Sisältöjulkaisija

null Suomalaisen ruuan turvallisuus

Uutinen

Suomalaisen ruuan turvallisuus

29.8.2019

Suomessa elintarvikkeita valvotaan tarkasti. Valvonta pohjautuu EU-lainsäädäntöön sekä maa- ja metsätalousministeriön laatimaan tarkentavaan kansalliseen elintarvikelakiin. EU:n lainsäädännön vaatimusten mukaisesti jäsenvaltion on laadittava valvontasuunnitelma, jossa todennetaan EU:n määrittämän lainsäädännön toimeenpano. Suomessa valvontasuunnitelman teosta vastaa Ruokavirasto. Elintarvikevalvonta koostuu viranomaisvalvonnasta ja toimijoiden omavalvonnasta. Elintarvikevalvonnalla varmistetaan elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu sekä se, ettei kuluttajaa johdeta harhaan. (Ruokavirasto)

Ruokavirasto johtaa ja kehittää Suomen elintarvikevalvontaa. Käytännössä kuntien omat elintarvikevalvontaviranomaiset toteuttavat elintarvikevalvontaa alueittain. Elintarvikevalvojat tekevät esimerkiksi Oiva-tarkastuksia, joista koostetaan kuluttajien nähtäväksi julkisia Oiva-raportteja. Oiva-raportissa arvioidaan yrityksen elintarviketurvallisuuden tasoa hymynaamoilla: Mitä hymyilevämpi naama on, sitä paremmin yrityksessä huolehditaan elintarviketurvallisuudesta. Oivan tarkoituksena on yhtenäistää valvontaa ja edistää toimijoiden ja viranomaisten toiminnan avoimuutta sekä rohkaista elintarvikealan toimijoita pitämään huolta elintarvikehygieniasta ja tuoteturvallisuudesta. Viranomaisvalvonnalla puolestaan varmistetaan, että elintarvikkeet ja elintarvikealan yritykset täyttävät elintarvikelainsäädännössä asetetut vaatimukset. (Ruokavirasto)

Ruokaviraston mukaan elintarvikealan toimijalla on vastuu tuottamiensa, käsittelemiensä, valmistamiensa, pakkaamiensa, kuljettamiensa, maahantuomiensa, varastoimiensa ja kaupan pitämiensä elintarvikkeiden turvallisuudesta ja muusta määräystenmukaisuudesta. Elintarvikealan yrityksen toiminnan on oltava vaatimustenmukaista ja tuotteiden on oltava turvallisia ja niistä on annettava riittävät ja oikeat tiedot. Toimijalla on oltava tätä varten käytössä omavalvontajärjestelmä sekä kirjallinen omavalvontasuunnitelma, joka varmistaa turvallisuuden. (Ruokavirasto)

Lainsäädännön mukaan elintarvike- ja rehualan toimijat ovat vastuussa jäljitettävyydestä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toimijoiden on pystyttävä osoittamaan jokaisessa tuotanto-, valmistus-, ja jakeluvaiheessa ’yksi taakse, yksi eteen’ –periaatteella, mistä raaka-aine tai muu tuote-erä on tullut ja mihin se on toimitettu, sekä milloin toimitukset ovat hankittu ja luovutettu. Raaka-aineen jäljitettävyyden todentamisessa voidaan käyttää kaupallisia ostoasiakirjoja, elintarvikkeen pakkausmerkintöjä ja dokumentteja raaka-aineiden käytöstä eri vaiheissa valmistusprosessia ja jakelua. Jäljitettävyyden dokumentointitapaan vaikuttaa yrityksen toiminnan luonne ja laajuus. Pakollisen omavalvontasuunnitelman lisäksi yrityksillä voi olla käytössä omia toimintamalleja ja dokumentointikäytäntöjä esimerkiksi osana kansainvälisiä elintarviketurvallisuus- ja laatujärjestelmiä. (Hyvää Suomesta)

Suomessa elintarviketurvallisuus on hyvällä tasolla. Tämän osoittaa vuoden 2018 viranomaisvalvonnan ja -tutkimusten tulokset. Tulosten mukaan kotimaassa toimivat elintarvikealan yritykset täyttävät elintarviketurvallisuusvaatimukset enimmäkseen oivallisesti tai hyvin, ja vakavia puutteita esiintyy erittäin vähän. Kotimaiset tuotteet eivät sisällä kuluttajalle vaarallisia määriä kemiallisia aineita. Lisäksi tutkituissa elintarvikkeissa esiintyy hyvin vähän bakteereja, jotka aiheuttavat ruokamyrkytyksiä. Sen sijaan elintarvikevälitteisten epidemioiden ja epidemioissa sairastuneiden määrä on ollut kasvussa, mikä johtuu pääasiassa noroviruksen aiheuttamista sairauksista. Muita havaittuja elintarviketurvallisuuteen liittyviä ongelmia ovat ruokapetosten lisääntynyt esiintyminen ja elintarvikkeiden takaisinvetojen määrän kasvu. (Ruokavirasto)

Euroopassa kuluttajien elintarviketurvallisuuteen luottaminen on hyvin vaihtelevaa. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Pohjoismaissa kuluttajat luottavat elintarviketurvallisuuteen enemmän kuin Etelä-Euroopassa. Luottamuksen tasoa voi selittää esimerkiksi luottamus elintarvikeketjuun, kansallisiin elintarvikejärjestelmiin ja viranomaisiin sekä elintarvikeskandaalien esiintyminen ja toimenpiteet niiden hoitamiseksi. Elintarviketurvallisuuteen luottamiseen voi vaikuttaa myös käsitys yksittäisten tuoteryhmien turvallisuudesta, huoli elintarvikkeisiin liittyvistä terveysuhista sekä kuluttajien yksilölliset eroavaisuudet. (De Jonge ym. ja Piiroinen ym.) 

 

Lähteet:

 

De Jonge, J., Van Trijp, J. C. M., Van Der Lans, I. A., Renes, R. J. & Frewer, L. J. 2008. How trust in institutions and organizations builds general consumer confidence in the safety of food: A decomposition of effects. Appetite. 51(25): 311-317.

https://www.hyvaasuomesta.fi/suomalainen-ruoka/jaljitettavyys-elintarvikeketjussa/laki-jaljitettavyydesta

Piiroinen, S., Mäkelä, J. & Niva, M. 2004. Luottavaiset suomalaiset? - Kuluttajien näkemykset ruoan turvallisuudesta. Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja 4/2004

https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/mika-on-ruokavirasto/elintarviketurvallisuuden-varmistaminen/valvontajarjestelyt/elintarvikkeet-valvonta/

https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/mika-on-ruokavirasto/elintarviketurvallisuuden-varmistaminen/



aiheet: elintarviketurvallisuus, valvonta