Saksan kauteen
Blogi – Kansainvälinen toiminta
Saksan kauteen
02.07.2020
EU:n kiertävä puheenjohtajuus siirtyi heinäkuun alussa Saksalle. Unionin suurin jäsenmaa aloittaa neuvoston puheenjohtajana todella poikkeuksellisena aikana. EU ja koko maailma ovat viime kuukausina eläneet -ja elävät yhä- hyvin poikkeuksellisia aikoja koronapandemian seurauksena. Kriisi on laittanut myös EU:n toimet uusiksi. Vaikutusvaltainen Saksa hakee kaudellaan nyt EU:lta yhteisiä ratkaisuja kriisistä toipumiseen. Saksan puheenjohtajuuskausi on jo ehditty nimetä ”koronapuheenjohtajuudeksi”.
Merkittävin Saksan kauden asioista on saada sopu EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021-2027 sekä siihen liittyvästä 750 miljardin euron elpymisrahastosta koronapandemiasta selviytymiseen. Puheenjohtajamaa Saksa hakee ratkaisua asiaan jo heinäkuun puolivälissä pidettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Voi olla, että jäsenmaat eivät vielä tuolloin ole valmiita lopullisiin kompromisseihin, mutta joka tapauksessa ratkaisu EU:n tulevasta budjetista tarvittaisiin jo ennen syksyä. Sopu asiasta poistaisi muun muassa epävarmuudet tulevien vuosien maatalouspolitiikan rahoituksesta. EU:n budjettiratkaisu on tärkeä myös suomalaisen viljelijän näkökulmasta.
Toivottavasti Saksa kykenee saamaan aikaiseksi jäsenmaiden yhteisen ratkaisun EU:n elvytysrahastosta. Jos EU kykenee toimillaan elvyttämään jäsenmaidensa talouksien toipumista koronakriisistä, niin tästä hyötyisi vahvasti myös Suomi. EU:n ehdotukset elvytystoimien kytkemisestä ilmastotoimiin ja kestävään kehitykseen ovat hyvin linjassa Suomen hallitusohjelman kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden kanssa. EU:n elpymisrahasto toisi lisärahaa myös maaseudun kehittämiseen. Näille löytyisi varmasti tarpeellista käyttöä. Kiinnostavaa Suomen kannalta ovat myös esitetyt merkittävät budjettilisäykset oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon, jolla edesautettaisiin muun muassa turpeen energiakäytöstä luopumista.
Loppuvuoden aikana EU:n pitäisi saada neuvottelut päätökseen tulevasta suhteestaan Britannian kanssa. On hyvä, että tämä merkittävä asia ajoittuu vaikutusvaltaisen Saksan kaudelle. Saksan kauden ohjelman keskiössä ovat vahvasti myös ilmastoasiat ja digitalisaatio sekä kansainvälinen kauppa. Saksa on nimennyt erääksi kärkiteemakseen myös EU:n globaalin roolin vahvistamisen. Agendalla ovat myös Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistaminen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen EU:ssa.
Maa- ja metsätalouteen liittyvien asioiden osalta Saksan kaudelle ajoittuvat mainittujen budjettikysymysten lisäksi EU:n tuleva maatalouspolitiikka, jonka toimeenpanovuosi lienee aikaisintaan 2023. Saksa tähtää siihen, että maatalousministerit saavuttaisivat EU:n tulevasta maatalouspolitiikasta yhteisen näkemyksen lokakuussa. Lopulliset ratkaisut kokonaisuudesta jäänevät ensi vuodelle Portugalin tai Slovenian kausille. Vuosia 2021-2022 koskeva maatalouspolitiikan siirtymäkauden lainsäädäntö hyväksyttäneen neuvostossa muodollisesti marraskuussa, mikäli budjettiratkaisut ovat olemassa.
Saksan kaudelle ajoittuvat myös merkittävien EU:n Biodiversiteetti- sekä Pellolta Pöytään- strategioiden käsittelyt. Saksa tähtää siihen, että lokakuun ympäristöneuvosto antaisi johtopäätökset Biodiversiteettistrategiasta ja lokakuun maatalousneuvosto Pellolta Pöytään -strategiasta. Tuotantoeläinten hyvinvointi on jo vuosia ollut Saksassa suuri poliittinen kysymys. Saksa haluaa nyt kaudellaan edistää eläinten hyvinvointimerkintöjen kehittämistä EU:ssa. Myös elintarvikepakkausten ravitsemusmerkinnät ovat Saksan kauden asialistalla. Saksa haluaa niin ikään edistää paikallisen ja alueellisen ruoan tuotannon tunnistamista EU:ssa sekä digitalisaatiota maataloudessa. Saksa haluaa käydä myös keskustelua tulevasta EU:n metsästrategiasta.
aiheet: eu, euroopasta ja eusta, puheenjohtajuus
EUROOPASTA JA EU:STA
Simo Tiainen, johtaja, MTK
Olen Itä-Suomesta opintielle ja maailmalle lähtenyt maatilan poika.
Bryssel ja EU ovat vuosien varrella tulleet tutuksi eri työtehtävissä, mm. MTK:n Brysselin toimistossa. Nykyinen tehtäväni Euroopan Talous- ja Sosiaalikomitean (ETSK) jäsenenä vie minut edelleen säännöllisesti Brysseliin.
Asun Vantaalla, vietän kesäni pääosin Tuusulassa ja kotitilani Savonlinnassa on edelleen tärkeä paikka. Perheeseeni kuuluvat vaimoni Helena ja kolme opiskelevaa lasta. Harrastan liikuntaa ja musiikkia.
Tässä blogissa käsittelen erityisesti ajankohtaisia EU-aiheisia teemoja.
