Takaisin Katso odotettu tallenne! Metsien monimuotoisuus - mitä tehty, mitä seuraavaksi?

Uutinen

Katso odotettu tallenne! Metsien monimuotoisuus - mitä tehty, mitä seuraavaksi?

25.11.2021

MTK ja SLC ovat jatkaneet suosittua Ympäristöstä. Yhdessä - webinaarisarjaansa. Löydät tallenteen 11.11. webinaarista Metsien monimuotoisuus - mitä tehty, mitä seuraavaksi? tästä tai rullaamalla alaspäin tätä julkaisua. Alta löydät myös tilaisuuden tiivistelmän, tallenteen, aikataulun sekä ohjelman.

 

Metsien monimuotoisuus - mitä tehty, mitä seuraavaksi?
 

12.11.2021 pidetty webinaari avattiin MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan puheenvuorolla, jossa peilattiin metsien monimuotoisuuden tilannekuvaa tarpeiden ja ratkaisukeinojen kautta. Marttila muistutti MTK:n luonnon monimuotoisuusohjelman osa-alueista (hyvät metsänhoidon käytännöt, kohdennettu luonnonhoito ja ennallistaminen sekä maanomistajalähtöinen vapaaehtoinen suojelu) kannustaen laadukkaan toiminnan jatkamiseen ja kehittämiseen.

Satakuntalainen metsänomistaja Katariina Latva kertoi käytännön kokemuksia ja havaintoja luonnon monimuotoisuuden edistämisestä omissa metsissään. Metsäpaloista ja peltojen vettymisestä aiheutuneisiin hankaluuksiin on löytynyt ratkaisuja monimuotoisuutta tukevista toimenpiteistä. Latva korosti, että on tärkeää tuntea oman metsän historia, jotta voi valita metsälleen sopivat toimenpiteet. Lisäksi hän kannusti aloittelevia metsänomistajia osallistumaan keskusteluun esimerkiksi MTK:n, metsänhoitoyhdistysten tai Maaseutunuorten kautta, sillä tietoa on saatavilla paljon eikä tiedonhaussa tarvitse jäädä yksin.

Johtava tutkija Kari T. Korhonen Lukesta kävi läpi tutkimustietoja siitä, miten luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät metsien rakennepiirteet ovat muuttuneet 1980-luvulta lähtien tähän päivään. Korhonen esitti rakennepiirteiden muutoksia suojeltujen alueiden, metsikköjen iän, hakkuualojen sekä muokkausalojen suhteen. Pinta-ala kohtaisen tarkastelun lisäksi Korhonen esitteli metsien puiden lajimäärien, kuolleen puuston sekä avohakkuualojen puuston määrien muutoksia.

Aktiivinen monimuotoisuustyö näyttäytyi positiivisena kehityksenä rakennepiirteissä: metsien arvokkaat elinympäristöt jätetään käsittelyn ulkopuolelle ja suojelupinta-alat ovat yli nelinkertaistuneet. Lisäksi lehtipuuston ja erityisesti monimuotoisuudelle arvokkaan järeän haavan määrä on kasvanut merkittävästi viimeisen 40 vuoden aikana. Lahopuun määrä jatkaa kasvuaan myös talousmetsissä.

Johtava asiantuntija Timo Lehesvirta Sitrasta vei katseen menneestä toiminnasta tulevaisuuteen tarkastelemalla metsien monimuotoisuutta erityisesti talouden näkökulmasta. Lehesvirta kannusti luontoa vahvistavien ratkaisujen valtavirtaistamiseen sekä edelläkävijyyden käyttämiseen kilpailuetuna. Lehesvirran esityskalvot eivät näy tallenteessa teknisen vian vuoksi, joten löydät ne täältä.

Johtava metsäasiantuntija Mai Suominen WWF Suomesta toi ympäristöjärjestön näkökulmaa pohdiskelemalla, miten turvataan metsien kestävä käyttö tulevaisuudessa. Suominen esitti näkemyksiä siitä, millaisia askeleita haasteiden ratkaisemiseksi tulisi seuraavaksi ottaa. Suominen esitti millaisilla toimilla 30 % Suomen metsistä saataisiin laillisesti sitovaan suojeluun. Suominen nosti esiin ajatuksia maisematason ajattelusta ja maanomistajien välisestä yhteistyöstä. Myös kysymys siitä, kuka omistaa metsien tarjoamat hyödyt, oli keskeinen osa Suomisen puheenvuoroa. 

Kiinnostavassa ja reippaassa paneelikeskustelussa oli mukana Suomisen sekä Lehesvirran lisäksi MTK:n kenttäpäällikkö, ympäristöasiantuntija Markus Nissinen. Paneelikeskustelussa vaihdettiin ajatuksia erityisesti metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvittavista keinoista ja niiden rahoituksesta sekä mm. metsänomistajien tietotaidosta.

Webinaarin lopuksi SLC:n puheenjohtaja Mats Nylund veti kuultuja puheenvuoroja yhteen. Nylund korosti metsänomistajien ja heitä edustavien järjestöjen ottavan metsäluonnon monimuotoisuuteen liittyvät haasteet vakavasti. Nylund nosti esiin oikeudenmukaisuuden viittaamalla metsänomistajien moniin eri tavoitteisiin ja niiden tasapainottamiseen sekä tukeen, jota muulta yhteiskunnalta esimerkiksi rahoituksen kautta tarvitaan.

Osallistu keskusteluun Twitterissä: @MTKry ja @SLC_lantbruk ja #kumppaninaluonto. Tilaisuuden järjestivät MTK ry ja SLC r.f. ja lisäksi tilaisuuden fasilitaattorina toimi Demos Helsinki.
 



Löydät tallenteen myös tästä linkistä
 

Webinaarin ohjelma ja tallenteen aikataulu
 

  • 0:00:00 Tervetuloa: webinaarin teema sekä tavoitteet / tilaisuuden fasilitaattori Petteri Lilliberg, Demos Helsinki
  • 0:02:30 Haasteet tunnemme, nyt ratkaisemme niitä / Juha Marttila, puheenjohtaja, MTK
  • 0:16:50 Metsänomistajuus ja metsäluonnon monimuotoisuuden merkitys / Katariina Latva metsänomistaja 
  • 0:28:30 Metsien monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden kehitys 1980 luvulta tähän päivään / Kari T. Korhonen, johtava tutkija, Luke
  • 0:46:00 Metsäluonnon talousintegraatio / Timo Lehesvirta, johtava asiantuntija, ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra. Esityskalvot eivät näy tallenteessa, löydät ne täältä.
  • 1:03:00 Tarvittavat toimet metsien luontokadon pysäyttämiseksi / Mai Suominen, johtava metsäasiantuntija, WWF
  • 1:23:15 Paneelikeskustelu ja yleisökysymykset: Mikä päivässä on ollut olennaista, onko jostain puhuttu liian vähän? / Mai Suominen, Timo Lehesvirta ja Markus Nissinen, kenttäpäällikkö ja ympäristöasiantuntija, MTK
  • 1:54:00 Metsien monimuotoisuus - mitä seuraavaksi? / Mats Nylund, puheenjohtaja, SLC
  • Yhteenveto ja tilaisuuden päätös


aiheet: metsätalous, biodiversiteetti, monimuotoisuus, webinaari, tallenne, metsien monimuotoisuus