null Taksonomiakriteerien valmisteluvastuu nyt komissiolla

Uutinen – Vastuullisuus

Taksonomiakriteerien valmisteluvastuu nyt komissiolla

11.11.2022

Kestävän rahoituksen foorumi päätti työnsä lokakuun lopussa. Vuosi sitten saatiin valmiiksi ilmastokriteerit monelle toimialalla, myös metsätalouteen. Nyt foorumi esittää omia näkemyksiään vesivarojen kestävään käyttöön, kiertotalouteen, saastumisen ehkäisyyn ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Sekä maatalouteen että metsätalouteen on tarjolla ehdotus luonnon monimuotoisuuskriteereiksi. Elintarviketeollisuudelle on myös tarjolla kestävyyskriteereitä. Komission vastuulla on jatkovalmistelu. Yritysten kestävyysraportointi tarvitsee perustakseen komission esityksen. 

Ilmastokriteerien pohjalla on kestävän rahoituksen teknisen asiantuntijaryhmän (TEG) ehdotus ilmastomuutoksen hidastamisen ja sopeutumisen kriteereiksi. Komissio muutti ehdotusta laajasti. Pöydällä olevat maa- ja metsätalouden ympäristökriteerit odottavat komission arviota etenemisestä. 

Komissio on linjannut mm. rahoituspääosaston pääjohtajan John Berriganin puheenvuorossa tuleville kriteereille kolme ehtoa: niiden pitää olla tiedepohjaisia, kriteerien pitää olla käyttökelpoisia sektoreille ja niiden pitää olla poliittisesti hyväksyttäviä. Maaliskuussa Berrigan tarkensi komission ajatusta todeten, että taksonomia lähti rahoitusmarkkinoiden yksityisen rahoituksen vapaaehtoisuudesta. On tarve saada kohdistettua yksityistä rahaa ympäristön kannalta tärkeisiin investointeihin. Green dealin myötä taksonomiakriteereiltä odotetaan laajempaa käytettävyyttä, koska monessa uudessa lainsäädäntöehdotuksessa viitataan taksonomiatyössä esiin nostettuihin kriteereihin. 

 

Ehdotetut kriteerit eivät ole saavutettavissa 


Foorumin työryhmien valmistelemia kriteerejä vaivaa utopia. Maa- ja metsätalouden osalta kriteerien mukainen tuotantotapa ei ole saavutettavissa Suomen oloissa eikä se missään tapauksessa ole enää taloudellista toimintaa, joka voisi maksaa takaisin investointeihin käytettyä rahoitusta. Ambitiot ja reaalimaailma eivät kohtaa. 

Metsäkriteerien kanssa työryhmä ja myös foorumin täysistunto taistelivat loppuun asti. Foorumin pohjaehdotuksena oli luonnon monimuotoisuuteen globaali lähestymistapa, jossa kaikkia koskevat kriteerit, kuten kuolleen puun määrä, olisivat samat kaikkialla. Yksityismetsänomistajien/CEPF:n ja Business Europen vastaehdotus lähestyi samaa haastetta paikallisen, yksittäisen metsänomistajan, luonnon monimuotoisuustavoitteiden toteuttamisen kautta. Elinkeinoelämän tukema ajatus jäi kuitenkin vähemmistömielipiteeksi foorumilla.  

Periaatteellisella tasolla kysymys on siitä, miten taloudellinen hyödyntäminen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen voidaan yhdistää. Pöydällä oleva kriteeristö lähtee paikallisen suojelun massiivisesta lisäämisestä eli paikallisella tasolla pitäisi olla vähintään viidennes kokonaan suojeltua aluetta. Komission tehtävänä on nyt miettiä, ottaako se käyttöön luonnon monimuotoisuusstrategian toteuttamisen toimintamalleja myös taksonomiaan, vai lähdetäänkö metsänomistajilta vaatimaan tavoittamattomissa olevia asioita.   

Maatalouskriteerien osalta haasteena on lisäksi se, että pohjalla ei ole hyväksyttyjä ilmastokriteereitä. Toimimattomien luonnon monimuotoisuuskriteerien lisäksi maatalouden harjoittajia kohtaa perusehtojen – ei merkittävää haittaa/DNSH – mahdottomuus. Työryhmän ehdotus viime maaliskuulta pitää sisällään jo turpeen käytön täyskiellon. Turvetta ei siis voisi kestävän tuotannon piirissä käyttää kuivikkeena, kasvualustana tai maanparannusaineena. Kuivikekäyttö on ongelma mm. naudanlihan tuotannossa. Siipikarjatuotannossa turvetta pidetään yleisesti perustana eläinten hyvinvointiin ja mm. suomalaisen tuotannon pitkään jatkuneeseen antibioottien käytön välttämiseen. Työryhmä ei ottanut suoraan kantaa, onko ilmastotavoite tärkeämpi kuin antimikrobiresistenssin välttäminen.  

Maatalouden osalta kriteerit eivät tarjoa mahdollisuuksia merkittävän luonnon monimuotoisuushyödyn tuottamiseen Suomessa. Edellä mainitun turveongelman lisäksi on kriteereissä myös muita haasteita. Kotieläintalouden vaatimukset johtavat omavaraisen lammas/naudanlihan tuotantoon luonnonlaitumilla. Kasvintuotannossa vaatimuksissa on mm. viiden kasvin viljelykierto, jossa mitään kasvia ei saa olla 30 % tuotantoalasta.  Jos tulkintana ei ole esim. luonnonmukaisen tuotannon hyväksymistä sellaisenaan luonnon monimuotoisuuden edelläkävijäksi, meillä tuskin löytyy tiloja täyttämään näitä ehtoja. 

 

Komissiolla vastuu jatkosta 

 

Viime keväänä komissio haki niin maatalousryhmään kuin metsäkriteereitä valmistelevaan ryhmään lisäasiantuntijoita, joiden piti analysoida ja tehdä tarpeen mukaan tarkennusehdotuksia työryhmien ehdotuksiin.  

Maatalouden osalta lisäkeskustelu kohdistui vain tilakohtaiseen typpitaseeseen. Mm. Suomen ympäristöministeriö ja monet muutkin tahot olivat jo aikaisemmin kuulemisissa nostaneet esiin tarkastelun yksipuolisuuden, jos tarkastellaan vain typpitasetta. Ehdotuksena oli fosforin ottaminen mukaan laskentaan. Maatalouskriteerien osalta asiantuntijana kuultiin mm. Liisa Pietolaa. Metsäkriteerien osalta suurin osa komission valitsemista professoreista tyrmäsi kriteeristön toimimattomana ja tieteellisyydestä lisäasiantuntijoiden mielestään oli selkeitä puutteita ja väärinymmärrystä. Kuulemisissa esiin nostetut kysymykset ohitettiin, jos ehdotuksessa ei ollut mukana selkeää muutosehdotusta tai tieteellistä perustelua.  

Komission jatkovalmistelun pohjana on julkisten kuulemisten materiaalit, lisäasiantuntijoiden esittämät huomiot ja metsäkriteerien osalta CEPF:n ja BusinessEuropen esittämä vaihtoehtoinen kriteeristö. Vuoden vaihteen jälkeen pitäisi komissiolla esittää seuraava versio julkiseen kuulemiseen, jos kriteeristö aiotaan saada voimaan 2024 vuoden alussa. Kriteereitä tarvittaisiin yritysten kestävyysraportoinnin velvoitteiden täyttämiseen.  



Juha Ruippo

johtaja

kauppapolitiikka, kehitysyhteistyö, EU-asioiden koordinaatio Suomessa: EU:n budjetti, kestävä rahoitus, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), World Farmers' Organisation (WFO), FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+35820 413 2341

+35840 55 33 232

aiheet: mtk, luonnon monimuotoisuus, biodiversiteetti, eu-taksonomia

Suositellut artikkelit

MTK:n valtuuskunta kokoontui 23.-24.11. Espoon Hanasaaressa. Kokouksessa tehtiin runsaasti henkilövalintoja. MTK:n 1. puheenjohtajana seuraavan kolmivuotiskauden 2023-2025 jatkaa...

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen tenttaa MTK:n puheenjohtavaksi pyrkiviä perjantaina 18.11.  Puheenjohtajan pestiä tavoittelevat...