Onko Ranskan maatalouspoliittinen linja muuttumassa?
Blogi – Kansainvälinen toiminta
Onko Ranskan maatalouspoliittinen linja muuttumassa?
05.06.2018
Ranska on EU:n suurin maatalousmaa. Ranskan osuus koko EU:n 28 maan maataloustuotannosta on 17 %. Maatalouden BKT-osuus (3,5 %) on kolminkertainen vaikkapa Suomeen verrattuna. Elintarviketeollisuus on Ranskassa selvästi suurin teollisuuden toimiala. Ranskan kauppatase on alijäämäinen, mutta maatalous- ja elintarvikesektorilla ulkomaankauppa on lähes 10 mrd. € ylijäämäistä, pitkälti hyvien viinien ansiosta. Suurimpana maatalousmaana Ranskan osuus EU:n maatalousvaroista on myös suurin. Ranskalla on EU:n budjetissa saamapuolella vuosittain noin 9 miljardin maataloustuet (7,5 mrd. € I pilarin tukia ja 1,5 mrd. € maaseudun kehittämistukia). Ranska on kuitenkin nettomaksaja EU:n budjettiin.
Edellä mainitun jälkeen on ymmärrettävää, että Ranska on aina ollut vahva vaikuttaja, kun EU:ssa tehdään päätöksiä yhteisestä maatalouspolitiikasta. Emmanuel Macron valittiin runsas vuosi sitten Ranskan presidentiksi ja viime kesänä hänen Tasavalta Liikkeellä! (La République en Marche!) -puolueensa sai liittolaistensa kanssa ehdottoman enemmistön maan parlamentissa. Kuluneen vuoden aikana suuri mielenkiinto on kohdistunut siihen, onko Ranskan linja maatalouspolitiikassa muuttumassa vahvan mandaatin saaneen presidentti Macronin kaudella.
Macron käynnisti heti viime kesänä laajan pyöreän pöydän selvityksen maan ruokatuotannon ja elintarvikesektorin yleistilasta. Asia tunnetaan Ranskassa lyhenteellä EGA (etats généraux de l’alimentation). Presidentti Macron linjasi viime talvena, että Ranskan maatalouden kolme keskeisintä haastetta ovat; 1) taistelu viljelijän tulotasosta ja arvonlisästä, 2) taistelu avoimesta suhtautumisesta globalisaation hyödyntämiseen sekä 3) taistelu planeettamme tulevaisuudesta ympäristö- ja ilmastokysymysten kautta.
EGA-selvitys on nyt edennyt Ranskassa lakiesitykseksi, jota maan kansanedustuslaitos parhaillaan käsittelee. Lakiehdotuksen keskeisenä tavoitteena on viljelijän tulotason kasvattaminen. Tähän pyritään mm. elintarvikeketjun toimijoiden sopimusjärjestelmää koskevalla säätelyllä. Kestävän tuotannon periaatteet ja ympäristöasioiden korostaminen ovat myös vahvalla sijalla lakipaketissa.
EU:n tulevaan budjettiin liittyen Ranska on ilmoittanut, että se on valmis pieneen budjetin kokonaistason nostoon, jos tällä voidaan rahoittaa EU:n uusia haasteita, kuten sisäistä turvallisuutta, puolustusta ja maahanmuuttokysymyksiä. Ranska ei hyväksy komission esittämiä maatalousbudjetin leikkauksia EU:n tulevassa budjetissa.
Onko siis Ranskan linja maatalouspolitiikassa muuttumassa? Tähänastisten havaintojen perusteella voisi todeta, että eipä juurikaan. Ranska jatkaa Macronin kaudella omaa maatalouttaan puolustavaa ja viljelijää ymmärtävää linjaansa. Monissa kysymyksissä Ranskan linja vaikuttaa olevan lähellä MTK:n linjaa. Onneksi meillä on Ranska.
aiheet: maatalouspolitiikka, ranska, euroopasta ja eusta
EUROOPASTA JA EU:STA
Simo Tiainen, johtaja, MTK
Olen Itä-Suomesta opintielle ja maailmalle lähtenyt maatilan poika.
Bryssel ja EU ovat vuosien varrella tulleet tutuksi eri työtehtävissä, mm. MTK:n Brysselin toimistossa. Nykyinen tehtäväni Euroopan Talous- ja Sosiaalikomitean (ETSK) jäsenenä vie minut edelleen säännöllisesti Brysseliin.
Asun Vantaalla, vietän kesäni pääosin Tuusulassa ja kotitilani Savonlinnassa on edelleen tärkeä paikka. Perheeseeni kuuluvat vaimoni Helena ja kolme opiskelevaa lasta. Harrastan liikuntaa ja musiikkia.
Tässä blogissa käsittelen erityisesti ajankohtaisia EU-aiheisia teemoja.
