null Paluu juurille

Blogi – Maaseutuympäristö

Paluu juurille

4.5.2021

Maaperä on saanut ansaittua huomiota viime vuosina, erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toimeenpanon myötä. Näin maaperätutkijana tuntuu, että vuosien saatossa maa unohtui, mutta maa ei ole unohtanut ihmisen toimia. Maalla on pitkä muisti, mitä on syytä kunnioittaa.

Maa- ja metsätaloustuottajat tunnistavat ja ovat aina tunnistaneet maan arvon, tärkeimmän resurssinsa. Ilman maaperää ei ole biomassoja, eikä ilman maaperän ja ihmisen yhteistyötä ole kylvettyjen ja istutettujen kasvien myötä biomassojen uusiutuvuutta.
Pellon uskottiin jaksavan kasvaa, vaikka maaperä ei enää saanut lantaa tai kylvettiin vuodesta toiseen ilman monivuotisten kasvien viljelykiertoja. Karjattomuus ja monokulttuuri väsyttivät etenkin helposti tiivistyvät savimaat. Syväjuuristen kasvien maata parantava ja kuohkeuttava vaikutus toki nähtiin viljelijöiden keskuudessa ja todennettiin tutkimuksin jo viisikymmentä vuotta sitten.

Rakennekehitys vei kuitenkin katseet muualle. Maa jäi liian vähälle huomiolle, olosuhteiden pakosta tai tiedon ja vaihtoehtojen puutteesta. Ruuantuotannon kannattavuus heikkeni ja maaperätutkimuksen rahoitusta leikattiin. Monimuotoisen maatalouden merkitys maaperälle ja sen kasvukunnolle jäi taka-alalle.

Nyt viimeistään on nähty, että maa tarvitsee lantansa ja viljelykiertonsa. Ilmastopolitiikan avulla on saatu yhteiskunnan katseet takaisin maaperään, mikä on hienoa. Tällöin on kuitenkin nähtävä maaperä mahdollisuutena, eikä heikkoutena. Voimme kehittää ilmastokestävää viljelyä ilmastotiekarttamme mukaisesti, mutta siten että tietopohja täydentyy.

On päästävä kiinni eri viljelymenetelmien vaikutukseen lohkotasolla. Kun viljelijä suunnittelee kylvönsä ja muokkauksensa eri maalajeilleen, hänellä tulisi olla työkaluja muodostaa käsitys siitä, miten viljelymenetelmien vaihtoehdot vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöihin tai hiilensidontaan. Nyt tietopohja uupuu, eikä virallinen raportointikaan pääse kiinni edistykseen.

Meillä on päästökertoimia siihen, kun luovumme viljelystä mutta ei siihen, kun kehitämme viljelyteknologiaa. Tämän seurauksena esimerkiksi satotaso ja maan viljavuus puuttuivat EU:n komission 27.4. julkaisemasta hiiliviljelyn teknisestä raportista. Siinä muun muassa todettiin, että peltometsäviljely ja turvemaiden vettäminen ovat ainoita hiiliviljelymenetelmiä, joita voidaan seurata, eikä niitäkään vielä riittävällä tietopohjalla.

Hyvinvointimme perustuu elinvoimaiseen ja tuottavaan maaperään, pelto- ja metsäekosysteemeihin, joita ihminen hoitaa yhdessä luonnon kanssa, enemmän ja vähemmän. Siksi on tarpeen suojella maaperää saastumiselta sekä tarpeettomalta rakentamiselta ja tiivistämiseltä. Maan vesitalouden hallinta on keskiössä, kun sopeudumme ilmastonmuutokseen. Kasvit tarvitsevat happea ja vettä eli kuivatusta ja kastelua. Tässä järjestyksessä.

Tarvitsemme uutta tutkimusta, maaperän suojelua haitta-aineilta, maan kasvukunnon hoitoa ja maan arvostusta hyvinvointimme perustana. Näitä kaikkia alleviivaa MTK:n ja SLC:n toukokuussa julkaistava ohjelma. (Tervetuloa mukaan kuulolle 25.5. ohjelman julkistuswebinaariin!) Paluu juurille -ohjelmamme avaa maaperän moninaiset tehtävät ja määritelmät, jotta pääsemme puhumaan maaperästä yhteisellä kielellä ja ymmärryksellä. Viljelijän lähtökohdista ja tahtotilasta. Tiedeperusteisesti.

Yhteistä ymmärrystä maan tuottavuuden ja puhtauden merkityksestä maa- ja metsätalouselinkeinoissa tarvitaan viimeistään nyt. Suuri huoli kumpusi, kun vastasin EU:n vihreän kehityksen ohjelman konsultaatioihin. Kysymysten taustalla on aina tulkintaa ja määrittelyä. Maaperän riskit on tunnistettu mutta mitä on itse asiassa maaperän suojelu? Onko se luonnontilaan jättämistä? Vai onko se maaperän keskeisten tehtävien ja toimintojen tukemista, johon ihmisellä on sijansa. Lienee selvä, että jälkimmäinen vaihtoehto on parempi, jos aiomme jatkossakin saada leipämme ja lämpömme, suojamme ja sopeutumisemme ilmastonmuutokseen.

On aika palata juurille, ajassa ja paikassa ja katsoa tulevaisuuteen maaperän vahvuudet ja mahdollisuudet tunnistaen ja erheistä oppien. On sitten kyseessä ilmastolaki, nollapäästötavoite, biodiversiteetti- tai maaperästrategia tai CAP ja pellolta pöytään -strategia. Joka tapauksessa kaikki komission esitykset vievät katseen maaperään. Juurille asti. Ja hyvä niin.


Liisa Pietola
ympäristöjohtaja, MTK

 

Paluu juurille

Maaperä kätkee moninaiset ratkaisut huoltovarmuuteen, ilmastonmuutokseen sekä ympäristön tilan turvaamiseen. Ratkaisut ponnistavat käytännön maa- ja metsätaloudesta, mutta vain jos maan kasvukunnolle annetaan mahdollisuus. Tässä juttusarjassa vaihtuvat kirjoittajat avaavat aihetta eri näkökulmista

Suositellut artikkelit

Toukokuu on kylvöjen ja uuden kasvun aikaa. MTK:n ja SLC:n yhteinen webinaari 25.5. klo 9-11 on ajan hermoilla, ja käännämme katseet maaperään. Tuottajajärjestöt julkaisevat yhteisen maaperäohjelman, ja...