Puumarkkinoilla on hyvä vire. Metsissä riittää puuta ja erityisesti nuorissa metsissä on hoitotarvetta ja hakkuurästejä. Metsäyhtiöt pyrkivätkin saamaan entistä useamman metsänomistajan suoraan sopimusasiakkaaksi.

- Tavoitteena on saada metsänomistajan kanssa asiakkuus, jossa ei kilpailuteta puukauppoja eikä suoriteta puun katkonnan valvontaa. Sopimusasiakkuuden porkkanaksi tarjotaan erilaisia bonuksia, takuuhintoja ja etuja metsänhoitotöistä, sanoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Tällä on kuitenkin Tiirolan mukaan kääntöpuolensa. Takuuhinnoittelu on rakennettu sitä varten, että nousevan kysynnän tilanteessa sillä voidaan jarruttaa puun hinnan kohoamista. Jos liian moni metsänomistaja sitoutuu sopimukseen, ei puun hinta nousekaan, kun kilpailutettavaa puuta ei tarvitse ostaa merkittäviä määriä.

- Puukauppansa kilpailuttava metsänomistaja huolehtikin koko metsänomistajakunnan puolesta puun hinnasta, muistuttaa Tiirola.

- Tukin ja kuidun hinnan ero on niin suuri, että katkonnalla ratkaistaan puukaupan onnistuminen. Yhteen sopimuskumppaniin sitoutuneelta jää helposti leimikon paras katkontapotentiaali huomiotta ja se näkyy pienempänä tukkitilinä, valistaa Tiirola. 

Valtakirjakauppa on edunvalvontaa

Metsänhoitoyhdistyksessä valtakirjaleimikko kilpailutetaan kaikkien alueen puunostajien kanssa siten, että myös puun katkontaennuste otetaan huomioon. Valtakirjalla puun myyminen on ihan yhtä vaivaton kuin sopimusasiakkaan suora puukauppa, valtakirjan allekirjoitus riittää.

- Valtakirjakauppa on erityisen hyvä kauppatapa etämetsänomistajalle tai sellaiselle, joka ei halua tai osaa itse valvoa korjuuta ja katkontaa, sanoo Tiirola.

Mhy Pohjois-Savon metsäasiantuntija Voitto Vauhkonen vahvistaa Tiirolan näkemyksen. - Varsinkin niiden, jotka eivät säännöllisesti myy, kannattaa käyttää valtakirjamyyntiä. Tosin kaikkien pitäisi Vauhkosen mielestä hyödyntää valtakirjakaupan tuomat edut. - Mhy:n toimihenkilö on jatkuvasti ajan hermoilla puukauppatilanteesta ja eri ostajien liikkeistä.

- Myytävät erät ovat usein laadultaan erilaisia, joten se ”tuttu” hyvä ostaja ei aina ole paras kumppani puukauppaan, sillä tukin katkonta ratkaisee puukaupan lopullisen onnistumisen, Vauhkonen muistuttaa. Sopimusasiakas on yhden ostajan katkonnan varassa.

Vauhkonen tietää mistä puhuu, sillä hänen toimialueellaan noin 97% puukaupoista on valtakirjakauppoja. - Pelkkiä tarjousten pyytämisiä ei juuri ole, vaan hoidetaan koko paketti. Vauhkosen salaisuus on 37 vuoden työkokemus samalta alueelta. - Asiakassuhde on luottamuksellinen ja vahva, Vauhkonen luonnehtii.

- Valtakirjakauppaosuus vaihtelee yhdistyksemme alueella toimihenkilöittäin, mutta keskimäärin reilut puolet menee valtakirjakaupalla. Metsäyhtiöt ovat Vauhkosen mukaan viime vuosina olleet hyvin aktiivisia tarjoamaan erilaisia sopimusasiakkuuksia metsänomistajille.

aiheet: puukauppa, metsänomistajalle