null Muistoja Brysselistä - Edunvalvonnan keskiössä

Blogi – Kansainvälinen toiminta

Muistoja Brysselistä - Edunvalvonnan keskiössä

16.2.2022

MTK:n, SLC:n ja Pellervon Brysselin toimiston edunvalvontatyö alkoi vuonna 1991, neljä vuotta ennen Suomen liittymistä silloiseen Euroopan yhteisöön. Laman ja itäblokin hajoamisen jälkeen Euroopassa elettiin muutosten aikaa ja Suomi asemoi itseään vahvasti läntisen Euroopan maailmaan. Ja näin 30-vuotisjuhlien aikoihin historian häivähdyksiä on jälleen kummasti kaikumassa nykypäivään, nähtäväksi jää elämmekö jälleen uudenlaisen epävakauden ja muutosten aikaa. 

Tulin Brysseliin maatalouden edunvalvontatöihin ensimmäisen kerran vuonna 2017 Euroopan maataloustuottaja- ja maatalousosuuskuntajärjestöjen kattojärjestöön Copa-Cogecaan. Ensin harjoitteluun ja sen jälkeen ensin maito- ja liha-asiantuntijaksi ja myöhemmin ympäristöasiantuntijaksi. Brysselin kotieläinasiamies on valvonut suomalaisen osuuskuntapohjaisen eläintuotannon etua EU:n ytimessä jo 1990-luvulta saakka, olen tehtävässä kuudes suomalainen asiantuntija.  

Maito-, liha- ja munaosuuskunnat olivat jo hyvin varhaisessa vaiheessa tunnistaneet tarpeen kotieläinasiamiehen tehtävälle, tuon ajan päätöksissä on havaittavissa päättäväistä pioneeriasennetta. Myöhemmin Pellervon jäsenkunnan laajentuessa kotieläinasiamies on toiminut tehtävässään myös suomalaisen osuustoiminnan edunvalvojana ja asiamiehenä. 

Brysselin edunvalvontatyö on Suomen jäsenyyden alkuajoista laajentunut asiantuntijoiden mielipiteeseen vaikuttamisesta komissiossa ja jäsenmaiden neuvostossa yhä enemmän poliitikkojen ja yleisen mielipiteeseen vaikuttamiseen. Vuonna 2009 voimaan tulleen Lissabonin sopimuksen myötä muun muassa maatalous siirtyi tavallisen lainsäätämisjärjestyksen piiriin ja parlamentille annettiin valtaa nimetä komission puheenjohtajan. Jos pitäisi nimetä yksi yksittäinen tekijä, joka on muuttanut maatalouden edunvalvontaa Brysselissä, niin valitsisin Euroopan parlamentin lainsäätämisvallan kasvun, niin merkittävä muutos toimialan työskentelyssä Lissabonin jälkeen on tapahtunut. 

Aiemmin edunvalvontatyön kohteet ovat olleet lähinnä asiantuntijoita komission virkakoneistossa tai jäsenmaiden neuvostossa tai edustustoissa. Nykyisin meidän pitää osata vakuuttaa myös poliitikkoja arvokentän eri laidoilta, mikäli mielimme saada asiaamme ajettua. Tiedon ja informaation paljouden aikana selkeä haaste on erottautua ja saada äänensä kuuluviin. Sosiaalisessa mediassa on hyvin helppoa pysyä omassa kuplassaan erillään muista mielipiteistä ja asiallinen argumentointi asiasta tai toisesta on hankalaa. Elämän viihteellistyminen näkyy myös vaikuttamisessa ja vaikuttamisen tavoissa. 

Edelliset 30 vuotta ovat olleet politiikassa eräänlaiset ilmastomuutoksen heräämisen vuosia. Kioton sopimus 1990-luvulla viitoitti tien, jolla nyt myös suomalainen kotieläintuotanto kulkee. Toimiston seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana EU saavuttaa hiilineutraalisuuden ja on sopeuttanut, toivottavasti ja todennäköisesti, myös ruokatuotantonsa muuttuneeseen ilmastoon. Erityisesti kotieläintuotannossa paineet tuotantotapoja ja kulutustottumuksia kohtaan ovat ilmeisiä. Vaikka suuri osa maatalouden ilmastopäästöistä on biogeenisiä ja osa luonnollista kiertoa, tuntuu siltä, että isoimpia päästöjen vähennyspaineita kohdistuu maatalouteen. 

Seuraavilla kotieläinasiamiehillä on siis vielä melkoinen sarka uurastettavanaan Copa-Cogecan kokoustiloissa, komission käytävillä ja parlamentin istuntosaleissa. 

 

Rauli Albert 

Kotieläinasiamies 

aiheet: bryssel30