Pölyttäjien taloudellinen arvo maataloudelle suuri - Mehiläistarhaajien ja maanviljelijöiden yhteistyö välttämätöntä

Takaisin Pölyttäjien taloudellinen arvo maataloudelle suuri - Mehiläistarhaajien ja maanviljelijöiden yhteistyö välttämätöntä

Uutinen – Maatalous ja suomalainen ruoka

Pölyttäjien taloudellinen arvo maataloudelle suuri - Mehiläistarhaajien ja maanviljelijöiden yhteistyö välttämätöntä

01.06.2023

Tasainen ja runsas pölytys parantaa tutkitusti sadon laatua. Tutkimusten mukaan hyvin pölytettyjen kasvien sato on parempi, marjat ovat suurempia, kiinteämpiä ja säilyvät pidempään kuljetuksessa sekä kaupan hyllyllä. Pölytyksestä hyötyvät myös sellaiset lajikkeet, joiden pölytysriippuvuutta on pyritty jalostamaan pois. Mansikoilla runsas pölytys parantaa sadon väriä ja lisää sokeripitoisuutta, mikä tekee marjoista maukkaampia.

Pölytyksen lisääminen on keskeinen osa maatalouden kehitystä, erityisesti luomutuotannossa. Onnistunut yhteistyö mehiläistarhaajien ja maanviljelijöiden välillä on tärkeää.

Mehiläispölytyksessä piilee lähes hyödyntämätön kaupallinen potentiaali, sillä tarhamehiläisten pölytyksen arvo on moninkertainen verrattuna hunajan tai muiden mehiläistuotteiden markkina-arvoon. Suomessa mehiläispölytyksen tuoma vuosittainen taloudellinen lisäarvo ilman hunajakauppaa tai muita mehiläispesän tuotteita on peräti 60 miljoonaa euroa. EU:ssa vastaava luku on 15 miljardia euroa ja globaalisti peräti 153 miljardia euroa.'

MTK:n luomuasiantuntija Lumi Drozzin mukaan kasvinsuojeluaineet voivat aiheuttaa vakavia haittoja tarhatuille ja luonnonvaraisille pölyttäjille. Lotta Kailan tutkimus osoittaa, että kasvinsuojeluaineet heikentävät mehiläisten oppimis- ja suorituskykyä merkittävästi ja heikentävät mehiläisten muistia.

- Tämä on huolestuttavaa, sillä mehiläiset oppivat toisiltaan, mistä ja miten ruokaa kerätään, kertoo Drozzin.

- On tärkeää, että maanviljelijät kertovat - jos vain mahdollista - tarhaajille ennakkoon, mikäli kasvinsuojeluaineiden käyttö on tarpeen. Tällöin asianmukaiset toimenpiteet ennen ruiskutuksia ehditään toteuttaa. Mehiläistarhaajat voivat ennakoida esimerkiksi sulkemalla pesät ruiskutusten ajaksi. Siksi vastavuoroinen viestintä osapuolten välillä on erityisen tärkeää.

Tarhamehiläisten ruuankeruun lentosäde on noin 3 kilometriä, ja pesien sijainti ei ole julkista tietoa. Tämä luo haasteita pesien turvallisuudelle ja voi vaikuttaa mehiläisten hyvinvointiin.

Suomessa on tällä hetkellä huutava pölyttäjävaje, ja noin viidennes suomalaisista pölyttäjistä on uhanalaisia.

- Tämä tilanne vaikuttaa merkittävästi satojen tuottavuuteen, heikentää kalliiden resurssien kapasiteettia ja muodostaa suuren riskin luonnon monimuotoisuudelle. Erityisen huolestuttavaa tilanteesta tekee se, että mikäli meillä ei Suomessa ole riittävän vahvaa pölyttäjäkantaa joudumme turvautumaan monella tapaa ongelmallisiin tuontipölyttäjiin, kertoo Drozzin.

Tarhattujen mehiläisten seuranta antaa tärkeää tietoa luonnonvaraisista pölyttäjistä.

- On kuitenkin syytä huomata, että tarhattujen mehiläisten ja luonnonvaraisten pölyttäjien välillä ei täällä meillä Suomessa ole perusteltua tehdä vastakkainasettelua, Drozzin muistuttaa.

Suomen tarhamehiläistiheys on Euroopan alhaisimpia, kun sitä suhteutetaan maapinta-alaan. Esimerkiksi Espanjassa on 6 mehiläispesää neliökilometrillä, Ranskassa 2,3 ja Saksassa 2,5, kun taas Suomessa vastaava luku on vain 0,2.

- On tärkeää ryhtyä toimenpiteisiin pölyttäjäkannan suojelun ja vahvistamisen puolesta, jotta voimme turvata satojen laadun sekä ruuantuotannon ja ympäristön kestävyyden, Drozzin tiivistää.

Lue lisää täällä.