Takaisin Mikä on EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän rooli maa- ja metsätaloudessa?

Artikkeli – Maaseudun edunvalvonta

Mikä on EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän rooli maa- ja metsätaloudessa?

18.12.2023

Taksonomiakeskustelua eli keskustelua EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmästä on käyty nyt runsaat kuusi vuotta. Taksonomia on ollut MTK:n asialistalla jo vuosia, ensimmäinen tapaaminen on jo komission varapuheenjohtajan Kataisen ajalta. MTK:n perusajattelu pohjautuu maa- ja metsätalouden keskeiseen rooliin ilmastomuutoksessa ja luonnon monimuotoisuudessa. Maa- ja metsätalous ja sen tuotteita käyttävä teollisuus on suljettu pois vihreän siirtymän erityisrahoituksesta, jos meillä ei ole tarjolla kriteereitä kestävyydelle. Samoin valtiontuen suuntaviivoissa on kytketty taksonomia kansallisen tuen käyttöön. Tuemme komission jatkotyön linjausta, jossa kriteerien pohjana pitää olla tieteellinen tutkimus, käytäntöön sovellettavuus ja poliittinen hyväksyntä. 

Kytkentä muuhun lainsäädäntövalmisteluun 

Taksonomian tavoite oli alun perin tukea yksityisen rahoituksen saamista ympäristön kannalta kestäviin investointeihin. Nykyinen komissio esitteli vihreän siirtymän vasta ensimmäisten esitysten jälkeen. Uusien poliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi komission esityksiin on kytkeytynyt erityisesti ”ei merkittävää haittaa” DNSH termi. Hyvältä kuulostavan termin määrittely on jäänyt tekemättä, vaikka se vaikuttaa oleellisesti esimerkiksi oikeuden mukaisen siirtymän rahastoon, valtiontuen suuntaviivoihin, hiilisertifikaatteihin ym. Taksonomia on mukana myös uusissa yritysten kirjanpitovelvoitteissa (CSRD) ja erilaissa standardeissa, kuten finanssialan laajalti käyttämässä ESG:ssä.  

 

Keskustelu muualla Euroopassa 

Taksonomia jakaa mielipiteitä maatalousorganisaatioissa. Osa ei kaipaa mitään uusia järjestelmiä, jotka tuotavat mukanaan vain lisää hallinnollista taakkaa. Osassa maita ostajat ovat luoneet painetta raportointiin ja tarjoutuneet tuottamaan kriteeristön, jos ala ei itse kykene sellaista luomaan (esim. Tšekissä). Viitteenä on ollut TEG-raportti, joka oli komission ensimmäinen vaihe vapaaehtoiseen kestävyysraportointiin. Useimmiten raportointialoitteet ovat lähteneet liikkeelle rahoitusmarkkinoilta. Myös isot tukkukauppiaat joutuvat raportoinnin piiriin. 

Finanssialalla aktiivisia toimijoita ovat olleet mm. Credit Agricole ja Rabobank. Nordea on esiintynyt julkisuudessa aktiivisesti edelläkävijänä ja viestittänyt oman lainasalkkunsa taksonomiakelpoisuudesta ja tavoitteista kasvattaa taksonomiakelpoisuutta. EU-lainsäädäntö edellyttää ensin suuryritysten, finanssialan ja rahoitusyhtiöiden kertomaan oman toimintansa taksonomianmukaisuudesta. Ensimmäisessä vaiheessa piti kertoa, miltä osin kriteeristöt koskevat yrityksen toimialoja. EU:n rahoitusmarkkinoiden ohjaus on tiivistynyt pankkiriisien jälkeen. Vastuullisuus on yksi rahoitusmarkkinaa ohjaavista teemoista.  

Maa- ja metsäalalla kriteereitä on EU:sta tarjolla vain metsien ilmastokriteereille. Mm. metsäyhtiöt ovat Suomessa tulkinneet säädöstä niin, että heidän pitää raportoida vain omien metsiensä taksonomian mukaisuudesta. Suurin osa puunhankinnasta teollisuudelle tulee omien metsien ulkopuolelta, jolloin taksonomian mukaisuus jää muutamaan prosenttiin riippumatta siitä lasketaanko se liikevaihtoon, toimintakuluihin tai sijoitettuun pääomaan suhteutettuna.   

Yritysvastuulainsäädännön valmistelu on osaltaan kannustanut isoja toimijoita selvittämään oman alihankintaverkostonsa toimintatapoja. Työntekijöiden oikeuksien, Pariisin ilmastosopimukseen sitoutumisen, luontokadon torjumisen ja metsäkatovapauden todentamisen rinnalla taksonomiaraportointi on vain yksi lisävaatimus yrityksen tilinpäätöstietojen kokoamisessa yritysvastuuraportointidirektiivin mukaisesti.  

 

Prosessin tähänastiset vaiheet 

 

  1. Technical expert group on sustainable finance (TEG) 2018, raportti 2020 

Ensimmäisessä vaiheessa komissio kokosi teknisen asiantuntijaryhmä valmistelemaan kriteeripohjia. Maa- ja metsätalouden osalta valmistelussa ei ollut EU:n tuottajia ja osuuskuntia edustavaa COPA-COGECAa tai metsänomistajia edustavaa CEPF:iä lähellä olevia tahoja. Keväällä 2020 esitetty mallikriteeristö oli soveltumaton käytännön ruuantuotantoon tai metsätalouteen. Kun tavoitteena piti olla ohjata investointeja kestävämmäksi toimintatavoitteiksi koettuihin kohteisiin, oli esitettyjen kriteerien pohjalta vaikea ymmärtää, kuka yksityinen rahoittaja lähtisi näillä ehdoilla rahoittamaan investointia, jolla ei olisi taloudellisen toiminnan edellytyksiä.  

Monella muualla sektorilla tilanne oli huomattavasti helpompi, kun tavoitteena oli kohdentaa kestävää rahoitusta BATin (best available techniques) mukaisesti parhaimpaan käytettävissä olevaan teknologiaan. Ehdotuksissa näkyi hyvin, että tarkoituskaan ei ollut luoda laajalti käytössä olevaa kriteeristöä, vaan pelkästään huipputoimijoille kerhoa. Suomen oloissa valitettavasti maataloudessa tuskin parhaat luomutilatkaan saavuttavat kriteeriehdotusten toimintatapoja. 

Komissio aloitti ensimmäisen delegoidun säädöksen valmistelun TEGin raportin perusteella. Ensimmäisessä kokonaisuudessa olivat mukana ilmastokriteerit: ilmastomuutoksen hidastaminen ja ilmastomuutokseen sopeutuminen. Pitkän keskustelun jälkeen ilmastokriteerit hyväksyttiin joulukuussa 2022. 
 

  1. Sustainable Finance Platform 

Kestävän rajoituksen foorumi jatkoi TEGin pohjatyöstä eteenpäin. Maa- ja metsätalouden osalta toivoton pohja ei johtanut pohjaesitystä parempaan tilanteeseen. Valintaprosessissa platformille pääsi mukaan vain yksi alkutuotannon edustaja - CEPF:n edustaja (ensin Lotta Heikkonen ja hänen jälkeensä Maria Pohjala), joka sherpana toimi Juha Ruippo. 

Maatalouskriteerien valmistelu samoin kuin metsäkriteerien valmistelu ajautuivat heti ongelmiin, kun ympäristö-NGOiden edustajat yrittivät vielä kiristää kriteeristöjä, vaikka ensimmäisen versionkaan teksteillä ei olisi pystytty luomaan taloudellista toimintaa, joka olisi pystynyt kuolettamaan investointeja. Monessa keskustelussa ajauduttiin ennemminkin keskusteluun, miten julkista tukea käytetään kriteeristöt täyttävän tuotannon luomiseen. Erimielisen valmistelun lopputuloksena saatiin metsäpuolelle kahdet kriteerit, työryhmän versio ja CEPF:n ja BusinessEuropen vaihtoehtoinen malli. Peruserona oli, että vaihtoehtoisessa mallissa lähdetään olemassa olevan ympäristön tilan parantamisesta liikkeelle. Perusehdotuksessa kriteeristöt olisivat kaikille samat missä puolella maapalloa kukin toimiikin. Komission mukaan vain parhaat toimijat voisivat päästä taksonomiakriteereihin mukaan.  

Platformin työskentelyn aikana DG FISMAn pääjohtaja John Berrigan muistutti platformia, että taksonomian luonne on muuttunut vuosien varrella. Kun taksonomiatyötä aloitettiin, tavoitteena oli löytää parhaita kestävyyskohteita yksityiselle rahoitukselle. Green Dealin myötä myös taksonomiasta on tullut osa komission toimintaa ohjaavaa ajattelua ja taksonomiakriteereihin viitataan monessa muussa uudessa lainsäädännössä. Muutoksia myötä kriteerien pitää olla edelleenkin tieteeseen perustuvia, mutta niiden pitää olla käytäntöön laajasti sovellettavia ja poliittisesti hyväksyttäviä.  

Työn pohjalta komissio vei osaa kriteereistä eteenpäin ns. toiseen delegoituun säädökseen, joka julkaistiin 2022 marraskuussa. Komissio jätti kuitenkin kiistanalaiset sektorit pois esityksestä. Koko maatalouspaketti samoin kuin metsän monimuotoisuuskriteerit eivät olleet mukana esityksessä.   Muutosesitysten huumassa myös bioenergian kriteerit jäivät pois esityksestä. Toisaalta ydinvoima ja maakaasu hyväksyttiin siirtymäajalla kestäviksi energiamuodoiksi. 

 

  1. Sustainable Finance Platform 2.0 

Komissio kokosi platform 2.0 eri perustein kuin edellisen platformin. Ryhmän tehtävänä oli ennen kaikkea käytettävyyden kehittämien ja työn promovointi. Pääosa valituista ihmisistä edustaa rahoitusmarkkinoita ja tutkimusta. Suomesta mukana on Esa-Jussi Viitala LUKEsta. Platform 2.0 päättää oman työnsä ensi kesänä ja omalta osaltaan ohjeistaa tulevaa komissiota taksonomian jatkotyössä.  

  

  1. Seuraavat askeleet (15.12.2023 jälkeen)  

Komissio kerää nyt toimijoilta ehdotuksia, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. MTK:ssa on eri yhteyksissä puhuttu sektoritarpeista ja toimitusketjukokonaisuudesta. Tässä vaiheessa kriteerit on luotu osin sattuman varaisesti, vaikka tavoitteena oli saada ensi suurimmat kestävyysvaikutukset kriteerien piiriin ja yksityisen rahoituksen kohteiksi. Maatalous jäi odottamaan CAP-uudistusta, kun paineet ilmasto ja luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen myös CAPin sisällä kasvoivat. Uuden maataloustukijärjestelmän ehdollisuus ja kytkennät ilmasto- ja luonnon monimuotoisuustavoitteisiin luovat hyvät pohjan synergian rakentamiseen järjestelmien välille.  

Jos taksonomiaan haluttaisiin markkinavetoisuutta muualtakin kuin finanssialan paineistuksen kautta, koko arvoketjut pitäisi saada kriteerien piiriin, jotta toimitusketjun osissa tehtävälle työlle saataisiin paras mahdollinen korvaus myös tuotemarkkinoilta. 

 

  1. Komission teettämät vaikutusanalyysit 

Prosessin eri vaiheissa komissio on tehnyt selvityksiä kriteeristöjen haastavuudesta eri sektoreilla ja toimivuudesta. Monesti selvitykset ovat lähinnä koskeneet finanssialaa eli saako rahoittaja riittävästi tietoa raportoinnista omaan vastuullisuusvelvoitteiden täyttämiseen. Vaikuttaa siltä, että finanssiala on erittäin tyytyväinen, kun se saa tilinpäätöksistä yhden selkeän luvun vastauksena kysymykseen. Itse luvun takana olevista ongelmista finanssiala ei ole niin kiinnostunut, jos vain saa auditointiraportin. Toisaalta harvoin on kriteeristön hallinnollista taakkaa tai saavutettavuutta edes yritetty kysellä eri sektoreilta. Komission sisäisessä selvityksessä ilmeni myös rakenteellisia haasteita, kun toimijat kokivat DNSH-kriteerien (ei-merkittävää-haittaa) saavutettavuuden vaikeammaksi kuin Substantial Contribution -tason (merkittävä positiivinen vaikutus).  

 

 

MTK:n näkökulma komission jatkotyölle 

 

Metsin monimuotoisuuskriteerit 


MTK on vaikuttanut metsäkriteerien valmistumiseen kestävän rahoituksen työryhmässä (Platform). Platformin esitys valmistui marraskuussa 2022, ja pitää sisällään monia metsätaloudelle hankalia kirjauksia. Platform ehdottaa metsien monimuotoisuutta mitattavan hyvin yksityiskohtaisilla mittareilla, mikä on johtamassa tilanteeseen, että vain hyvin harva metsänomistaja olisi taksonomiakriteerien piirissä. MTK ei kuitenkaan tukenut esitystä, vaan kannatti Euroopan metsänomistajien ja Business Europen jättämää eriävää mielipidettä. Se pitää sisällään vaihtoehtoisen esityksen, joka antaa enemmän joustoa jäsenmaille päättää niistä monimuotoisuustoimenpiteistä, jotka ovat kullekin maalle olennaisia ja lisäävät todistettavasti monimuotoisuutta. 

Platformin työskennellessä kuultiin myös metsäalan tutkijoita. Neljä tutkijaa viidestä piti Platformin esitystä metsien monimuotoisuuskriteereiksi liian yksipuolisina, sillä merkittävä osa eurooppalaisesta metsätaloudesta ei saavuttaisi kriteerejä. 

Koska Platfomin jäsenet olivat erimieliä metsäkriteereistä, komissio ei sisällyttänyt metsäkriteerejä toiseen delegoituun säädökseen. Komissio on kuitenkin sanonut, että se aikoo valmistella kriteerit jossain vaiheessa. Tätä varten MTK on Metsäteollisuus ry:n kanssa valmistellut vaihtoehtoisen esityksen, jota tulisi käyttää tulevien metsäkriteerien pohjana. Vaihtoehtoismalli noudattaa ilmastokriteerien kanssa yhteneväistä rakennetta. 

 

Metsien ilmastokriteerit 


Metsien ilmastokriteerit valmistuivat 2021 ja niitä on implementoitu jäsenmaissa vuoden 2022 alusta alkaen. Ilmastokriteerit sisältävät vaatimuksia myös pienille metsätiloille. Yli 13 hehtaarin metsätilojen tulisi raportoida metsätilansa ilmastovaikutuksia, jos metsänomistaja haluaa olla taksonomiakelpoinen. Ilmastovaikutuksia raportoitaisiin niin kutsutussa ilmastohyötyanalyysissä, jossa päästöjä ja nieluja raportoitaisiin pitkällä aikavälillä. Ilmastohyötyanalyysin valmistelussa on merkittäviä epäselvyyksiä, muun muassa se, mihin tilanteeseen ilmastohyötyjä verrattaisiin (baseline). Kriteerit mainitsevat myös pakollisen metsäsuunnitelman. Metsien käyttö, ja käytännön metsänhoidon suunnittelun ohjaus tulee pitää kansallisissa käsissä. MTK:n mukaan pakollisia metsäsuunnitelmia ei tulisikaan tuoda mukaan taksonomiakriteereihin. Lisäksi kriteerien sisältämä vaatimus 30 vuoden ilmastotarkastelusta on pohjoismaiselle metsätaloudelle liian lyhyt. 

 

Ilmastokriteerien vaikutukset metsänomistajille 


Tällä hetkellä ilmastokriteerejä raportoidaan muun muassa suurissa metsäyrityksissä. Kriteerit eivät ole vielä tuoneet konkreettisia vaikutuksia metsänomistajille, vaan yritykset raportoivat tietoja omista metsistään. Taksonomiakriteerit ovat kuitenkin osana jo monia muita lainsäädäntöjä (esimerkiksi hiilisertifiointi, state aid quidelines, justified transition fund…). Siksi vaikutukset saattavat tulle metsätiloille vielä myöhemmin varsinkin, jos kriteerit linkitetään jatkossa rahoituksen saamiseen tai valtiontukiin. Kriteerien vaikutukset voisivat valua metsätiloille siinä tapauksessa, jos raportointi ulotettaisiin myös metsäteollisuuden tuotteisiin. Komission toiveena on ollut saada taksonomiasta mahdollisimman vaikuttava. On hyvin mahdollista, että metsänomistajat tulevat jatkossa kriteerien piiriin esimerkiksi puukauppojen yhteydessä, jos kriteerien vaikuttavuus laajenee. 

DNSH-kriteereissä metsänomistajien kannalta epäselvyyttä aiheuttavat turvemaiden käyttöä ja lannoitusta koskevat kriteerit. Molemmat tulisi ymmärtää osana kestävää, aktiivista metsätaloutta, joka tuottaa pitkän aikavälin ilmastohyötyjä niin hiilivaraston lisäämisen kuin fossiilisten korvaamisen näkökulmasta.  

Taksonomian ilmastokriteerit eivät ole tuoneet metsänomistajille markkinoilta lisähyötyjä. Jos komissio aikoo julkaista lisää metsäkriteerejä (monimuotoisuuskriteerit), metsänomistajien tulisikin saada merkittäviä hyötyjä taksonomian toimeenpanosta metsätiloillaan. Toistaiseksi taksonomian vaikutukset myös metsäteollisuuden investointeihin ovat minimaaliset. 

 

Maatalouden ilmasto ja luonnon monimuotoisuuskriteerit 


Uuden CAPin myötä tilanne maataloudessa on selkiintynyt. Ehdollisuus, kansalliset CAP-strategiat ja eco-ohjelmat luovat hyvän pohjan myös kestävän rahoituksen näkökulmasta.  

DNSH – ehdollisuuden luomat velvoitteet uudessa toimintamallissa, kun rakennetaan ilmasto- ja ympäristöohjelmaa, ovat hyvä perusta DNSH-kriteerien täyttämiselle. Kriteeristö päivittyy aina maatalousuudistuksen mukana eikä tähänastisen kokemuksen mukaan sitoumuksiin ole helpotuksia odotettavissa järjestelmän päivityksissä. 

Substantial Contribution – merkittävän positiivisen vaikutuksen todentamiseen jäsenmaan viranomaisten kanssa CAP strategiaan rakennetaan eco-ohjelmia. Jos niitä ei saada tälle kaudelle muutoksien kautta aikaiseksi, voidaan jäsenmaat voittaa seuraavalle kaudelle rakentamaan ilmastotyötä ja luonnon monimuotoisuutta varten omat jäsenmaan oloihin sopivat ohjelman, joihin kansallinen maataloustutkimus pysyy tarjoamaan perusuraa koskevaa dataa jo valmiiksi.  

Vain kytkemällä järjestelmä suoraan kiinni CAP-järjestelmään voidaan välttää kasvava raportointivelvollisuus. Tämä osaltaan toteuttaisi komission tavoitetta alentaa yrityksiin kohdistuvaan hallinnollista taakkaan 25 %:lla. Samalla kytkentä CAP-järjestelmään helpottaisi valvontaa, kun suuri osa valvontatyöstä tehtäisiin normaalina tukivalvontana. 


Juha Ruippo

johtaja, kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet

kauppapolitiikka, kehitysyhteistyö, EU-asioiden koordinaatio Suomessa: EU:n budjetti, kestävä rahoitus, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), World Farmers' Organisation (WFO), FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+358 20 413 2341

+358 40 55 33 232

aiheet: eu, taksonomia