NBC presidia – Pohjoismaisten maatalousjärjestöjen kokous

Kokouksessa keskusteltiin laajasti maiden maatalouden sopeutumisesta tämänhetkiseen tilanteeseen, sekä jaettiin tietoa ja hyviä ideoita. Huomattavissa oli, että kaikissa maissa tilanteet ovat muuttuneet paljon alkuvuoden aikana, sekä niin voittoja, kuin tappioita on tullut. Erityistä kiitosta kaikilta mailta sai korona aikana tiivistynyt yhteistyö maiden välillä. Yhteyttä on pidetty paljon, sekä muilta mailta opittu hyviä toimintatapoja.

Kokous alkoi Norjan maatalous- ja ruokaministeri Olaug Bollestadin videotervehdyksellä. Ministeri nosti esiin pohjoismaiden vahvan ja toimivan maatalouden, sen turvaamisen sekä huoltovarmuuden tärkeyden näinä erikoisina aikoina. Ympäristöasiat nousevat esiin yhä useammin ja niihin tulee olla valmiina vastaamaan, sekä löytämään ratkaisuja. Ministeri nosti esiin myös paljon puhuttaneen antibioottiresistenssin ja kuinka meidän tulee toiminnallamme pystyä torjumaan resistenssin muodostuminen. Pohjoismaat voivat näyttää esimerkkiä muille omilla toimillaan.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toi puheenvuorossaan esiin kausityön haasteet ja miten tuottajajärjestöt ovat olleet ratkaisemassa jäsenten työvoiman saantiongelmia, sekä suomalaisten ruokahamstrauksen koronakriisin iskettyä. Kuitenkin kriisin lievettyä on huomattavissa selvää kotimaisenruoan kannatuksen nousua kuluttajien keskuudessa. Marttila puhui myös Suomen ruokaviennistä.

SLC:n puheenjohtaja Mats Nylund toi puheenvuorossaan esiin Ilmastotiekartan ja sen tavoitteet. Suomi pyrkii hiilineutraaliuuteen vuoteen 2035 mennessä ja ilmastotiekartta projektin avulla kartoitettiin siihen tarvittavat toimet. Nylund kertoi kolmesta pääkohdasta, jotka ovat toimenpiteet turvemailla, hiilensidonta kivennäismailla ja energiamurros, joka käsittää biokaasun ja aurinkosähkön. Näiden pääkohtien avulla suomalainen maatalous menee kohti tavoitteitaan.

Islannissa tilanne on huono, sillä maan pääelinkeinoja ovat kalastus, sekä turismi, myös ulkopuolelta tulevalla ruoalla on iso merkitys maalle. COVID-19 oli suuri isku taloudelle ja maa pyrkii löytämään keinoja uuteen nousuun. Ilmastokeskustelut ovat olleet maassa myös pinnalla koko kevään ajan.

Norjassa kuluttajien kiinnostus maataloutta kohtaan on noussut, sekä arvostus lisääntynyt. Sesonkityössä on ollut töissä norjalaisia, mutta tilanne oli keväällä yhtä hälyttävä kuin Suomessa. Kansainvälistä yhteistyötä maatalousjärjestöjen välillä on haluttu kasvattaa, sekä oppia muilta pohjoismailta uutta. Kuten muidenkin puheenvuoroissa, myös Norjassa ilmastokysymykset on otettu vakavasti ja haluttu löytää yhteinen sävel. Erityisesti maatalouden ilmastokysymykset ovat pinnalla ja niihin on alettu kehittää ”ilmastolaskuria”. Satsausta biokaasuun ja uuteen teknologiaan kotieläintiloilla tuotiin esiin vahvasti.

Tanskassa COVID-19 tilanne on ollut hallinnassa, mutta erilainen kuluttamistyyli pandemian aikana on huomioitu. Lisääntynyt kotiruoankulutus maassa on nostanut esiin huoltovarmuuskysymyksen. Myös kasvihuonekaasu vero (CO2 tax) on nostanut tunteita pintaan. Toteutuessaan vero olisi todella paha isku tanskalaiselle maataloudelle. Veronkorotukset pyritäänkin estämään, jotta ruoantuotanto ei vaarannu.

Ruotsi on kärsinyt pohjoismaista eniten pandemian vaikutuksista maataloussektorilla. Ruoantuotantoa on pyritty pitämään yllä, mutta esimerkiksi tuoretuotteita jouduttiin heittämään hävikkiin, kun menekki ravintoloihin ja hotelleihin loppui. Myös vuosien varrella laskenut omavaraisuusaste nousi esiin, kun tuontilihaa ei enää saapunutkaan maahan ravintolatarjonnan laskiessa. Tähän pitää tulla paikallisen järjestön mukaan muutos. Positiivista on, että pandemian aikana ihmiset ovat kääntyneet suoraan maatilojen puoleen ja näin suoramyynti tiloilta on kasvanut. Tämän nähdään kehittävän maaseutua todella positiivisesti. Budjettikeskustelut valtion kanssa käyvät kuumana ja rahaa yritetään saada elvyttämään myös ruokasektoria.

Järjestöjen yhteisenä tavoitteena on pitää huoltovarmuus yllä Pohjoismaissa, sekä vaihtaa tärkeitä ajatuksia ja ideoita. Jaksamista, sekä kärsivällisyyttä tullaan vaatimaan vielä tulevana syksynä. Myös joustavuus on tärkeässä asiassa. Maatalouden tulee pystyä toimimaan, jotta Pohjoismaat toimivat. Kuitenkin ihmisille on pystyttävä tarjoamaan ruokaa myös erikoisissa tilanteissa.

Juha Ruippo

johtaja, kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet

kauppapolitiikka, kehitysyhteistyö, EU-asioiden koordinaatio Suomessa: EU:n budjetti, kestävä rahoitus, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), World Farmers' Organisation (WFO), FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+358 20 413 2341

+358 40 55 33 232