null Pohjoismaiset viljelijät ja maatalousosuuskunnat haluavat korostaa ravitsemuksen huomioimista pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa – kotieläintuotteilla on tärkeä rooli monipuolisessa ruokavaliossa, eikä niitä pidä sulkea kategorisesti pois

Uutinen – Kansainvälinen toiminta

Pohjoismaiset viljelijät ja maatalousosuuskunnat haluavat korostaa ravitsemuksen huomioimista pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa – kotieläintuotteilla on tärkeä rooli monipuolisessa ruokavaliossa, eikä niitä pidä sulkea kategorisesti pois

19.8.2021

Pohjoismaisten viljelijäjärjestöjen edustajat kävivät keskustelua vastuullisen ruuantuotannon ja metsätalouden tulevaisuudesta yhteisjärjestönsä NBC:n yleiskokouksessa tänään. Kokouksessa ja sen yhteydessä järjestetyissä työpajoissa puhutti maatalouteen ja erityisesti kotieläintuotantoon liittyvä poliittinen keskustelu ja valmisteilla olevat pohjoismaiset ravitsemussuositukset. Pohjoismaiset viljelijät ja maatalousosuuskunnat ovat valmiita jatkamaan kestävän ja monipuolisen ruuan tuottamista ja tarjoamista kuluttajille, ja haluavat tehdä asiat entistäkin vastuullisemmin.

Broileriannos perunamuusilla ja kasviksilla päihitti sushiannoksen MTK:n vajaa vuosi sitten julkaiseman
Broileriannos perunamuusilla ja kasviksilla päihitti sushiannoksen MTK:n vajaa vuosi sitten julkaiseman "Ruuan ilmastovaikutukset suhteessa ravitsemukseen" -selvityksen indeksillä mitattuna

Tänä syksynä maataloustuotannon kestävyys on maailmanlaajuisesti asialistalla YK:n ruokajärjestelmän huippukokouksen, COP 26 -ilmastohuippukokouksen ja biologista monimuotoisuutta käsittelevän huippukokouksen yhteydessä. Samalla uusista pohjoismaisista ravitsemussuosituksista keskustellaan kestävyys tärkeänä peruslähtökohtana.  

Viljelijäjärjestöt näkevät, että pohjoismaissa tuotetaan terveellistä ja kestävää ruokaa. Pohjoismaiset ruuantuottajat ovat osa ilmastoratkaisua ja kantavat vastuuta sekä terveyteen että vihreään siirtymään liittyen. Viljelijät ja ruokaosuuskunnat seuraavat mielenkiinnolla pohjoismaisia ruokavaliosuosituksia sekä kunkin pohjoismaan kansallisen ruokavaliosuosituksen uudistamista.


Pyydämme Pohjoismaiden viranomaisia huomioimaan ravitsemussuositusten uudistustyössä seuraavat näkökohdat:


•    Ravitsemussuositusten tulee pohjautua ensisijaisesti ravitsemukseen, joka huomioi FAO:n suositusten mukaisesti myös elintarvikkeiden saatavuuden, väestön nykyiset mieltymykset sekä sen, että suositeltu ruokavalio on taloudellisesti ja kulttuurisesti hyväksyttävä.

•    Ravitsemussuositusten on tuettava terveyttä ja niiden on oltava toteuttamiskelpoisia jokaiselle yksittäiselle kansalaiselle.

•    Virallisissa ruokavalio- ja ravitsemussuosituksissa on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon väestön monimuotoisuus ja elämän eri vaiheiden tarpeet. Esimerkiksi ikääntyneillä kansalaisilla on tarve saada enemmän proteiinia kuin muulla väestöllä. Myös hivenaineiden tarve vaihtelee: Kalsium on kaikille tärkeä ravintoaine, mutta erityisesti pienillä lapsilla ja teini-ikäisillä sen tarve on lisääntynyt, ja hedelmällisessä iässä olevat naiset tarvitsevat enemmän rautaa. Erilaisten tarpeiden ja elämäntilanteiden vuoksi ravitsemusneuvonnan tulee tarvittaessa joustaa tapauskohtaisesti. 

•    Ruokavalio- ja ravitsemussuosituksissa tulisi keskittyä kokonaisuuden tasapainoon, eikä sulkea tiettyjä ruokatuotteita kategorisesti ruokavalion ulkopuolelle. Esimerkiksi ilman eläinproteiineja voi olla vaikeaa varmistaa ruokavalion riittävä ravitsemuksellinen taso. Jos eläintuotteet poistetaan ruokavaliosta, tarvitaan tietoa siitä, miten taataan välttämättömien ravintoaineiden saanti.

•    Pohjoismaissa syöty ruoka on sukupolvien ajan mukautettu paikallisesti ja valtakunnallisesti saatavilla oleviin resursseihin. Jatkossa ruokavaliosuositukset tulisi mukauttaa myös paikalliseen ruoantuotantoon, ruokakulttuuriin ja ruokaperinteisiin. On tärkeää, että uudet ruokavalio- ja ravitsemussuositukset eivät heikennä perinteistä ruokakulttuuria tai paikallisten ja kansallisten ainesosien käyttöä.

•    Paikallisten ruokapalveluasiantuntijoiden sekä maatalous- ja elintarviketuotannon asiantuntijoiden tietämys tulee hyödyntää, ja sen avulla kehittää kestävää ja terveellistä ruokavaliota. 

•    Elintarviketuotannon suuria muutoksia on seurattava jatkuvasti. Lähivuosina selviää, miten maatalouden ja teollisuuden ilmastoneutraaliustavoitteet sekä alan tutkimus voivat muuttaa tuotannon ilmastovaikutuksia. Tämän vuoksi ruokavaliosuositusten säännöllinen tarkastelu on tarpeen.

•    Pohjoismaiset viljelijät ja maatalousosuuskunnat haluavat ja voivat jatkossakin tuottaa laadukasta ruokaa, joka tukee ja sopii kestävään ruokavalioon. Haluamme yhdessä viranomaisten ja valistuneiden kuluttajien kanssa viedä pohjoismaista ruoantuotantoa ja ruokavaliota entistä kestävämpään suuntaan tieteelliseltä pohjalta.

 

Pohjoismaat kestävän tuotannon eturintamassa


Viljelijäjärjestöt näkevät, että pohjoismainen maa- ja metsätalous on kestävän tuotannon eturintamassa. Maissa on terveitä eläimiä, Euroopan alhaisin antibioottien käyttötaso, torjunta-aineita ja lannoitteita käytetään vain tarpeeseen ja ympäristönormit ovat korkeat. Hyvin hoidut metsät ja terveet maatalousmaat sitovat ja varastoivat hiiltä.

Viljelijät ja metsänomistajat pohjoismaissa ovat maatalousmaan ja metsien hoitajia. Se edistää rikasta biologista monimuotoisuutta. Maissa riittää myös puhdasta vettä. Maatilat ja jalostava teollisuus ovat välttämättömiä paikallistaloudelle ja elinvoimaiselle maaseudulle. Pohjoismaat ovat jo vähentäneet maatalouden kasvihuonekaasuja 6-17 prosenttia vuodesta 1990 lähtien, ja metsämme ja metsätaloutemme ovat sitoneet yli 3,5 miljardia tonnia hiilidioksidia. Viljelijät ja metsänomistajat haluavat kuitenkin mennä pidemmälle.

Pohjoismaiden maataloudessa työskennellään jo ruokinnan ja jalostuksen parantamisen, fossiilisten polttoaineiden korvaamisen bioenergialla sekä lannasta peräisin olevien biokaasujen tuotannon kanssa. Uusi teknologia lisää tarkkuutta ja täsmällisiä toimia. Kerääjäkasveja ja syväjuurisia kasvustoja käytetään hiilidioksidin talteenottoon ilmakehästä.



Heidi Siivonen

ruokamarkkina-asiantuntija

+35820 413 2925

+35840 568 8802

Juha Ruippo

johtaja

kauppapolitiikka, kehitysyhteistyö, EU-asioiden koordinaatio Suomessa: EU:n budjetti, kestävä rahoitus, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), World Farmers' Organisation (WFO), FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+35820 413 2341

+35840 55 33 232

aiheet: mtk, nbc, vastuullisuus, ravitsemussuositukset, hiilijalanjälki