Susikysymys umpisolmussa

Metsästyskaudelle 2022-23 Maa- metsätalousministeriö esittää suurimmaksi sallituksi suden saalismääräksi 28  ja siihen sisältyisi myös muu tietoon tuleva kuolleisuus poronhoitoalueen ulkopuolella. Metsästysvuonna 2021-2022 tietoon tullut kuolleisuus poronhoitoalueen ulkopuolella oli 16 sutta. MTK:n lausunnon keskeinen sisältö oli, että kiintiö on selkeästi liian pieni.   

On välttämätöntä, että suden ihmisarkuutta päästään lisäämään metsästyksen ja nimenomaisesti kannanhoidollisen metsästyksen keinoin.  Susien ihmisarkuudella ja sen puutteella on suora vaikutus aiheutuvien vahinkojen määrään. Nyt esitetty kiintiö ei käytännössä mahdollistaisi kannanhoidollista metsästystä lainkaan. Pahimmassa tapauksessa liian alhainen kiintiö voi jopa estää vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämisen.

Suomessa susikannanhallinnan toimintalinjauksia tulee kehittää samaan suuntaan Ruotsin kanssa. Esimerkiksi kuluvalla kaudella Ruotsissa on käytettävissä 75 kannanhoidollista suden kaatolupaa. Myös oikeus akuutisti uhkaa aiheuttavan suden poistamiseen on Ruotsissa selkeämpää ja tehokkaampaa. Susikannanhallinnan tulee olla yhtenäistä Pohjoismaissa. Lisäksi tulee huomioida, että Pohjoismaista ainoastaan Suomella on yhteinen susipopulaatio yhdessä Venäjän kanssa

Ajankohtaisin poikkeuslupaprosessi tapahtui Kaakkois-Suomessa, missä haettiin poistolupaa geenitesteillä varmistettujen koirasusien poistamiseen. Riistakeskus myönsi poikkeusluvan, mutta siitä valitettiin. Oli erittäin yllättävää, että tämäkin poikkeuslupa meni hallinto-oikeuden päätöksellä täytäntöönpanokieltoon. Prosessi osoittaa miten täysin toimimaton on nykyinen järjestelmämme.

Laajemminkin tarkasteltuna susiongelmat ovat esillä ympäri Euroopan. Syksyllä Euroopan parlamentti antoi kannanottonsa komissiolle velvoittaen tarkastelemaan susivahinkojen vähentämistä Euroopassa. Varsin laajasti vaaditaan suden siirtämistä luontodirektiivin liitteeseen viisi. Tämä on myös järjestön ykköstavoite. Kansallisella tasolla juridisten haasteiden korjaaminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi.

Hirvenmetsästyksen lopputulos

Päättyneellä metsästyskaudella kaadettiin yhteensä 37 000 hirveä.  Saalismäärä laski edellisvuodesta 13%.  Valtaosassa Suomea hirvikannat ovat riistaneuvostojen asettamien tavoitteiden mukaisia.  Maakunnittain tilanteet kuitenkin vaihtelevat. Kaakkois-Suomessa jatkuu haastava tilanne eikä tavoitteita saavutettu millään kolmesta hirvitalousalueesta. Myös muissa maakunnissa on yksittäisiä alueita, joissa jäätiin tavoitteen yläpuolelle. Lisäksi on todettava, että meillä on noin viisi hirvitalousaluetta, joissa hirvikanta saattaa olla tavoitehaarukan alapuolella.

Jatkon kannalta on tärkeää, että hirvitilanteesta ja kannankehittämisestä ei puhuta yleisellä tasolla vaan selkeästi alueisiin kohdistettuna. Nyt esille nousee helposti yleistys, että hirvikanta on painunut Suomessa liian alhaisella tasolla. Tämä ei pidä paikkaansa. Sen sijaan meiltä saattaa löytyä yksittäisiä hirvitalousalueita, joissa hirvikanta on painunut liiaksi tavoitetason alapuolelle. Luonnonvarakeskuksen kanta-arviot maaliskuun alussa antavat meille tarkan tilannetiedon.

Maaliskuussa käynnistyy jo ensikauden metsästyksen suunnittelu. MTK:n, MTK-liittojen ja metsänhoitoyhdistysten edustajat tuovat maanomistajien näkökulman riistahallinnon järjestämiin sidosryhmäkuulemisiin.

Miten päästään kestävään valkohäntäpeurapolitiikkaan?

MMM:n asettama työryhmä, agronomi Esa Härmälä ja VTM Lauri Kontro, hakevat ratkaisuja peurahaasteeseen.  Selvityksen työnimi on ”Kestävään valkohäntäpeurapolitiikkaan” MTK:n sekä MTK-liittojen edustajat ovat olleet kuultavana erikseen sekä osallistuneet kaikkien keskeisten tahojen yhteiseen kuulemisseminaariin Loimaalla. Tammikuussa pidetyssä seminaarissa nousi esille vahvaa ylisuureen kantaan kohdistuvaa kritiikkiä maa- ja metsätalouden harjoittajien lisäksi myös luontojärjestöiltä sekä paikallisilta asukkailta. Myös paine liikennevahinkojen vähentämiseksi on suuri. Selvityksen jättämisen määräaika on jo helmikuun puolivälissä.

Saalistilastojen perusteella peurakannan merkittävä leikkaus ei käynnistyne tälläkään metsästyskaudella. Hyviä paikallisia kannanleikkauksen esimerkkejä löytyy, mutta kokonaisuutena peuranmetsästys on nyt 10 % viime vuodesta jäljessä.

Erityisen huolestuttavaa on se, että 20 tiheimmän kannanalueen riistanhoitoyhdistyksistä kahdessa kolmasosassa peurakolareiden määrä on edelleen kasvusuunnassa mikä ilmentää kannan kasvua edelleen. Erityisen huolestuttava kehityssuunta on Varsinais-Suomessa.

Timo Leskinen

kenttäjohtaja

puukauppa, riistapolitiikka, maakuntaedunvalvonnan johtaminen

+358 40 075 4235

aiheet: valkohäntäpeura, susi, hirvi, riista, riista-asiat