null Senssipalvelulla vauhtia biotalouden kehittämiseen

Blogi – Hanke

Senssipalvelulla vauhtia biotalouden kehittämiseen

22.5.2015

Viime viikon maanantaina koitti päivä, jota monet maaseutuelinkeinojen kehittäjät olivat odottaneet. Maaseudun hanketukien haku avautui. Hakemukset jätetään sähköisesti ”hyrrään” osoitteessa www.mavi.fi/hyrra. Hankkeita rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020.

Kehittämisohjelman avulla monet biotalouden tavoitteet voidaan viedä käytännön toiminnaksi koko maassa. Ilman aktiivisia ja innovatiivisia hanketoimijoita ei ohjelmasta saataisi suurinta hyötyä irti. Niin hienoa kuin hankehaun avautuminen onkin, jaksaa valmistelun hitaus aina yllättää. Ohjelma hyväksyttiin viime vuoden puolella ja hakemuksia voi nyt jättää arvioitavaksi, mutta päätöksiä saataneen vasta vuoden lopulla. Hankerahoituksella tehtävään kehittämistoimintaan tulee pitkä katkos, vaikka hallinto varmasti teki parhaansa ja edellisen kauden hankkeita pystyttiin toteuttamaan vielä tänä vuonna.

Uudelle rahoituskaudelle on tuotu hanketoimintaan hyviä uudistuksia – byrokratian purkutalkoot ovat käynnissä. Rahoitusmuotoja ja raportointia on yksinkertaistettu ja näyttäisi, että entistä suurempi osa resurssista voidaan oikeasti käyttää kehittämistoimintaan.

Maamme sekä maaseudun organisaatioiden taloustilanteen ollessa vähintäänkin haastavia, on hankerahoituksesta helppo povata kovaa kilpailua. Tämä on rahoittajien näkökulmasta hyvä asia, koska heikkoja hankkeita ei pääse toteutukseen. Rahoitustilanteen vaikutukset toimijoiden väliseen yhteistyöhön on vaikeammin ennakoitava asia. Biotalousyhteiskunnan rakentaminen vaatisi toimijoilta saumatonta yhteistyötä. Alueilla pitäisi pystyä toteuttamaan hankkeita, jotka yleisesti nähdään tärkeimmiksi ja joiden valmistelussa eri toimijat ovat mukana.

Metsäisissä hankkeissa etenkin metsäkeskuksen tulee ottaa rooli strategiansa mukaisena kokoavana voimana. Oman sisäisen hankevalmistelun asemasta metsäkeskuksen pitäisi koota maakuntien toimijoita yhteisiin kehittämishankkeisiin. Tällaisella kokoavalla toimintatavalla saadaan hankkeisiin myös todellista kustannustehokkuutta.

Maaseudun hankkeet ovat usein kovin perinteisiä. Nurkan takana näkyy kuitenkin uusiutuvien luonnonvarojen yhtymäkohdat yhteiskunnan kaikkiin sektoreihin. Biotalous, cleantech, kiertotalous kaikki nojaavat puhtaisiin, kierrätettäviin kotimaisiin raaka-aineisiin. Hankevalmistelijoilta toivoisi ennakkoluulotonta uusien kavereiden etsimistä. Nämä kaverit voivat tulla täysin uusilta toimialoilta.

Pelkästään lounastreffit muiden toimialojen edustajien kanssa voi synnyttää uusia ideoita. Maaseudun luonnonvaroilla voidaan varmasti ratkaista ongelmia, joita muilla aloilla on. Lisäksi muilla aloilla on varmasti käytössä sovelluksia, joita voitaisiin hyödyntää vaikkapa metsätaloudessa. Hyvä esimerkki löytyy mm. siitä, mitä tapahtuu kun Nokialla työskennelleet insinöörit pohtivat matkapuhelinteknologian hyödyntämistä metsätaloudessa.

Itseäni askarruttanut kysymys on se, miten näitä uusia kavereita löydetään? Pitäisikö maaseutuohjelmalla rahoittaa biotalouden senssipalvelua? Senssipalvelu auttaisi etsimään uusia kumppaneita, joiden avulla luotaisiin biotalouteen aivan uuden tyyppistä liiketoimintaa? Mikähän hanketoimija voisi ensimmäisenä uutisoida perustaneensa maaseuturahoituksella kumppaninhaku palvelun?

PUUN TAKAA

Marko Mäki-Hakola, elinkeinojohtaja, MTK


Olen metsää omistava, Ylöjärvellä vaimon ja lasten kanssa asuva nurmolainen. Vuoden 2016 alusta olen toiminut MTK:n elinkeinojohtajana MTK:n jäseninä olevien maaseudun yrittäjien hyväksi. Minulla on takanani MTK-järjestössä yli kymmenen vuoden ura monissa eri tehtävissä.
Maaseudun elinkeinot ovat tuttuja jo vuosikymmenten takaa. Metsässä olen kulkenut sekä retkeilemässä että töissä siitä lähtien, kun opin kävelemään 70-luvun lopulla.
Työssäni teen kaikkeni maaseudun elinkeinojen menestymiseksi. Minut tuntevat tietävät, etten millään pysty pitämään suutani kiinni, jos maaseudun yrittäjien asemaa yritetään jollain tapaa heikentää.