Taseista tutuin on peltotase, joka kuvaa pellolle tulevien ravinteiden ja sadon mukana poistuvien ravinteiden erotusta. Jos kasvitähteet korjataan pellolta pois, otetaan ne laskelmissa myös huomioon. Peltotase antaa viitteitä ravinteiden käytön tehokkuudesta ko. lohkolla. Jos tase on vuodesta toiseen selvästi ylijäämäinen, alkaa ravinteita kertyä maahan (esim. P) ja niiden huuhtoutumisriski ja kaasumaisten päästöjen (N) riski kasvaa. Merkittävä ylijäämä ei kannata myöskään taloudellisesti. Jos esimerkiksi lohkon P-pitoisuus on alhainen, voi ylijäämäinen tase olla tavoitteena, jotta maan P-pitoisuus saadaan nostettua kasvien kannalta optimaaliselle tasolle. Jos maan P-pitoisuus on korkea, tavoitteena tulee olla negatiivinen tase maan fosforipitoisuuden alentamiseksi. Tähän voi kulua kymmeniä vuosia.

Porttitase lasketaan tilalle ostettujen ja tilata myytyjen ravinteiden erotuksena ja se antaa yleiskuvan tilan ravinteiden käytön tehokkuudesta.

Karjatase on kotieläintuotannon ravinnetase, jossa lasketaan eläinsuojaan tulevien ja sieltä poistuvien ravinteiden erotusta.

Ravinnetaseita seurattava vuosia

Ravinnetaseita on laskettava usean vuoden ajan, koska sääolosuhteet vaikuttavat satotasoihin ja sitä kautta taseisiin. Myös maalaji, viljeltävä kasvi ja lohkon viljelyhistoria vaikuttavat taseen arvoihin. Eloperäisillä mailla on helpompi saavuttaa esim. pienempiä N-taseen arvoja kuin kivennäismailla, koska niillä N-lannoituksen tarve on alhaisempi maan luontaisesti korkeammasta typpipitoisuudesta johtuen. Jos korjattava sato on muihin kasveihin verrattuna pieni (esim. heinien siementuotanto), jää tase helposti korkeaksi, koska suurin osa kasvimassasta jää pellolle.

Mikäli taseet ovat jatkuvasti ylijäämäisiä, on syytä etsiä syitä siihen. Tarkasteltavia asioita ovat mm. pellon kasvukunto (rakenne, vesitalous, ravinteet), kasvilaji- ja lajikevalinta, lannoitus ja kasvinsuojelu. Esim. TerveKasvi-hankkeessa havaittiin, että torjumatta jääneet rikkakasvit vähentävät suomalaisen ohran ja kevätvehnän satoa keskimäärin 200 ja kasvitaudit 500 kg/ha. Ravinnetaseissa tämä näkyisi korkeampina taseen arvoina. Ko. hankkeessa laskettiin lisäksi, että jos ohran ja vehnän tuotannossa ei tehtäisi mitään kasvinsuojelutoimenpiteitä, nykyisillä viljelyhehtaareilla ravinnetappiot olisivat jopa 14 milj. kg N ja 2,8 milj. kg P/v.

Laskennassa eroja

Tilakohtaisten ravinnetaseiden lisäksi voidaan laskea alueellisia N- ja P-taseita. Eri yhteyksissä laskettujen tasetulosten vertailua vaikeuttaa se, mitä ravinnelähteitä otetaan huomioon laskelmissa. Esimerkiksi biologinen typensidonta tai ilmalaskeuma puuttuu usein laskelmista. Lisäksi eroja voi syntyä siitä, otetaanko laskelmiin mukaan kasveille suoraan käyttökelpoinen osa lannoitteena annetuista ravinteesta (esim. liukoinen N) vai koko ravinnemäärä, vaikka osa siitä tule kasvien käyttöön vasta pidemmän ajan kuluessa (esim. kokonaistyppi).

Koko maan tasolla (kuva 1) N-tase on pienentynyt 29 % ja P-tase 75 % noin 30 vuoden aikana (1990 - 2021). Vertailuvuosien valinnalla on kuitenkin suuri merkitys tulokseen. Fosforitase on laskenut erityisesti P-lannoituksen alenemisen myötä. 2000-luvulla P-tase on ollut selvästi alle 10 kg/ha. N-tase on vaihdellut 2000-luvulla 50 kg/ha molemmin puolin. Taseessa on selvää vuosittaista vaihtelua. Tätä selittää erityisesti vuosittainen satovaihtelu. Esimerkiksi vuodet 2018 ja 2021 olivat pahoja katovuosia monilla alueilla kuivuuden takia ja vuosi 2017 märkyyden takia. Alhaiset satotasot näkyvät nousevina taseen arvoina. 

 Kuva 1. Suomen N- ja P-taseet (kg/ha) 1990 - 2021. Laskelmassa on otettu huomioon väkilannoitteiden, karjanlannan, kylvösiemenen, jätevesilietteen, perunan solunesteen, typpilaskeuman ja biologisen typensidonnan mukana pellolle tullut typpi tai fosfori sekä sadon, oljen korjuun tai polton mukana pellolta poistuva typpi tai fosfori. Lähde: Luke/Tilastot.

Airi Kulmala

asiantuntija, ympäristö

maa- ja metsätalouden vesiensuojelu, eläinsuojien ympäristöluvat ja ilmoitusmenettely, ravinteiden kierrätys, BFFE, yleiset maa- ja metsätalouden ympäristönsuojelukysymykset

+358 40 075 5454

aiheet: itämeri, ravinteet, vesiensuojelu, typpi, fosfori, ravinnetase