Takaisin Pahat lobbarit yritystukityöryhmässä?

Blogi – Maaseudun edunvalvonta

Pahat lobbarit yritystukityöryhmässä?

05.04.2018

”Turha joukko”, ”pannukakku”, ”fiasko” Näilläkin rakkailla termeillä kutsuttu yritystukityöryhmä sai tänään työnsä päätökseen.  

Työryhmästä annettu julkikuva harmittaa etenkin mukana olleiden kansanedustajien puolesta. Mukana olleet eduskuntaryhmät todella paneutuivat asiaan ja etsivät ratkaisuja. Vaikka eri ryhmillä on isoja periaatteellisia eroja, nostan hattua jokaiselle mukana olleelle työskentelytavasta ja omien näkemystensä perustelemisesta. Ryhmää vetänyt Mauri Pekkarinen teki myös varmasti kaikkensa lopputuloksen saamiseksi.

Työryhmän työ on ollut ehkäpä yksi vaikeimmista ja samalla myös mielenkiintoisimmista, missä olen saanut olla mukana. Ryhmän ympärille luotiin lähes mystinen ilmapiiri. Julkisuusmielikuvaksi muodostui, että meillä Suomessa yrityksiin kaadetaan miljardien eurojen edestä tehottomia tukia.

Aihe on eittämättä populismille herkullinen. Ilman mitään vastuuta tai ymmärrystä vaikkapa teollisuuden kansainvälisestä kilpailukyvystä, EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta tai verojärjestelmästä on helppo naureskella tämän ryhmän työlle. Todellisuudessa ryhmässä oli todella kova tavoite ja tahto selvittää yritystukiviidakkoa ja ryhmä onnistuikin luomaan tulevaisuuden kannalta tärkeät kriteerit yritystukien arviointiin. Kriteereitä toivottavasti käytetään tulevaisuuden yritystukia säädettäessä.

Itse istuin työryhmässä pysyvänä asiantuntijana yhdessä muutamien muiden järjestöjen edustajien kanssa. Asiantuntijoiden roolia on myös käsitelty mielenkiintoisesti. Varmasti aiheesta on kysytty, onko oikein, että ryhmässä, missä pohditaan yritystukia, on mukana päättämässä elinkeinoelämän edustajia?

Kukaan ei ole kuitenkaan huomannut, että asiantuntijat eivät päättäneet vaan kansanedustajat päättävät. Asiantuntijat olivat mukana antamassa tarvittaessa lisätietoa elinkeinoista ja yritystukien vaikutuksesta niihin.  Sillä, mitä mieltä asiantuntija oli tai pitikö hän esityksestä, ei ollut merkitystä. Vain niillä faktoilla, joita hän tarjoaa, on merkitystä. Päätöksistä keskusteltaessa, ovat asiantuntijat hiljaa ja päättäjät tekevät päätökset.

Sama pätee kaikkeen päätöksentekoon. Viisas päättäjä tarkastelee asiaa eri kanteilta ja tekee sen jälkeen päätökset. Toinen ääripää olisi, ettei päättäjien anneta perehtyä asioihin, koska lobbarit ovat pahasta.

Yksi erikoisuus työryhmän työssä oli myös se, että ryhmän keskeneräisistä ehdotuksista sai lukea uutisista ennen kuin työryhmän asiantuntijajäsenenä olin edes huomannut materiaalien tulleen sähköpostiin. Mitkä ovat edellytykset työskennellä ryhmässä, jos ulkopuolelta jo valmiiksi todetaan ryhmän epäonnistuneen ja jokainen ehdotus ryöpytetään julkisuudessa? Samalla voi ihmetellä, mitkä intressit ajavat jakamaan keskeneräisiä papereita ryhmän ulkopuolelle. Lopulta lienee aivan sama, mikä ryhmän lopputulema olisi ollut- lopputulos olisi tyrmätty.

Eräillä tahoilla tuntuu olevan meneillään lobbauksen mustamaalauskampanja. Lobbauksesta tehdään moraalisesti väärää. Pisimmälle taisi mennä Ville Niinistö todetessaan Twitterissä, että kuunnellessaan lobbareita, työryhmä ei ole kuullut asiantuntijoita.  Näin todetessaan Niinistö siis esimerkiksi väittää, että Yrittäjät eivät tunne yrittäjyyttä, Metsäteollisuus ry:ssä ei tunneta metsäteollisuuden toimintaa, EK:lla ei ole käsitystä teollisuuden kilpailukyvystä tai että MTK ei ole maaseudun yrittäjyyden asiantuntija. Aika paksua sanoisin. Samalla tasolla olisi väittää, ettei pitkän linjan puoluejohtaja ja ministeri Niinistö ole politiikan asiantuntija.

Oli kyse yritystukityöryhmästä tai muusta vaikuttamisesta ainoa oikea tapa lobata on olla oman alansa faktat tunteva asiantuntija. Valehtelevalla tai vääristelevällä lobbarilla ei ole vaikutusmahdollisuuksia. Jos päättäjä perustaa päätöksensä väärään, hän tuskin toista kertaa lobbaria kuuntelee. Hyvän lobbari myös tietää, että sanojensa takana pitää pystyä seisomaan, vaikka ne lukisi uutisista seuraavana päivänä. Lobbaus on päätöksen kannalta olennaisen tiedon läpinäkyvää välittämistä. Lobbaaminen on ratkaisujen tarjoamista.

Mennään kohti pelottavaa maailma, jos lobbaaminen eli faktoilla vaikuttaminen halutaan syrjään päätöksenteosta. Vaikka meillä olisi kuinka viisaita päättäjiä, ei kenelläkään voi olla kuvaa päätöksen kaikista seurauksista. Viisas päättäjä kuuntelee eri tahojen näkemyksiä ja tekee niistä oman päätöksensä.

Kaikkien edun mukaista on, että lobbaus on avointa, asiantuntevaa ja läpinäkyvää. Ehkä kuitenkin suurin toiveeni olisi paluu keskinäisen kunnioituksen ja hyvän käytöksen aikaan. Asioista voi olla eri mieltä, mutta ilman hyviä tapoja olemme hukassa.

PUUN TAKAA

Marko Mäki-Hakola, metsäjohtaja, MTK


Olen metsää omistava, Ylöjärvellä vaimon ja lasten kanssa asuva nurmolainen. Vuoden 2016 alusta toimin MTK:n elinkeinojohtajana, vuoden 2021 heinäkuusta siirryin metsäjohtajaksi. Toimin MTK:n jäseninä olevien maaseudun yrittäjien hyväksi. Minulla on takanani MTK-järjestössä yli kymmenen vuoden ura monissa eri tehtävissä.
Maaseudun elinkeinot ovat tuttuja jo vuosikymmenten takaa. Metsässä olen kulkenut sekä retkeilemässä että töissä siitä lähtien, kun opin kävelemään 70-luvun lopulla.
Työssäni teen kaikkeni maaseudun elinkeinojen menestymiseksi. Minut tuntevat tietävät, etten millään pysty pitämään suutani kiinni, jos maaseudun yrittäjien asemaa yritetään jollain tapaa heikentää.