Teräshaulien merkitys sahojen toimintaan ennakoitua vähäisempi
Tiedote – Metsä
Teräshaulien merkitys sahojen toimintaan ennakoitua vähäisempi
15.02.2023
Suomen Metsästäjäliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Tornator Oyj teettivät selvityksen siitä, mitä vaikutuksia teräshauleilla on puun sahaukseen. Asiaa selvitettiin kenttäkokein yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa loppuvuodesta 2022.
Lyijyhaulien käytön rajoittaminen vesilinnustuksen lisäksi ns. Ramsar-alueilla astuu voimaan Suomessa 16. helmikuuta 2023. Lyijyä korvaavista materiaaleista on tehty paljon selvityksiä ja tärkeimmäksi korvaavaksi materiaaliksi on noussut teräs.
”Teräshaulien on pelätty aiheuttavan puihin osuessaan ongelmia sahateollisuudelle. Halusimme selvittää yhdessä MTK:n kanssa, mitä vaikutusta teräshauleilla on puunsahaukseen”, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.
Selvitys toteutettiin yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun Evon metsäkampuksen kanssa. Kenttäkokeissa puihin ammuttiin sekä teräs- että lyijyhauleja. Puut toimitettiin yhteistyösahalle tukkiröntgeniin tarkasteltavaksi. Yhtenä osana selvitystä oli case-esimerkki, jossa kahdeksaan runkoon ammuttiin lähes 1 200 teräshaulia, jonka jälkeen puut sahattiin terävaurioiden selvittämiseksi. Sahan terät vietiin sahauksen jälkeen terähuoltoon ja niistä pyydettiin lausunto.
Terähuollon lausunnon mukaan terien vioittuminen ja kuluminen vastasi normaalin sahausvuoron aikana mm. hiekan ja epäpuhtauksien aiheuttamaa kulumaa. Lisäksi on syytä huomata, että teräshauleja oli puissa täysin poikkeuksellinen määrä. Selvityksestä valmistuu metsätalousinsinöörin lopputyö, joka julkaistaan myöhemmin keväällä.
Sahateollisuuden ammattilaisten ja kokeessa tehtyjen havaintojen perusteella kranaatin sirpaleet, pultit, naulat yms. metallit, jotka eivät anna periksi sahan terän edellä, ovat ongelmallisia, ei niinkään pienet pyöreät haulit, jotka sahanterän kohdalla irtoavat muotonsa takia puusta.
”Sahauskokeen tulos oli myönteinen yllätys. Teräshaulien vaikutukset sahaukselle eivät olleet niin merkittäviä, kuten aiemmin oletimme”, sanoo MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen.
Teräshaulien salliminen tärkeää metsästyksen jatkumiselle
Lyijyn sijasta kosteikkoalueilla pitää jatkossa käyttää korvaavia haulimateriaaleja. Korvaavat materiaalit ovat sellaisia, joilla on oikeasti mahdollista korvata lyijyhaulit. Korvaavia haulimateriaaleja ovat teräksen lisäksi tina/sinkki, kupari, vismutti (bismuth), tungsten eli volframi. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna teräs eli rauta on kuitenkin ainoa potentiaalinen lyijyn korvaaja. Teräs on yleinen ja edullinen materiaali, jolla ladattujen patruunoiden hinta ja saatavuus eivät aseta rajoituksia laajamittaiselle käytölle. Tämän takia teräs on todennäköisin lyijyn korvaava haulimateriaali jatkossa, jolla lyijy tullaan korvaamaan suurimmassa osassa eri metsästysmuodoissa.
Suomessa kovien haulimateriaalien käyttö on kielletty osassa metsästysvuokrasopimuksia varovaisuusperiaatteeseen perustuen. Suurista metsästysmaan vuokraajista mm. Metsähallitus luopui kiellosta 2018.
”Toivottavasti selvitys auttaa sallimaan teräshaulien käytön kaikissa metsästysvuokrasopimuksissa niin, että metsästystä voidaan jatkaa vastuullisesti edullisia teräshauleja hyödyntäen”, sanoo Metsästäjäliiton Jaakko Silpola.
”Selvityksen tuloksiin perustuen MTK ei lähde esittämään teräshaulien käyttökieltoa metsästysvuokrasopimuksiin”, toteaa Timo Leskinen lopuksi.
Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) toimii REACH asetuksen valvontaviranomaisena ja on julkaissut juuri tarkemman ohjeistuksen rajoituksen piiriin kuuluvista alueista. Käytännössä uusi rajoitus tarkoittaa sitä, että korvaavien haulien käyttö tulee yleistymään myös talousmetsäalueilla.
Tukesin tiedote kosteikkoalueiden määrittelystä tästä.
Lisätietoja: Jussi Partanen, metsästysampumapäällikkö, Metsästäjäliitto, jussi.partanen@metsastajaliitto.fi 040 845 1572
Timo Leskinen, kenttäjohtaja, MTK, 0400 754 235
