Tapaan Sari Rouvisen Piiroomäen tilalla Pohjois-Karjalassa. Aamukahvia juodessamme hän kertoo, että tilan nykyinen navetta valmistui vuonna 2003. Vuodesta 2016 lähtien on lypsäviä ollut nelisenkymmentä.

Sari Rouvinen perusti tilalle oman Facebook-sivun vuonna 2011, mutta helmikuussa 2022 suosio räjähti. Viime talvena Sari esitti Facebookissa vetoomuksen siitä, että kuluttajat suosisivat kotimaisia brändituotteita kaupan omien tuotemerkkien sijaan. Vetoomus sai Facebookin kautta valtavasti näkyvyyttä ja herätti keskustelua. Se tavoitti 1,2 miljoonaa lukijaa, kymmeniä tuhansia jakoja ja kommentteja. Some-näkyvyyden myötä Sari päätyi myös useiden uutismedioiden otsikoihin.

Kun seuraajia tuli paljon ja tunnettuus kasvoi, oli luontevaa alkaa kertoa maitotilan arjesta. Piiroomäen emäntä tunnistetaan yhä useimmin myös hänen liikkuessaan kylillä, eikä ole tavatonta, että somesta tuttua emäntää vedetään kauppareissulla hihasta ja jutellaan hänen kanssaan työstä maitotilalla tai suomalaisesta ruuasta.

Vaikka Sari käyttää sujuvasti monia somekanavia, julkaisee ja myös kirjoittaa tekstipostauksia, hän kokee, että video on hänelle luontevin tapa viestiä. Jotain hänen esiintyjän lahjoistaan kertoo sen, että videoita ei editoida vaan ne menevät kerralla purkkiin.

Joka päivä videot katsojien iloksi
 

Sari päivittää Facebookiin joka päivä kaksi videota: yhden aamulla ja yhden illalla. Ihmiset odottavat, että aamukahvia juodessa on video katsottavissa. Joskus videot päätyvät Facebookin lisäksi myös You Tubeen.

Piiroomäen emäntä käy avointa keskustelua seuraajiensa kanssa. Monet ihmettelevät, miten hän jaksaa vastata kaikille.

- Olen ottanut sen linjan, että otan vastaan myös negatiivisen palautteen, vastailen kysymyksiin ja pysyn itse positiivisena. Mitä navetassa tehdään, kerrotaan sellaisena kuin se on. Joskus tulee myös paskaa niskaan, hän kertoo.

Tällainen tilanne tuli vastaan, kun lehmä lähti karkuun ja se jouduttiin ampumaan. Sari kertoo, että myös vasikan vieroitus emästä puhuttaa myös joskus. 

Sari Rouvisen seuraajakunta on moninainen. On kaupunkilaisia, on maalaisia ja on monen ikäisiä. Eräs aktiivinen ryhmä ovat eläkeläiset, jotka muistelevat omaa lapsuuttaan maatilalla. 

Suomalaisen ruuan puolesta puhuminen lähellä sydäntä

Kaupan omista tuotemerkeistä nousseen keskustelun tiimoilta Rouvinen on ollut perustamassa Suomiruokaa ry:tä, yhdistystä, joka kampanjoi suomalaisen ruuan puolesta. Elokuun puolessa välissä hän oli myös esittelemässä yhdistystä Ilomantsin lähiruokafestivaaleilla. Yhdistyksen perustajista iso osa on pohjoiskarjalalaisia, mutta väkeä yhdistykseen on tullut muualtakin.

- Puhun suomalaisen ruuan puolesta, jotta tuotanto pysyisi Suomessa. Tärkeää olisi, että viljelijä saisi suuremman osan ruuan hinnasta. Kulut ovat suomalaisilla tiloilla tällä hetkellä liian suuret suhteessa tuottoihin, Sari sanoo.

Tukea suomalaisen ruuan näkyvään puolustamiseen on tullut myös kuluttajilta.

Positiiviset ihmiset ja palaute parasta

Sari Rouvinen kertoo, että parasta someviestinnässä ovat positiiviset ihmiset ja palaute. Ne ovat antaneet voimia tilan töihin. Somessa kohdataan ihmiset suoraan, joten on varauduttava monenlaisiin kysymyksiin ja keskusteluihin. 

Sarin mukaan on ymmärrettävää, että kaupunkilaiset eivät tiedä maataloudesta ja hän heille siitä mielellään kertookin. Joskus kuitenkin ärsyttää se, että joutuu selittämään samaa asiaa moneen kertaan, vaikka asiat on jo kertaalleen kerrottu. Ärähtämään ei hänen mukaansa kuitenkaan pidä mennä.

- Jos alat ärähtelemään niin se oli sitten siinä. Positiivisen kautta on mentävä, vaikka miten harmittaisi, hän sanoo.

Sari myöntää, että häntä helpottaa kun voi tehdä videoita pientilalta. Avoimuutta ja somettajia tarvittaisiin hänen mukaansa kuitenkin paljon lisää. Sari ymmärtää, että ei ole helppoa altistaa itseään kaikelle keskustelulle. Hän toivoo, että viljelijät saisivat kannustaa toinen toisiaan enemmän someviestinnässä. 

-Ehdottomasti kannattaa alkaa tekemään videoita. Aloittaa voi vaikkapa rehun teosta, Sari vinkkaa.
 

Seuraa Piiroomäen tilaa Facebookissa

Klaus Hartikainen

jäsenviestintäpäällikkö

jäsenviestinnän koordinointi ja toteutus

+358 20 413 2316

+358 40 169 2060

aiheet: maidontuotanto, piiroomäen tila, sosiaalinen media, videot