Purtavana suomalainen liha
Blogi – Maatalous ja suomalainen ruoka
Purtavana suomalainen liha
03.03.2017
Lihaa koskeva keskustelu on vilkasta. Mikä on alkuperä? Onko se eettisesti tuotettua? Se on epäterveellistä. Se on ympäristörikos. Sen alkuperää ei ole kerrottu meille lihavalmisteissa. Milloin mitäkin. Monesti kohun saattamana. Kuluttajat ovat melkoisen informaatiotulvan kohteena, ja ruuan valinnan vaikeus kasvaa.
Suomalainen lihantuotanto on kestävää monella mittarilla. Meillä on paljon puhdasta vettä käytössämme, naudat muokkaavat ruohon ihmiselle sopivaksi proteiiniksi, eläintenpitoa koskeva lainsäädäntö on korkealla tasolla ja lihaa tuottavat yrittäjämme osaavia. Ruuan tuotantoketju on säädelty, valvottu ja erittäin tehokas. Voimme olla monella tavalla ylpeitä suomalaisesta lihasta, sen tuotannosta ja tuottajista. Myös lihan mausta ja laadusta!
Kaupassa ja ravintoloissa lihan alkuperä häviää kuluttajalta erityisesti lihavalmisteissa. Moni perinteinen ja suomalaisille rakas lihatuote, mustamakkara tai saunapalvikinkku esimerkiksi, valmistetaan tuontilihasta. Veikkaan, että kun makkarapaketissa on suomalaisen yrityksen suomeksi nimeämä perinteinen suomalainen lihatuote, niin kuluttaja mieltää tuotteen alkuperän kotimaiseksi. Mutta ei: tuotteessa on todennäköisesti tuontilihaa, jollaisen tuottaminen Suomessa ei edes olisi laillista. Tämä on epäeettistä ja epäreilua toimintaa. Jos vaadimme omalta tuotannoltamme korkeaa tasoa, miksi sitä ei vaadita tuontituotteilta tai edes kerrota kuluttajille alkuperästä?
Liha on osa suomalaista ruokakulttuuria ja -valiota, myös ravitsemussuositusten mukaan. Tuottajajärjestöstä pyrimme viestimään vahvasti ja iloisesti siitä, miten kohtuullinen, monipuolinen, vaihteleva ja sesonginmukainen ruokavalio on sekä terveyden että ympäristön kannalta erittäin hyvä. Viestimme taitaa vain olla liian tylsä, ja nykykuluttajalle liian vaikeasti hahmotettavissa. Kuluttaja toivonee helposti ymmärrettäviä ratkaisuja oman ruokavalionsa toteuttamiseen.
Talvi on mitä mainiointa aikaa perinteisille pitkään haudutetuille pataruoille, usein pääraaka-aineena suomalainen liha. Kotimaiset kasvikset ovat passelit kaverit lihalle ja vaikka päinvastoin, miten kukakin nyt ruokaansa haluaa painottaa. Minä rakastan pitkään hauduttuja lihaisia pataruokia. Pistä pataruoka uuniin hautumaan parituntisen viikonloppu-ulkoilun ajaksi, kotiin tullessa vastaan hulmahtaa ihana ruoantuoksu ja ruoka on valmiina nautittavaksi. Helppoa ja hyvää! Ah, niin turvallista ja terveellistä - ja niin maistuvaa. #syödäänyhdessä
Suomalaista osso buccoa naudan potkasta
1 kg osso buccoa (kiekkojen määrä vaihtelee painon mukaan 4-5 kpl)
voita tai rypsiöljyä paistamiseen
2 tl suolaa
1 tl mustapippuria rouhittuna
2 sipulia
6 valkosipulinkynttä (jos haluat!)
2-3 porkkanaa, reilun kokoista
2 -3 sipulia, reilun kokoisia
800 g tomaattimurskaa, myös tuoreet tomaatit käyvät!
5 dl lihalientä
Yrttejä tarjoiluun (timjami, orgegano, persilja)
1. Kuullota hienonnettu sipuli ja porkkanaviipaleet rypsiöljyssä. Laita ne valurautapataan (myös muunlainen uuninkestävä pata tai kattila käy).
2. Ruskista osso bucco-kiekot voissa tai öljyssä kuumalla pannulla. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää ne vihannesten päälle pataan.
3. Lisää pataan lihan ja vihannesten päälle tomaattimurska ja lihaliemi pataan.
4. Hauduta 125 asteisessa uunissa pari tuntia. Jos kypsennät liedellä muista mieto lämpö!
5. Tarjoa perunoiden tai kokojyväviljan ja raikkaan vihersalaatin kanssa. Ja nauti!
MISSÄ ON PIHVI
Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies, MTK
Olen toiminut MTK:n ruokakulttuuriasiamiehen pestissä keväästä 2010 alkaen. Perustehtäväni on edistää sekä suomalaisen ruoan menekkiä että suomalaista ruokakulttuuria. Näiden sisälle kuuluvia asiakokonaisuuksia taas ovat mm. ruuan alkuperä- ja laatumerkinnät, elintarvikkeiden jatkojalostus, julkiset ruokapalvelut, lähiruoka ja lyhyet toimitusketjut sekä ruokakasvatus. Näiden asioiden eteen teen työtä ilolla ja suurella sydämellä laajassa yhteistyöverkostossa ja monenlaisten eri toimijoiden kanssa.
