null Suomalainen lihantuotanto kestää kriittisen tarkastelun

Artikkeli – Kotieläimet ja maito

Suomalainen lihantuotanto kestää kriittisen tarkastelun

2.7.2020

Suomessa kotieläinten hyvinvointiin kiinnitetään paljon huomiota: vain hyvinvoiva eläin on tuottava.  Kotieläintuotanto on tiukasti valvottua ja säänneltyä, tuotantoketjut ovat jäljitettäviä ja läpinäkyviä. Saparollinen sika ja salmonellaton broileri  ovat meillä itsestäänselvyyksiä, muualla maailmassa erikoisuuksia. Naudoilla ja sioilla on omat terveydenhuollon seurantajärjestelmät, tämäkin on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista. Eläimiä ei Suomessa lääkitä varmuuden vuoksi, tai kasvun edistämiseksi, vaan vain tarvittaessa ja yksilökohtaisesti sairauksien hoitoon.

Vastuullisesti ja kestävästi tuotettu ruoka, myös liha, on kestävää ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti sekä kulttuurillisesti. Vastuullinen liha on tuotettu siten, että ympäröivä luonto säilyttää monimuotoisuutensa, ja lihan tuotanto on sopeutettu luonnonvarojen riittävyyteen. Suomalainen ruuantuotanto on aina ollut luonnon kanssa sopusoinnussa. Suomen peltopinta-ala kaikkeen pinta-alaan suhteutettuna on pieni, ja eläintiheys alhainen.

Suomalainen naudanlihantuotanto perustuu nurmiin, jotka eivät kilpaile ruokakasvien kanssa: nurmi kasvaa sielläkin, missä ihmisruuaksi tarkoitetut kasvit eivät menesty. Maan muokkauksesta aiheutuu aina hiilidioksidipäästäjä, mutta nurmi tarvitsee muokkausta vain 4-5 vuoden välein. Suomalaisen lihantuotannon valkuaisomavaraisuus paranee kaiken aikaa, ja valtaosa lihatilojen rehusta saadaan tilojen omilta pelloilta tai muuna kotimaisena tuotteena. Suomalainen naudan- ja lampaanlihan tuotanto  on soijatonta , ja muissa tuotantosuunnissa se on tavoitteena. Lihantuotantoon on Suomessa myös hyvät vesivarat, suomalaisten tuotteiden vesijalanjäljestä ei tarvitse sadannan ja runsaiden pohjavesivarantojen takia olla huolissaan, vaan myös vesitalous on kestävällä pohjalla. Laiduntaessaan naudat ja lampaat huolehtivat luonnon monimuotoisuudesta, raivaavat pusikkoja ja ylläpitävät uhanalaisia elinympäristöjä.

Taloudellisesti kestävä tuotanto ei perustu ylivelkaantumiselle tai olemassa olevien varojen hävittämiseen. Talousnäkökulmasta viljelijä vaikuttaa vastuullisuuteen tilatasolla, mutta laajemmassa mittakaavassa taloudelliseen lihan- ja kaiken ruuantuotantoon tarvitaan pitkäjänteistä maatalous- ja talouspolitiikkaa sekä yhteiskunnallista tahtotilaa.  Sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää suomalainen lihantuotanto on perheviljelmien, pientilojen ja huoltovarmuusajattelun lähtökohdista. Perheyrittäminen on tarkoittanut omavaraisuutta, ja ylisukupolvista viljelyä seuraavia sukupolvia ajatellen. Maalaismaisema säilyy elävänä toimivien maatilojen ansiosta, laiduntava eläin on osa suomalaista kulttuurihistoriaa ja nykypäivää. Sosiaalista kestävyyttä on myös eläinten parissa työskentelevien ihmisten hyvinvointi: Suomalainen viljelijä saa työstään korvauksen, hänellä on sosiaaliturva, eläke ja vakuutus, kuten myös muilla elintarvikeketjussa työskentelevillä ammattilaisilla.
 


Heidi Siivonen

ruokamarkkina-asiantuntija

+35820 413 2925

+35840 568 8802

aiheet: nauta, naudanliha, vastuullisuus, lihantuotanto, naudanlihantuotanto, syöhyvääsuomesta, suomalaisenruoanpäivä

Suositellut artikkelit

1

17.06.2020

Ruokajuhlan aikaan

17.06.2020

Miten onnekasta on syödä hyvää ja viettää juhannusta – satokausi on vasta aluillaan. Suomalainen ruoka on oivallinen valinta: läheltä, raikasta, jäljitettävää, sitä mitä pitää, vastuullista ja täynnä makua....

2

02.06.2020

Suomalainen nauta

02.06.2020

Nauta mielletään yleisimmin lypsylehmäksi, mutta maailmalla ja Suomessa on erilaisia nautarotuja, joista vain osan päätehtävä on maidontuotanto. Liharotuiset naudat ovat rakenteeltaan maitorotuisia nautoja...

3

03.12.2018

Naudanlihantuotanto

03.12.2018