null Töihin Brysseliin

Blogi – Kansainvälinen toiminta

Töihin Brysseliin

20.1.2022

Harjoitteluun hakiessani alleviivasin omaa kansainvälistä kokemustani ja haaveita sitä laajentaa. Työ Brysselissä ei ehtinyt kovin pitkään olla tavoitteideni listalla, kun paikka olikin auki ja kuin ihmeen kaupalla omakin yleensä hektinen elämä tarjosi täydellisen mahdollisuuden irtautua lähes puoleksi vuodeksi. Nyt harjoittelu on jo lähes taputeltu, enkä voisi olla tyytyväisempi. 

Helsingissä olen opiskelujeni lomassa toiminut kansainvälisten opiskelijoiden tuutorina sekä parhaillaan Sampsa ry:n opinto- ja kansainvälisyysvastaavana sekä MMYL ry:n kansainvälisyysvastaavana. Heti fuksivuonna hain vaihtoon ja asuinkin sitten yhteensä 13 kk Yhdysvalloissa. Kaiken tämän virallisen toiminnan ohella olen tutustunut kansainvälisiin opiskelijoihin omissa ja kavereiden soluasunnoissa niin Suomessa, Yhdysvalloissa kuin Belgiassakin, jopa niin hyvin, että suunnitteilla on tutustumismatkoja heidän kotiseuduilleen. Olen oppinut ymmärtämään kulttuurieroja ja syitä lähteä hakemaan kansainvälistä kokemusta. Lähtökohtaisesti lähtemisen taustalla on uuden oppiminen, itsensä haastaminen sekä kokemusten ja kielitaidon kartuttaminen. Täällä EU:n melskeessä olen varman tiedon mukaan tavannut ainakin 40 suomalaista harjoittelijaa ja lukuisia ammattilaisia. Miksi silti puheita värittää huoli suomalaisen osaamisen puutteesta EU:n tasolla? Eikä tämä huoli ole uusi. Lukemissani raporteissa 10 vuoden takaa pohdittiin täsmälleen samaa pulmaa. 

Euroopan Unioniin liittymisestä on nyt 27 vuotta. Tuolloin instituutioon värvättiin runsaasti suomalaisia osaajia siivittämään tuoreen jäsenmaan taivalta osana entistä ehompaa Eurooppaa. Moni politiikan konkari ja virkamies, joihin olen harjoitteluni aikana saanut tutustua, on ollut mukana lähes alusta asti. Tässä kohti ei pitäisi olla epäselvää, että aikaa on kulunut ja tarvittaisiin niin seuraajia kuin kollegoitakin näille rautaisille osaajille. Viime aikoina komissio on tehnyt muutoksia työehtoihinsa, eikä kilpailukyky työvoimasta muuallakaan EU:n elimissä tai sidosryhmissä tunnu saavuttavan suomalaisia. Mutta miksi näin? Tekemistä riittää ja aina tarvitaan osaajia, jotka ymmärtävät pohjoisten olosuhteidemme päälle ja osaavat puolustaa kantojamme. 

EU tarjoaa motivoituneelle tekijälle loputtomasti mahdollisuuksia oppia ja kehittyä. Tarjolla on harjoittelupaikkoja joka lähtöön niin komissiossa, parlamentissa kuin sidosryhmissäkin. Alkuun pääsee muutamasta kuukaudesta vuoteen kestävällä harjoittelulla, josta monen tie jatkuukin pysyvämpään työsuhteeseen Brysselissä. Harjoittelulla saa näppärästi jalan ovenrakoon ja pääsee hyvällä omallatunnolla oppimaan tätä hurjaa kokonaisuutta ja sen päätöksentekoprosessia. Uskallan väittää, ettei EU:n toimintaa ymmärrä täysin ennekuin pääsee lähempää seuraamaan kaikkea mikä siihen vaikuttaa ja siltikin jää aina jotain opittavaa seuraavaan kertaan. On kiehtovaa seurata miten lobbarit työskentelevät päätösten taustalla, europarlamentaarikot keskustelevat valiokunnissa ja komissio valmistelee lakeja säädöksineen. Tarvitaan hurja määrä valmistelua, neuvottelua ja tapaamisia, jotta suurelle yleisölle näkyvät toimet ottavat muotonsa. Kaikki jäsenmaat ovat toki mukana yhteisessä päätöksenteossa, mutta ajavat omaa kantaansa. Tähän työhön tarvitaan suomalaisia pitämään lippuamme korkealla jatkossakin.  

Kannustaisinkin kaikkia harkitsemaan harjoittelua tai ihan työskentelyä Brysselissä (komission harjoittelijahaku auki tälläkin hetkellä). Vaikkei työ olisikaan pysyvä järjestely, opettaa se niin paljon EU:sta instituutiona, että tulee siitä varmasti olemaan hyötyä missä tahansa muualla työelämässä. Erityisesti metsä- ja maataloudessa Suomi on uniikki tapaus, jonka olosuhteita ei voi verrata muihin jäsenmaihin. Viime aikoina tästä esimerkkinä on ollut kestävä metsätalouden taksonomia, joka on kuohuttanut metsäsektoria ympäri Eurooppaa, mutta erityisesti Suomessa ja Ruotsissa. Valmisteluvaiheeseen tarvitaan ammattilaisia, jotka voivat vaikuttaa lopputulokseen, ennekuin on liian myöhäistä.  

Toivotan lukijoille kansainvälistä uteliaisuutta ja avoimia ovia Eurooppaan! 

Harjoittelija, 

Taru Luomajärvi 

Kuvassa: Taru ja EU asioiden parissa 2021 työskennelleitä harjoittelijoita ympäri Euroopan, Sveitsistä, Saksasta, Ranskasta, Espanjasta, Itävallasta ja Belgiasta.

EUROOPAN YTIMESTÄ

MTK:n Brysselin toimisto


Brysselin toimiston tehtävänä on ajaa jäsentemme etuja sekä varmistaa, että Suomen maatalouden erityispiirteet otetaan huomioon mahdollisimman hyvin EU:n lainsäädännössä ja kansainvälisessä kauppapolitiikassa. Brysselin toimisto seuraa EU:n maatalouspolitiikkaa ja toimii aktiivisesti Euroopan maataloustuottajien ja maatalousosuuskuntien järjestö Copa-Cogecassa.
Euroopan ytimestä -blogia on kirjoittanut Brysselin toimistolla harjoittelijana työskennelleet Tiina Paajanen, Elin Sundblad, Terhi Korpi, Kaius Oljemark, Joanna Asumus, Elisa Vornanen, Pentti Linnamaa, Linnea Nordling, Milla Anttila sekä Iida Viholainen.