null Tehtäisiinkö kuitenkin toimiva ympäristöhallinto, ympäristöimperiumin asemasta?

Blogi – Maaseutuympäristö

Tehtäisiinkö kuitenkin toimiva ympäristöhallinto, ympäristöimperiumin asemasta?

7.4.2017

Ensin hyvät uutiset: Yhtään tulevaa hallintoa koskevaa lakia ei ole vielä vahvistettu. Ja perään huonot: maakuntauudistuksen ympäristöhallinnon valmistelu on irronnut käytännön todellisuudesta.

Suomessa olisi ainutkertainen tilaisuus rakentaa toimiva julkinen hallinto. Tehtävä on vaikea, mutta ei mahdoton. Usko valmisteluun joutui taas tänään koetukselle, kun maaseudun tulevaisuus uutisoi, että valtakunnalliseen lupa- ja valvontavirastoon on ympäristötoimialan lisäksi rakenteilla erillinen ympäristöasioiden yleisen edunvalvonnan yksikkö.

Tämä olisi käytännössä itsenäinen yksikkö, jolla olisi veto-oikeus ottaa pöydälleen lähes mitä tahansa hankkeita. Ei riittäisi, että hankkeet olisi jo aiemmin arvioitu myös ympäristönäkökulmasta. Ympäristöasiat eriytyisivät muusta päätöksenteosta, vaikka kehityksen pitäisi olla toisen suuntainen.

Yksikkö taitaisi olla eräänlainen sisäinen tarkastaja, ellei jopa ympäristöasioiden salainen poliisi - täysin valtuuksin.

Tulevan ympäristöhallinnon valmistelijoilla on varmasti hyvä tarkoitus. Valitettavasti he tuntuvat tarkastelevan yhteiskuntaa pienen avaimenreiän läpi. Reiästä näkyy juuri ja juuri yksittäinen ympäristöhallinnon tehtävä, mutta kokonaisuus jää arvoitukseksi.

Toivoisin, että valmistelijat painavat oven kahvaa ja astuvat oven toiselle puolelle. Avaimen reiän jälkeen avautuisi laajempi kokonaisuus. Vain oven avaamalla voidaan tehdä päätöksiä, jotka huomioivat ympäristönäkökulman lisäksi myös kestävyyden muut ulottuvuudet. Ehkäpä samalla myös löytyisi näkemys siitä, millainen päätöksentekojärjestelmä on toimivin.

Jaottelun ympäristölupa- ja luonnonsuojeluasioissa tulevissa maakunnissa ei tarvitse olla rakettitiedettä, vaan yksinkertaisuudessaan:

Kunta:
Hoitaa ilmoitusmenettelynä pienet ja keskisuuret investoinnit. Samalla ilmoitukset kytketään rakennusluvitukseen ja päällekkäinen viranomaistyö vähenee.

Maakunta:
Hoitaa luonnonsuojeluasiat kokonaisuutena. Monimuotoisuuden turvaaminen on luonnollinen osa normaalia päätöksentekoa ja luontoarvot pystytään turvamaan tehokkaasti jokaisessa hankkeessa. Lisäksi maakunta pystyy kokoamaan alueiden käytön suunnitteluun ja ympäristön liittyvät tehtävät toimivaksi kokonaisuudeksi. Luonnon suojelua pystytään edistämään osana isoa kokonaisuutta.

Lupa- ja valvontavirasto:
Käsittelee isompien hankkeiden ympäristöluvat, mutta ei omaa roolia luonnonsuojeluasioissa. Virastossa ei erillistä yleisen edunvalvonnan yksikköä. Päätöksentekojärjestelmä on selkeä ja ennakoitavissa. Viranomaisten väliset valitukset vähenevät ja päällekkäinen työ vähenee.

Ympäristöministeriö: Luonnonsuojelun ylin ohjaus ja valvonta.

Kuten yllä olevasta nähdään ei toimivan mallin tarvitse olla monimutkainen. Yksinkertainen ja suoraviivainen organisointi on varmasti toimivin. Monimutkainen rakennelma on turmiollinen sekä ympäristölle että elinkeinoille. Lisäksi se johtaa huonoon hallintoon.

Saattaa olla, että minulle jää ikuiseksi
mysteeriksi tämä ympäristöhallinnon tahto rakentaa omia temppeleitään hallinnon sisälle. Tarjolla olisi malli, jossa ympäristöasiat loogisesti jakautuisivat hallinnon eri tasoille.

Mielenkiinnolla odotan poliittista ohjausta valmistelussa. Vai olisikohan ohjaus vastoin ympäristöasioiden yleistä etua ja tätä varten pitäisi odottaa tulevan ylimmän ympäristövalvojan tuomiota.