null Kova Brexit häämöttää

Blogi – Kansainvälinen toiminta

Kova Brexit häämöttää

22.5.2020

Britannian EU-erossa on riittänyt värikkäitä vaiheita. Epävarmuus tulevasta on se, mikä on pysynyt. Juuri nyt tilanne näyttää siltä, että Britannian sopimukseton EU-ero eli kova Brexit voi toteutua kuluvan vuoden lopussa. Uhkakuva ”loose-loose”-tilanteesta, jossa kaikki häviävät näyttäisi olevan toteutumassa. Toisaalta aikaa on vielä, eikä ole syytä vähätellä diplomaattien kykyä löytää luovia ratkaisuja vaikeassa tilanteessa.

Britannian EU-eron toteutuminen tammikuun lopussa käynnisti Brexitissä uuden vaiheen. Neuvottelut siitä millä ehdoilla ja milloin Britannia eroaa EU:sta muuttuivat neuvotteluiksi tulevasta suhteesta. Britannian EU-eroon sisältyy vuoden loppuun saakka kestävä siirtymäkausi. Tänä aikana Britannia säilyy osana EU:n sisämarkkinoita ja on mukana tulliunionissa ja noudattaa myös EU:n kansainvälisten sopimusten velvoitteita. EU:n päätöksentekoon maa ei enää osallistu. Käytännössä sopimus tulevasta suhteesta pitäisi saada valmiiksi hyvissä ajoin ennen siirtymäkauden loppua.

EU:n ja Britannian tulevaa suhdetta koskevat neuvottelut käynnistyivät maaliskuussa, sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti ja jäsenmaat hyväksyivät komissiolle neuvottelumandaatin. EU:n tavoitteena on se, että kaupankäyntiin Britannian kanssa ei jatkossakaan tule kiintiöitä eikä tulleja. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan EU haluaa myös varmistua tasapuolisten kilpailuedellytysten toteutumisesta tulevassa kaupankäynnissään Britannian kanssa. EU haluaa estää mahdollisen polkumyynnin sisämarkkinoillaan. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi valtiontukiin, työoloihin, sosiaalisiin oikeuksiin, kuluttajansuojaan, ympäristöön, maataloustuotantoon, ruokaan ym. asioihin liittyvillä normeilla on suuri merkitys tulevassa sopimuksessa. Myös kalastus ja EU-tuomioistuimen rooli Britannian oikeusjärjestelmässä ovat suuria neuvottelukysymyksiä.

Britannialle EU:n vaatimukset ovat vaikea pala nieltäväksi. Pääministeri Jonhson on linjannut tiukasti, että Britannia ei jatkossa aio enää noudattaa EU:n standardeja. Toisaalta Jonhsson on korostanut, että Britannia ei ole aikeissa alentaa EU:n normeja.

EU:n ja Britannian neuvottelut ovat jääneet vahvasti koronakriisin varjoon. Toukokuun puolivälissä käytiin kolmas asiaan liittyvä neuvottelukierros. Tähänastisissa neuvotteluissa ei juurikaan ole edetty. Kireä aikataulu on neuvottelujen suurimpia haasteita. EU:n pääneuvottelija Michel Barnier ehdotti jo aiemmin siirtymäkauden pidentämistä, mutta Britannia ei tähän suostunut. Pääministeri Jonhson on pitänyt tiukasti kiinni lyhyestä siirtymäkaudesta.

Osapuolet ovat sopineet, että neuvotteluissa on edettävä merkittävästi kesäkuuhun mennessä. Tilannetta arvioidaan juhannuksen tietämillä pidettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Mikäli sopimus määräajassa Britannian kanssa ei näytä mahdolliselta, on EU:n toden teolle alettava valmistautumaan sopimuksettomaan eron tilanteeseen. Ennen tätä väliarviointia neuvotteluissa on jäljellä enää yksi kierros.  

Sopimuksettoman eron tilanteessa EU:n ja Britannian kauppasuhteiden pohjana olisivat maailman kauppajärjestö WTO:n puitteissa sovitut säännöt. Britannian hallitus julkisti tällä viikolla tullit, joita maassa sovellettaisiin vuoden 2021 alusta alkaen sopimuksettoman Brexitin tilanteessa. Britannia soveltaisi korkeita tulleja erityisesti maito- ja lihatuotteille sekä autoille. Britannian voisi uudessa tilanteessa soveltaa WTO-sääntöjä alempia tullitasoja, mutta nämä koskisivat tuontia kaikista WTO:n jäsenmaista. Kilpailu Britannian markkinoilla siis kiristyisi, eikä EU:lla olisi erityisasemaa. Tilanne olisi siten kaukana EU:n tavoittelemasta tullittomasta kaupankäynnistä Britannian kanssa. Huomionarvoista on myös se, että Britannian ja USA aloittivat äskettäin neuvottelut kahdenvälisestä kauppasopimuksestaan.

Kovan Brexitin seuraukset olisivat erityisen suuret EU:n maatalousmarkkinoilla. Britannia on erittäin suuri maataloustuotteiden nettotuoja EU-maista. Mikäli Britannia soveltaisi maataloustuotteille suunnittelemiaan huomattavia tulleja, olisivat vaikutukset huomattavia erityisesti maito- ja lihamarkkinoilla. Vaikutukset ulottuisivat hyvin pian myös Suomeen.

EUROOPASTA JA EU:STA

Simo Tiainen, johtaja, MTK


Olen Itä-Suomesta opintielle ja maailmalle lähtenyt maatilan poika.
Bryssel ja EU ovat vuosien varrella tulleet tutuksi eri työtehtävissä, mm. MTK:n Brysselin toimistossa. Nykyinen tehtäväni Euroopan Talous- ja Sosiaalikomitean (ETSK) jäsenenä vie minut edelleen säännöllisesti Brysseliin.
Asun Vantaalla, vietän kesäni pääosin Tuusulassa ja kotitilani Savonlinnassa on edelleen tärkeä paikka. Perheeseeni kuuluvat vaimoni Helena ja kolme opiskelevaa lasta. Harrastan liikuntaa ja musiikkia.
Tässä blogissa käsittelen erityisesti ajankohtaisia EU-aiheisia teemoja.

Suositellut artikkelit

1

02.05.2019

Kuinka varautua brexitiin?

02.05.2019

Brexitissä on riittänyt kohkaamista jo moneksi vuodeksi, kyllästymiseen saakka. Suurta epävarmuutta ja paljon vaivaa aiheuttaneesta Britannian EU-kansanäänestyksestä tulee kesällä kuluneeksi kolme vuotta. Maan...