Blogi – Maatalous ja suomalainen ruoka

Porkkanaa bataatin ja hernettä soijan sijaan

21.10.2016

Kohtuullisuus on kaunista ruokavalinnoissa

Suomalaisen ruoantuottajan viesti kuluttajille on: suosi kestävästi lähellä tuotettua kotimaista ruokaa ja kysy aina ruoan alkuperä. Kun tuotamme ruoan lähellä omassa maassa, otamme myös vastuun ruoantuotannon ja kulutuksen vaikutuksista ympäristöön. Me tiedämme, mistä ruoka tulee ja miten se on tuotettu. Ympäristövaikutukset ovat hallinnassamme, emmekä riistä muun maailman vähiä vesivarastoja. Voimme vaikuttaa ympäristön tilaan parhaiten juuri näin yksinkertaisilla keinoilla. 

Ruoka on meille kaikille tärkeä ja läheinen asia, syömmehän elääksemme 3-5 kertaa päivässä. Kuluttajina ruokalautasellemme vyöryy monenlaista viestiä: teemoina mm. terveys, turvallisuus, ympäristö, ilmasto, eläinten hyvinvointi ja eettisyys.  Ihan kaikkea mediassa mylläävää keskustelua ei kannata uskoa, ainakaan ruoan asiantuntijoiden. Tietoa kannattaa etsiä monipuolisesti ja punnita sen oikeellisuutta. Lähdekritiikkiä ei pidä unohtaa. Tiedon valtameressä on monta sattumaa.

Keskustelu kehittyy ja kiihtyy sitä mukaa kun tietämyksemme ruoan vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin, ympäristöön ja ilmastoon lisääntyy. Ruoasta ei meillä ole pulaa – ja se on halpaa. Meillä on varaa pohtia sen eri ulottuvuuksia. Sanonta ”vallankumous on viiden aterian päässä” kuvaa ruoan merkitystä yhteiskunnallisesti. Jos ruoasta olisi niukkuutta tai peräti pula, me tuskin pohtisimme sen kaikkia ulottuvuuksia niin monipuolisesti tai vaikeasti kuin nyt.

Ruokaketju ponnistelee kaiken aikaa kestävän kehityksen eteen - pellolta pöytään. Haluamme tehdä kaikkemme säilyttääksemme maapallon elinkelpoisena tuleville sukupolville. Ruoan kestävyyttä tuleekin mitata monella mittarilla. Kestävälle ruoalle ja sen tuotannolle on aina useampi ulottuvuus: taloudellinen, kulttuurinen, ekologinen ja sosiaalinen. Yksi näkökulma tarkoittaa yhtä mittaria.

Yksipuolisuus kaventaa keskustelua. Kärjistys aiheuttaa lähes aina sen, että kuluttajalle ehtiessään viesti on yksinkertaistettu ja irti perusteluista. Huolestuttavaa on suuntaus, jossa ruoan tuotantoa ja kulutusta mitattaan ja niiden vaikutuksesta kerrotaan vain yhden tai kahden mittarin varassa. Esimerkkinä hiilijalanjälki tai vesijalanjälki. Huomioitavaa on myös se, että edelleenkään ei mittaustavoista ja menetelmistä edes tutkijoiden ja asiantuntijoiden kesken ole riittävää yksimielisyyttä.

Kannustaessaan kuluttajaa valitsemaan kotimaista ruokaa MTK korostaa ruokaviestiä ”kohtuullisuus on kaunista”. Kohtuullisuus on sopivaa myös luonnolle! Kun kuluttajina hoidamme ruokailun niin, että lautaselle päätyvä ruoka on monipuolista, vaihtelevaa sekä sesonginmukaista, olemme kuluttajina jo pitkällä sekä ravitsemuksen että ympäristön huomioon ottamisessa.

Kun vielä kannustamme välttämään ruokahävikkiä kaikin keinoin ja innostamme lisäämään kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöä olemme jo pitkällä sekä ruokailun terveellisyyden että ympäristöystävällisyyden ylläpitämisessä. Alkuperä on tärkeää tietää, ja se kannattaa aina kertoa ruokailijoille! Jos ei kerrota, niin sitten me kysymme, eikös?

Näin ruoan valinta ja ruokailu ovat helppoja ja arjessa täysin mahdollisia toteuttaa isoäidin aikaista osaamista kunnioittaen. Tähderuokien valmistaminen ei ole uusi keksintö – aikanaan ne olivat välttämätön käytännön pakko. Pidetään rento ote ruokaan ketään syyllistämättä! Ruokailoa ja avointa tietoa ruoan reitistä kuluttajalle välittäen.

aiheet: kotimainen ruoka, kestävä kehitys, ruuantuotanto, elintarvikeketju, missä on pihvi, vastuullisuus, ruokavalinnat