäärän kasvattamisessa.

Hän myös kannusti MTK:n väkeä osallistumaan aktiivisesti metsänhoitoyhdistysten toimintaan ja muistutti, että metsänhoitoyhdistysten vaalit ovat tulossa. Otranen korosti, että jokaisen on tärkeää käyttää ääntään metsänomistajien edunvalvonnassa.

Jouni Mäkisalo nosti esille peltotarkastukset. Nurmialoissa viljelijän oikeusturva kyseenalainen, niitto ratkaisee, miten peltoa kohdellaan. Vipu-mobiilissa eivät myöskään näy maaseutusihteerille toimitetut muutokset. Oli huolissaan nuorten saamiseksi mukaan. Mäkisalo ehdotti, että järjestön tilaisuuksiin tulisi ottaa lapset mukaan, jotta he saavat pistoksen järjestötyöhön.

Mikko Uusitalo kehui Eerikki Viljasen ja Jyrki Wallinin puheenvuoroja, mutta painotti tarvetta terävämpiin ulostuloihin. Hän totesi, että jäsenpito ja jäsenhankinta sekä maakuntavaikuttaminen kaipaavat lisää huomiota.

Uusitalo nosti esiin maakuntahallinnon ja kehotti olemaan aktiivisesti yhteydessä siellä toimiviin henkilöihin. Hän varoitti, että suojelumerkinnät voivat torpata maankäytön ja korosti järjestön roolia näiden asioiden edunvalvonnassa. Hän muistutti, että kenttä odottaa järjestöltä vaikuttavaa edunvalvontaa.

Jari Kajanin mukaan tilojen vieraan pääoman hankinta investointeihin on hankalaa, kun se pohjautuu kassavirtoihin. Hakkuurajoitteet ja luontoarvot tulevat nyt isosti vastaan metsänkäyttöilmoituksia tehtäessä. Mikä on metsän kokonaiskäyttöarvo tulevaisuudessa, hän kysyi. Kajan nosti esille myös arvostamisarvot lahjaveron laskennassa. Pitäisi olla tarkempi seuranta, sillä arvot eivät voi olla näin isoja. Kajan toivoi myös, että korvauskelpoisuus passiivilohkoilta poistettaisiin. Käyttöpääoman puute vaivaa tiloja ja ylläpitoinvestointeihin ei rahoitusta tule. Kajan korosti myös, että tukivalvonnan seuraukset ovat kohtuuttomia.

Sami Nivala kannatti aiempaa ehdotusta liittojen kehityshankkeiden väliaikaisesta rahoituksesta sekä   nosti esiin huolen sähkölinjojen alle jääneistä metsistä. Hän huomautti, että lunastuslaki ja sähkömarkkinalaki eivät ole edenneet, vaikka hallitusohjelmakirjaukset on tehty jo pari vuotta sitten.

Nivala antoi kiitosta Peltokasviseminaarin ja Lihafoorumin onnistuneista järjestelyistä ja ehdotti niiden vakiinnuttamista toimintamalliksi.

Viljaerien hometoksiiniongelma herätti Nivalassa huolta. Hän totesi, että mittaustavat ja näytteenottomenetelmät vaihtelevat merkittävästi eri toimijoiden välillä, mikä tekee käytännöstä epäoikeudenmukaista. Nykytilannetta hän kuvasi kolikon heitoksi, jossa päätökset perustuvat sattumanvaraisiin mittausvälineisiin ja -tapoihin.

Nivala painotti, että MTK:ssa ei ole puhuttu riittävästi hometoksiinien aiheuttamista ongelmista ja mittausten tarkentamisen tarpeesta. Aihe vaatii pikaisia toimia ja selkeää edunvalvonta sekä uutisointia.

Pia Parikka kiitteli hallitusohjelmaa, joka on tekemistä vaille valmis. Hän nosti esille sen kirjauksen, että ei tulisi tehdä päätöksiä, jotka lisäävät maatalouden kustannuksia. Eläinten hallinnolliset rekisteröintimaksut kuitenkin nousevat valtavasti. Parikka kysyi, pitäisikö asioita tehdä itse. Muun muassa elintarvikevienti on itse tehtävä.

Turkisala on onnistunut kansainvälisessä brändäyksessä, se voisi hyvin onnistua myös ruokaviennissä. Parikka suuntaisi ajatusta lihataloille ja peräsi vastuuta sieltä. Jokaisen tulisi myös ottaa roolinsa huoltovarmuusasioissa. Hän kiitti jo etukäteen valiokuntaviikosta, koska siellä on saatavissa tiedonvaihtoa yli sektorirajojen. Resursseja tarvitaan kuitenkin myös verkostojen peruskokouksiin. Parikka toivoi myös lisäjoustoa jäsenmaksujen eräpäivissä.

Yleiskeskustelua jatkettiin keskiviikkona 27.11.

Pekka Ahokas nosti esille susien kannanhoidollisen metsästyksen tärkeyden. Hän kysyi, pitäisikö MTK:n julkaista oma esityksensä ravitsemussuosituksiin ja ottaa esille perinteinen ruokalautasmalli. Hän muistutti, että kasvisruokapäivät eivät miellytä kaikkia: Syödään monipuolisesti, mutta nuoret saavat itse valita mitä syövät. MTK voisi olla esillä myös kotitalouksien ruokavarautumisessa.

Tomi Ahonen nosti esille hyvät hallitusohjelmakirjaukset kuten sen, että tuet tulisi suunnata aktiiviviljelyyn. Nyt on peltoja nurmiviljelyssä, joilla ei tuoteta satoa. Hän esitti, että säilörehunurmen tuki vaatisi nautoja tai tuotannon myyntisopimuksen tai sitten nurmitukien kohdentamista nautojen kautta.

Sari Lantta kehui Mhy Etelä-Savon ja MTK Savonlinnan seudun yhteistyötä koululaismateriaalista sekä. MTK:n Tervetuloa maalle puuhakirjaa ja kysyi, onko metsäpuolella jo tehty vastaavaa. On tärkeää antaa lapsille mahdollisuus nähdä metsän tarjoamat mahdollisuudet. Toivoi yhteistä toimintamallia kohderyhmän tavoittamiseksi koko Suomeen.

Markus Kivelä halusi antaa runtua Ruokavirastolle. Ruokaviraston viestintä pitää löyhässä hirressä ja epätietoisuudessa asioiden toteutumisesta. Viljelijätukien maksatukseen aikaisemmin pitäisi painostaa.

Hanna-Mari Kasurinen nosti esille lomituksen, joka ei ole toiminut Lapissa. Hän toivoi parempaa palvelua ja kysyi Melalta, miten hyvin uudistukset ovat heidän mielestään toteutuneet.

Otso Heikola kiitti MTK Varsinais-Suomea Peltokasvifoorumin järjestelyistä. Isommat peltokasvitilat tuppaavat jäädä pois jäsenyydestä ja foorumi toimii heidän tavoittamisekseen. Hän ehdotti, että foorumiin voitaisiin kutsua laajemmin porukkaa ja kannustaa jäsenyyteen. Hometoksiinien mittaus on ongelma, rotia on saatava näytteenottoon. Hän muistutti, että kotieläinkorotuksen poisto piti kompensoida eläinten hyvinvointikorvauksen kautta ja kyseli eurojen perään. Ruokasuosituksissa tulisi jatkaa vanhalla ruokalautasmallia.

Anni Heiskanen nosti esiin ongelmat peltotukihakemuksen tarkastuksissa ja maksatuksissa. Petopolitiikkaan tulisi saada muutosta. Viljelijä ei voi olla sen maksumiehenä. 

Jaakko Isomäki kannatti Tomi Ahosen ajatusta nurmituista. Isomäki ehdotti kerääjäkasvialojen kyntöpäivämäärän porrastamista ja kysyi, voisiko C-alueella kyntää aiemmin. Hän esitti, että MTK kehittää kotimaista hiilikrediittien kauppaa.

Tero Ojala kehui MTK:n strategiaa toimivaksi ja antoi kehut siitä. Hän nosti esille sikojen salmonellarahaston ja yksimahaisten korotetun LFA-kompensaatio, jota ei ole näkynyt. Ojala kiitti kaikkia valtuuskunnasta hyvästä yhteistyöstä.

Osmo Koponen sanoi, että rahoittajat pelkäävät itärajan läheisyyttä. Järjestön olisi pidettävä huoli, ettei Venäjän pelko estä maatalouden investointeja tai nuorten aloittamista. Me emme pelkää venäläisiä ja MTK:n varmistettava meille mahdollisuudet.

Anne Nykänen nosti esille väsymisen ja jaksamisen kotieläintiloilla. Heikko kannattavuus vienyt tilat ahtaalle ja lopettamistahti kiihtynyt. Nyt tarvitaan toimia, sukupolvenvaihdoksia, investointeja ja parempaa kannattavuutta. Vastuullisuutta tuntuu löytyvän vain tiloilta, työtä ei arvosteta eikä markkinoilta saada pois tehtyä työtä. Vaateet ja säädökset eläinten hyvinvoinnista ovat liiallisia. Byrokratianpurkutalkoita tarvitaan ja myös teollisuuden kustannukset jäävät tilojen maksettavaksi. Nykänen ehdotti, että tehtäisiin vain tarpeelliset asiat. Lomitusta olisi kehitettävä. Välitä viljelijästä -hankkeen vakinaistaminen on hyvä asia. Tuotantorakennusten kiinteistöveron poisto on hyvä tavoite.

Timo Kankaanpää sanoi, että järjestö tarvitsee jämäkämpää viestintää erityisesti jäsenten suuntaan, lihafoorumista ei ollut kaikilla tietoa.  Mainiojäsen lehti on Mainio, mutta Kankaanpää toivoi, että MT:ssä voisi olla enemmän jäsenen asiaa. Lehdessä ei kerrota riittävästi, mitä järjestö tekee. Susista on puhuttu yllättävän vähän. Luken kanta arvio 350 kappaletta. Olisiko parempaa systeemiä laskentaan löydettävissä? Suden kannanhoidollinen metsästys tulisi saada käyntiin. Hän ehdotti, että yli 200:n osalta olisi sallittava metsästys. Kankaanpää muistutti, että EU:n itärajaa on koko Suomi. Ennallistamisasetuksen toimeenpanoon Kankaanpää esitti, että maksettaisiin kunnon summa sellaisten peltojen metsittämisestä, joita ei tarvita ruuantuotantoon.

Atso Ala-Kopsala kannatti Tomi Ahosen esitystä nurmitukien kohdentamisesta aktiivituotantoon. 

Jukka-Pekka Kataja nosti esille riistahallinnon uudistaminen. Nyt riistainhoidossa varotaan, ettei hirvikanta mene liian alas. Paukkuja tulisi saada siihen, että uudistus saataisiin mahdollisimman monen puolueen hallitusohjelman valmistamiseen. Katajalla oli valtuuskunnan viimeinen kokous, 1. kerran hän oli mukana vuonna 1985 ja hän on ollut mukana eri tehtävissä. Kataja muistutti, että meillä on hieno järjestö, josta kannattaa olla ylpeä. Järjestö kaipaa yhteistyötä ja tekemistä.

Satu Mäkelä muistutti, että joulunajan kotimainen ruokakulttuuri, kuten kinkun ostaminen, saa paljon huomiota, mutta kotimaisen ruuan merkitys katoaa keskusteluista nopeasti vuodenvaihteen jälkeen. Hän peräänkuulutti sosiaalisen median tehokkaampaa hyödyntämistä terveysvaikuttamisen sijaan kotimaisen ruuan mainonnassa. Mäkelän mukaan viestinnän tulisi korostaa kotimaisen ruuan terveellisyyttä ja nostaa sen asemaa läpi vuoden.

Jouni Aalto kiitti erityisesti Timo Leskistä maanomistajien puolustamista hirvien ja valkohäntäpeurojen riista-asioissa. Aalto peräänkuulutti oikeaa tietoa kannoista ja lupien käyttämisen tärkeyttä. Susihavaintoja on Aallon mukaan viikoittain myös Kaakkois-Suomessa. Hän nosti esille, että luontopaneelin professori hyökkää metsäalan edunvalvontaa vastaan Voima-lehdessä. Olemmeko pahuuden linnake, uskoakseni olemme tästä eri mieltä luontopaneelin pj:n kanssa. Aalto myös kiittää valtuuskuntaa ja henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä. On ollut ilo tehdä työtä maaseudun hyväksi.

Perttu Sirviö ilmaisi tukensa Tomi Ahosen, Kalle Myllysen ja Jaakko Isomäen tekemiin esityksiin, korostaen niiden merkitystä kokouksen päätöksenteossa.

Petri Hovi nosti esille, että Kaakkois- ja itä Suomessa raja-aidan alle jää maa-alueita tiestön ja puuston osalta. Korvausten maksaminen maanomistajille on koko yhteiskunnan asia. Mikäli huhu siitä, että Mhy:llä ei kiinnostusta puun yhteismyynnin osalta, kannattaa ryhdistäytyä? MTK:lla tulisi olla neuvotteluvoimaa korkotukilainojen siirtämisessä eteenpäin usealla kuukaudella, OP:ssa ei haluta ymmärtää asiaa. Hovi esitti ison kiitoksen valtuuskunnalle yhteisten huolien jakamisesta ja yhteisestä keskustelusta. Hän muistutti, että valtuuskunta on tärkeä foorumi.

​​​
Juha Marttila 

Juha Marttila vaatii Suomelta järeämpiä toimia EU:ssa – "Kovat keinot käyttöön, jos hyvällä ei etene"

Puheenvuorossaan MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila vaati Suomea ottamaan aktiivisemman roolin EU:n päätöksenteossa. Hän kritisoi EU:n pelisääntöjä, jotka asettavat jäsenmaat eriarvoiseen asemaan, ja huomautti, ettei Suomi ole riittävän tehokkaasti puolustanut omia etujaan.

– Mitä EU päättää, Suomi toteuttaa – mutta muut jäsenmaat eivät välttämättä noudata samoja sääntöjä yhtä tiukasti. Meidän on alettava kovemmin taistelemaan siitä, että EU:n päätökset kohtelevat kaikkia jäsenmaita tasapuolisesti, Marttila painotti.

Hän nosti esimerkiksi siansaparoihin liittyvän lainsäädännön, jossa Suomi pakotettiin toimimaan äärimmäisen nopeasti. Kotimaisille sikatiloille annettiin vain 60 päivää sääntöjen noudattamiseen, kun samaan aikaan muissa EU-maissa saman asian ratkaisemiseen ei riittänyt edes 20 vuotta.

Komission vaihdos avaa tilaisuuden toimia

Marttila korosti, että EU:n komission vaihdos tarjoaa nyt ratkaisevan hetken vaikuttaa lainsäädäntöön. Hän totesi, että komission taitekohdat ovat juuri niitä hetkiä, jolloin Suomen tulee olla hereillä ja valmiina toimimaan.

Huoltovarmuus keskiöön

Marttila ilmaisi myös huolensa Suomen talouden pitkän aikavälin kestävyysongelmista. Hän korosti, että tarvitaan joko talouskasvun kiihdyttämistä tai vaikeita leikkauksia, jotta hyvinvointiyhteiskunnan palvelulupaus voidaan turvata. Kevään puoliväliriihessä on tehtävä päätöksiä, jotka vahvistavat talouden kasvua ja mahdollistavat huoltovarmuuden ylläpitämisen.

– Huoltovarmuus on oltava ruuantuotannon keskiössä. Kansallisten tukien kohdentaminen on tärkeää, ja niiden on tuettava tuotantoa mahdollisimman tehokkaasti, Marttila painotti. Hän kysyi, voisiko esimerkiksi rehunurmien tuki olla sidottu vahvemmin kotieläintuotantoon.

Hakkuita ei pidä rajoittaa

Marttila vastusti ehdotuksia hakkuiden rajoittamisesta ja metsäteollisuuden volyymien vähentämisestä. Hän korosti, että metsien hoitorästien ja harvennusrästien purkaminen on ensisijaista.

– Metsäteollisuus tuottaa 20 % Suomen tavaraviennistä ja 40 % sen arvonlisästä. Tämän alan kasvun edellytykset ovat ratkaisevia talouden kannalta, Marttila sanoi.

Hän peräänkuulutti kasvustrategiaa, joka lisää arvonlisää ja investointeja metsätalouteen. Samalla tulee varmistaa, että metsäluontoa hyödynnetään kestävällä tavalla.

Ruuantuotanto

Marttila korosti kotimaisen ruokatuotannon strategista merkitystä ja kasvunäkymien tarkastelua pidemmällä aikavälillä. Hän muistutti, että Suomi on kansainvälisesti vahvoilla vastuullisen ja avoimen tuotannon ansiosta, mikä erottaa meidät monista kilpailijamaista.

– Maailman ruokatarve kasvaa, ja Suomen tulee ottaa tässä johtava rooli. Ruokatuotannon kasvuohjelma on vietävä eteenpäin, Marttila vaati.

Hän vertaili Argentiinan ja Suomen ruuantuotantoa keskenään: Suomessa tuotanto on avointa ja läpinäkyvää, kun taas Argentiinassa ruuantuotantoa pidetään "mustana laatikkona". Marttilan mukaan avoimuus on Suomen vahvuus, joka kantaa pitkällä aikavälillä.

EU-päätöksenteko ja geopoliittiset haasteet

Marttila ilmaisi huolensa EU:n sääntelylinjasta, joka painottaa raportointia ja säätelyä, mutta ei tuo lisäarvoa eikä lisähintaa tuottajille. Hän toivoi, että uuden komission myötä otettaisiin taka-askelia kohti kevyempää sääntelyä.

Geopolitiikasta hän huomautti, että ruoka on yhä suurempi osa kansainvälistä valtapeliä. Suomen on pidettävä huolta siitä, ettei ruuantuotannossa toisteta Venäjän energiariippuvuuden kaltaisia virheitä.

Ravitsemussuositukset ja omaisuudensuoja

Marttila kritisoi ravitsemussuositusten valmistelua, jossa huoltovarmuusnäkökulma on jätetty huomiotta. Hän totesi, että suositukset tulisi laatia terveellisyyden ja kestävyyden näkökulmasta, mutta valmisteluun tarvitaan laajempi asiantuntijapohja.

Hän nosti omaisuudensuojan yhdeksi keskeisimmistä teemoista ja totesi, että Suomi on tässä suhteessa jäljessä.

– Omaisuudensuoja on Suomen kielen kaunein sana. Meidän tulee vahvistaa maanomistajien oikeuksia ja varmistaa, ettemme suojele itseämme hengiltä, Marttila totesi.

Maatalouden rahoitus ja investoinnit

Marttila toi esiin maatalouden suuren investointitarpeen ja kysyi, miten kallis rakennemuutos voidaan rahoittaa. Hän painotti, että pankkirahoituksen lisäksi tarvitaan uusia rahoitusmalleja, jotka tukevat ruuantuotannon kasvua ja uudistumista.

– Maatalouden tulevaisuus on turvattava, sillä se on avainasemassa Suomen hyvinvoinnin ja huoltovarmuuden ylläpitämisessä. MTK:n tehtävä on kertoa tämä selkeästi yhteiskunnalle ja tuoda esiin konkreettisia ratkaisuja, Marttila linjasi.

Asiantuntijoiden vastaukset

Marttilan loppuyhteenvedon lisäksi kuultiin MTK:n asiantuntijoiden vastaukset valtuuskuntalaisten kysymyksiin.

Kehitysjohtaja Markus Lassheikki kertoi järjestön huoltovarmuustoimista. MTK on vahvistanut rooliaan huoltovarmuusorganisaatiossa. Tilannekuvaa elinkeinoistamme päivitetään Huoltovarmuuskeskuksen suuntaan jatkuvasti. Ruoka- ja vesi yksi viidestä painopisteestä organisaation uudessa strategiassa. Osallistumme ruoka- ja vesiohjelman valmisteluun. Sen toimiin saadaan rahoitusta huoltovarmuusrahastosta. Hallinnonaloja sitova asiakirja on myös tulossa valtioneuvostolta. Lassheikki markkinoi myös varautumiskoulutuksia maatiloille.

Järjestötoiminnan johtaja Perttu Pyykkönen kommentoi varhaiskasvatuksen mukaan ottamista maatilavierailuihin. MTK:lla toimivia malleja ovat maatilavierailut ja kokkaa kotimaista. Pyykkönen markkinoi kevään valiokuntaviikkoa ja sanoi, että liha- ja peltokasvifoorumeille on tulossa jatkoa.

Verojohtaja Timo Sipilä kommentoi kiinteistöveroa ja kertoi, että olemme torjuneet sen arvostamisuudistuksen kolme kertaa, nyt aiomme torjua sen neljännen kerran. Esitysluonnos tästä on odotettavissa ensi vuonna. Sipilä kommentoi, että MTK:n tavoitteena on saada maatalouden talousrakennukset Ruotsin tavoin kiinteistöveron ulkopuolelle. Hän totesi, että perintöveroa ei liene ole realistista kokonaan poistaa näin kateellisessa maassa. Vero on nyt myös valtiolle miljardiluokan vero. Hän kertoi, että metsätilan sukupolvenvaihdos on mahdollista hoitaa oikealla verosuunnittelulla. Asiasta on ohjeistusta Mainio-lehdessä 1/2023.

Metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola vastasi kommentteihin harmaasta suojelusta. Hän totesi myös, että valtiovallalle pitää antaa painetta metsävähennyksestä ja metsänomistajan päätäntävallasta yleensä. Harmaassa suojelussa metsäyhtiöt ovat jättäneet vastuuta metsänomistajille. MTK on tehnyt teesejä suojakaistoista ja tarvittavista korvauksista uudelle ympäristöministerille. Mäki-Hakola muistutti, että jo nyt Elyissä on mahdollista tehdä rajauspäätöksiä, joiden perusteella maksetaan korvauksia maanomistajille. Yhteistyötä Lapin metsien käytöstä on haettu mm. saamelaiskäräjien kanssa ja MTK on ollut mukana keskusteluissa poronhoitolain uudistamisesta. Tavoitteena on varmistaa poroelinkeino, mutta myös jäsentemme elinkeinomahdollisuus.

Metkaan halutaan parannusta ja metsäedunvalvonnan viestintään metsänhoitoyhdistyksille on satsattu. Mäki-Hakola kertoi luontoarvomarkkinoiden kehittämisestä, jossa MTK on vahvasti mukana. Piakkoin lanseerataan Taskumetsä-sovellus, joka on kehittyneempi versio koululaisten puuhakirjasta.

 

​​​
Leena Kristeri

Elinvoimajohtaja Leena Kristeri nosti puheenvuorossaan esiin lunastuslain viivästymisen, joka johtuu resurssihaasteista valmistelussa. Hän korosti, että sähkölinjojen maanomistajakorvaukset täytyy käsitellä vielä erikseen lunastuslain uudistuksen jatkona. Kristeri viittasi rakennusjärjestyksiä koskevaan tulevaan sääntelyyn, jota kunnissa jo toteutetaan. MTK-Akatemian puitteissa järjestetään koulutuksia kuntapäättäjille tästäkin teemasta.

Kristeri nosti esiin ennallistamissuunnitelman kansallisen valmistelun käynnistymisen. MTK on esittänyt omat reunaehtonsa valmistelun tueksi. Hän painotti, että lainsäädännössä tarvitaan selkeitä kannustimia ja ennakoitavuutta, jotta ennallistamista voidaan edistää tehokkaasti.

Itä-Suomen erityishaasteet olivat myös esillä. Kristeri mainitsi MTK:n valmistelevan linjausta, jossa käsitellään EU:n rahoitusinstrumenttien parempaa hyödyntämistä Suomen tavoitteiden edistämiseksi. Hän huomautti, että hallinnon siiloutuneisuus näkyy edelleen lukuisten strategioiden valmistelussa, mikä heikentää hallituksen toimeenpanokykyä.

Lopuksi Kristeri otti esille jokamiehenoikeuksiin liittyvät kysymykset, kuten marjanpoimijoiden tilanteen, ja totesi, että näihin liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan jokamiehenoikeuksien uudelleenarviointia.

Kenttäjohtaja Timo Leskinen nosti esiin suurpetopolitiikan haasteet ja erityisesti huolen susien ja karhujen lisääntyvistä pihakäynneistä sekä niiden kesyyntymisestä.  Suurpetojen aiheuttamista ongelmista johtuen myös koulukyydityksiä joudutaan harkitsemaan uudelleen eri puolilla Suomea.

Leskinen painotti, että Suomen tulee hyödyntää kansallista liikkumavaraa suurpetopolitiikassa nykyistä paremmin. Hän viittasi seuraavana päivänä julkaistavaan raporttiin, jossa esitetään konkreettisia toimia suurpetojen sääntelyyn. Valmisteluryhmässä MTK:sta oli Anna-Rosa Asikainen.

Ruotsin mallin mukaisesti myös Suomessa tulisi asettaa lainsäädäntöön suurpetokannoille hyväksyttävät minimimäärät ja pysyvä sääntely. Suurpetojen aiheuttamista vahingoista Leskinen huomautti, että korvauskäytännöt ovat puutteellisia. Nykyinen 170 euron omavastuu ennen korvauksen saamista sekä alhainen korvaustaso ovat hänen mukaansa ongelmia, jotka vaativat pikaisia korjauksia.

Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Jussi Martikainen kiitti valtuuskuntaa palautteesta ja ohjeista viestinnän kehittämiseksi. Martikainen nosti esiin ravitsemussuositusten valmisteluun liittyvät ongelmat ja MTK:n reaktiot niihin. Suosituksissa ruoka-alaa ei kuultu riittävästi, ja valmistelua on leimannut poliittinen ohjaus. Prosessi herätti laajasti kritiikkiä kuluttajissa, mutta keskustelun vaikutus jäi rajalliseksi.

Mainio-lehden merkitys korostui jäsenviestinnän tärkeänä osana. Sen tulevaisuutta tarkastellaan MTK-appin käytön laajentuessa, mutta Martikainen painotti, että lehti on keskeinen jäsenmaksun vastine ja tärkeä väylä yhteydenpitoon. Simonkadun viikkoraportti sai kiitosta ajankohtaisten asioiden ja vireillä olevien teemojen kattavasta tiedottamisesta.

Martikainen korosti tarvetta vahvemmalle ja rohkeammalle viestinnälle julkisessa keskustelussa. Hän totesi, että järjestöllä on mahdollisuus ottaa esille räväköitä teemoja, ja lisätä näin vaikuttavuutta.

Brysselin toimiston johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki toi esiin, että Euroopan parlamentti äänestää tänään uuden Euroopan komission kokoonpanosta. Hän korosti, että tulevina vuosina komission työssä keskiössä ovat kilpailukyky, huoltovarmuus ja kokonaisturvallisuus, ja samalla biotaloudelle pyritään luomaan uutta nostetta. Suomen kannalta tärkeää on tuoda esiin metsätalouden positiivinen tarina kansainvälisissä yhteyksissä.

Leiponen-Syyrakki muistutti myös CAP-uudistuksen etenemisestä. Komissiolta odotetaan visiopaperia helmikuussa 2025, ja ensi vuoden asialistalla on EU:n pitkän aikavälin budjetin käsittely, johon sisältyy myös yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) rahoitus.

Melan johtaja Päivi Wallin oli tyytyväinen Välitä viljelijästä -toimintamallin vakinaistamisesta. Toiminta jatkuu aiempaan tapaan, mutta vakinaisen työvoiman avulla. Toimintaa suunnataan kuitenkin entistä enemmän ennalta ehkäisevään suuntaan. 

Melassa on tehty paikallistason kanssa yhteinen suunnitelma, jolla pyritään edistämään lomittajien saatavuutta yhdessä paikallisyksikköjen kanssa. Myös kilometrikorvauksien maksumahdollisuuksiin saatu parannusta ja valtion lisämäärärahaa on myös varattu lomittajien oppisopimuskoulutukseen. Lomittajille ja tiloille on tuotettu viestintämateriaalia maatilatyön houkuttelevuuden lisäämiseksi. Lomituksen juhlavuoden kautta on saatu hyvin näkyvyyttä mm. Ylen tekemän TV-sarjan kautta. Uusien lomitusyksiköiden muodostaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen vie aikaa. Wallin kertoi myös Melan uudesta asiakaslähtöisestä strategiasta.

​​​
Johan Åberg

Maatalousjohtaja Johan Åberg kertoi, että ruuan kasvuohjelma on nytkähtänyt eteenpäin eduskunnassa. Ruokavienti on yksi kärkihankkeistamme, mutta sen käytännön eteneminen on hidasta. Aktiiviviljelystä Åberg totesi, että nyt on oikea aika viedä esityksiä eteenpäin ja tukineuvottelupöytään ja sano ottavansa täällä esitetyn esityksen nurmien aktiiviviljelystä mukaan. Valtion puolesta ei ole tullut uusia esityksiä. Keskusteluja on käyty eläkkeiden ja maataloustuen, minimipinta-alan ja työtulovaatimusten osalta.

Tuotantosidonnaisten tukien osalta on pohdittu myös uudistuksia. Riskienhallintavälineiden käyttöönottoa pohditaan nyt myös. Investointitukiin myös mahdollista saada lisäystä samoin kuin nuoriin, aloittaviin yrittäjiin. Nyt on oikea aika käydä keskustelua. Seuraavan CAP-ohjelmakauden valmistelu etenee Brysselissä jo hyvää vauhtia. Åberg kertoi myös tilojen rahoitusaseman parantamisen olevan työlistalla. Kannattavuuden parantaminen on tässä keskeistä.

Sääntelyvyöry, elintarvikemarkkinalaki ja vienti, samoin kuin Makeran parantaminen, takausjärjestelmä ja Finnveran toimien saattaminen maatalouspuolelle ovat työlistalla. Åberg muistutti, että aina kun tehdään muutoksia tukiin, tulee muutoksia tilojen, tuotantosuuntien tai alueiden väliseen rahanjakoon.

Toiminnanjohtaja Jyrki Wallin tiivisti käytyä keskustelua. Sisäisesti viestiä järjestössä kulkee nyt hyvin molempiin suuntiin, keskusliitosta kentälle ja sieltä keskusliittoon. Hän kuitenkin pohti, millä kanavilla jäseniämme puhutellaan ja tavoitetaan. Hevosalalta tullut kritiikki ja Turkistuottajien kiitokset on molemmat otettu vakavasti. Ensi vuonna iso järjestöllisen kehittämisen paikka, hän muistutti. Wallin totesi, että ravitsemissuositukset ovat vanhentuneet alkuunsa. Ruokaturvaa ei ole osattu ottaa huomioon. Suositusten tekijöiden pitäisi päivittää ne tähän päivään, sillä suosituksilla erityinen painopiste julkisissa hankinnoissa.

Jäsenet MTK:n johtokuntaan seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi 

​​​
 

Johtokunnan erovuoroinen jäsen Susanna Valtonen kukitettiin

Johtokunnan erovuoroinen jäsen Susanna Valtonen sai lämpimän kukituksen kiitokseksi työstään. Hän kuvaili, kuinka kolmen vuoden aikana johtokunnasta on muodostunut hänelle kuin perhe. Vaikka kokouspäiviä on kertynyt paljon, niitä ei ole tullut laskettua – mutta Valtonen totesi, että jäljellä on vielä kymmenen tärkeää kokouspäivää.

Susanna Valtoselta vapautunut nuorten paikka Matti Keltolle

Valtuuskunta valitsi MTK:n johtokuntaan nuorten syysparlamentin esittämän Matti Kelton. Keltto kiitti valinnasta ja kertoi käytännön olevan kansainvälisestikin poikkeuksellinen. Hän kiitti myös Susanna Valtosta ja toivotti hänelle menestystä tuleviin edunvalvontatehtävin. Hän korosti, että maa- ja metsätalous ovat huoltovarmuustehtäviä ja sanoi tarttuvansa innolla tehtävääsän.

-Nyt minulla on isot saappaat täytettävänä. Toivon voivani toimia nuorille esimerkkinä, Keltto sanoi.

Asko miettinen jatkaa MTK:n johtokunnassa

Asko Miettinen valittiin jatkamaan MTK:n johtokunnassa seuraavan kolmivuotiskauden. Ehdolla johtokuntaan olivat Miettisen lisäksi Markus Kivelä, MTK-Keski-Pohjanmaa ja Sanna Hämäläinen, MTK-Etelä-Savo. Miettinen sai ensimmäisellä kierroksella 29, Kivelä 20 ja Hämäläinen 27 ääntä. Toisella kierroksella Miettinen sai 44 ja Hämäläinen 32 ääntä. 

​​​

Ehdokkaille MTK:n johtokuntaan järjestettiin paneelikeskustelu.

​​​
Vasemmalta Asko Miettinen, Markus Kivelä ja Sanna Hämäläinen.

 

​​​
Kuvassa MTK:n johtokuntalaisia. Vasemmalta Eerikki Viljanen, Aleksis Kyrö, Juha Marttila, Matti Keltto, Riitta Torikka, Asko Miettinen, Jaakko Halkilahti, Kati Partanen, Arto Laine, Tero Lahti ja Mikko Tiirola. 
 

Valtuuskunta teki päätöksiä valiokuntien ja verkostojen kokoonpanoista

Mallasverkoston pj:ksi esitettiin Heikki Mäkelän tilalle Kalle Vuorta Hämeestä ja Jussi Myyrinmaata Uudeltamaalta. Kalle Vuori valittiin 44 äänellä, Jussi Myyrinmaa sai 28 ääntä.

Nautaverkoston varapuheenjohtajan paikasta äänestettiin myös. Tehtävään ehdolla oli Susanna Valtonen Hämeestä ja nykyinen varapuheenjohtaja Anne Kangas-Vuori Hosike Satakunnasta. Valtonen valittiin äänin 43-29.

Muut valinnat eri valiokuntiin ja verkostoihin tehtiin MTK-liittojen esitysten mukaisesti.

Metsäjohtokuntaan valittiin uusiksi jäseniksi metsävaltuuskunnan esityksestä Eero Kivisto, Elina Saari sekä nuorten syysparlamentissa valitsemana edustajana Erno Saari, joka on toiminut Keski-Pohjanmaan maaseutunuorissa.

- Tilallamme lypsykarjaa ja metsätaloutta. Haluan tuoda nuorten metsänomistajien asiaa ja ajaa nuorille mahdollisuuksia kannattavaan ja kestävään metsätalouteen myös pitkälle tulevaisuuteen, Erno Saari sanoi.

Pysyvän taloustyöryhmän, tarkastusvaliokunnan sekä MTK Säätiön hallintoneuvoston jäsenten valinnat tehtiin järjestökentän esityksen mukaisesti.

Valtuuskunnan asiantuntijajäsenten valinnat tehtiin johtokunnan esitysten mukaisesti. Perttu Sirviö esitti asiantuntijajäseneksi myös rahoituslaitoksen edustajaa. Jouni Mäkisalo ehdotti mukaan myös Ruokaviraston edustajaa. Valtuuskunta antoi johtokunnalle mandaatin valmistella uudet asiantuntijajäsenet seuraavaan valtuuskuntaan.

 

Eerikki Viljanen: Järjestö vahvempana kohti tulevaa

Eerikki Viljanen totesi valtuuskunnan kokouksen loppupuheenvuorossaan, että kokous oli onnistunut ja järjestö astuu tulevaisuuteen entistä vahvempana. Hän korosti yhtenäisyyden vaalimisen merkitystä ja muistutti, että yhdessä järjestö on aina vahvempi.

Viljanen kiitti valtuuskuntaa kuluneesta vuodesta ja toivotti kaikille rauhallista joulun odotusta. Hän kannusti myös valmistautumaan tulevaan vuoteen 2025 tarmolla ja itsevarmuudella, vaikka edessä saattaakin olla haasteita.

– Meitähän ei mikään pysäytä, Viljanen päätti puheenvuoronsa.

• Katso tarkempi asialista

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

xx

aiheet: valtuuskunta, mtk mobiili