null Muistoja Brysselistä - Toimiston vaihtoa

Blogi – Kansainvälinen toiminta

Muistoja Brysselistä - Toimiston vaihtoa

14.12.2021

Brysselin toimisto on vuosien saatossa tarjonnut usealle MTK:n työntekijälle mahdollisuuden tutustua Brysseliin ja EU:n toimintaan aitiopaikalta. Olemme isännöineet monia muutaman viikon mittaisia tutustumisjaksoja, joista on ollut hyötyä ja iloa sekä meille että Brysselissä vierailijoille. Saimme kahdesta tutustumisjaksosta ilahduttavat raportit, kiitos näistä Minnalle ja Elinalle. Erityisesti 2011 vuoden tekstistä on hauska huomata, kuinka monet silloin puhututtaneet asiat ovat edelleen ajankohtaisia. 

Elina Liinaharja Brysselissä
Elina Liinaharja Brysselissä

Bryssel 14.10.2011 

Tervehdys MTK:n Brysselin toimistolta 

Ensivaikutelmia 

Syyskuun aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta sikäli kuin näen kaistan sinistä taivasta toimiston ikkunasta. Aamulla toimistolle kävellessä oli jo aavistus lähestyvästä talvesta, mutta muutoin syyssää täällä on ollut mukavan leuto.  

Saavuin tänne Brysseliin viiden viikon harjoittelujaksolle viime sunnuntaina. Vuokra-asunto sijaitsee todella mukavasti puiston ja lammen reunassa n. 10 min kävelymatkan päässä MTK:n toimistolta. Moni muukin MTK:n työskentelyn kannalta tärkeä paikka on kävelymatkan päässä, kunhan paikkoihin ehtii tutustumaan. 

Ensimmäiselle viikolle osui heti niin paljon tapahtumia ihan tässä toimistorakennuksessa, että laajempi alueeseen tutustuminen alkaa tulevana viikonloppuna. Tässä samassa rakennuksessa sijaitsevat mm. COPA-COGECA:n (EU:n viljelijä- ja osuustoimintaorganisaatio) ja muutamien maiden viljelijöiden etujärjestöjen toimistot. 

Brysselin toimiston väki on ottanut vierailijan erittäin ystävällisesti ja avuliaasti vastaan. Ja tietysti sähköiset yhteydet toimivat toimistolta kuten omastakin työhuoneesta, joten sikäli tänne on helppo tulla. Ensivaikutelma yleensäkin ihmisistä on positiivinen.  

Tämä viikko on jo osoittanut, miten monia asioita pitäisi pystyä seuraamaan ja miten moniin asioihin pitäisi ottaa kantaa. Se on kova urakka pienelle maalle ja meidän näkökulmastamme rajallisin resurssein varustetulle etujärjestöllemme.  

 

Bryssel 23.10.2011 

Viikon varrella puhuttiin GMO:sta ja Euroopan ruuan tuotannosta 

Vähitellen televisiouutisista ja Helena Petäistön haastattelutaustoista tutuksi tulleet taustarakennukset ovat löytäneet oikeasti paikat kaupungin kartalta. EU:n parlamentti, komission päärakennus ja neuvoston Justus Lipsius-rakennus ovat aikamoisia monumentteja. Juuri tänään sunnuntaina kadut neuvoston rakennuksen ympäriltä oli suljettu EU:n huippukokouksen vuoksi. 

Viikko alkoi COPA:n kokoustiloissa pidetyllä GMO-keskustelutilaisuudella. Mukana oli väkeä COPA:n jäsenjärjestöjen lisäksi tutkimuksen, siemenalan ja elintarvikejalostuksen organisaatioista pitämässä puheenvuoroja. GMO on EU:ssa erittäin vaikea asia. Euroopan ulkopuolelta tulevien GMO-pitoisten raaka-aineiden määrä kasvaa sekä rehujen että elintarvikkeiden osalta. On arvioitu, että EU:n kotieläintuotteista 50-70%:n tuottamiseen on käytetty geenimuunneltua rehua. Tilaisuudessa puheenvuoron käyttäjät suhtautuivat lähinnä kriittisesti EU:n tilanteeseen. EU on siirtynyt ruuan viejästä ruuan tuojaksi ja tänne saa tuoda hyväksyttyjä GMO-pitoisia rehuja, mutta täällä ei saa tuottaa niitä (vain yksi maissilajike ja yksi tärkkelysperunalajike hyväksytty). Uusien geenimuunneltua raaka-ainetta sisältävien tuotteiden hyväksyminen on erittäin hidasta. Kritiikkiä sai osakseen poliittinen päätöksenteko ilman tieteellisiä perusteita. Katsottiin, että nykyisellä tavalla jatkaen EU:n viljelijät menettävät kilpailukykyään ja alan tutkimus siirtyy muualle.  

Tiistaina kävin tutustumiskäynnillä Suomen EU-edustustossa, joka sijaitsee aivan MTK:n toimiston lähellä. Keskiviikon istuin Euroopan lannoiteteollisuusyhdistyksen (nykyisin nimeltään Fertilizers Europe) järjestämässä seminaarissa, jonka aiheena oli maatalouden tuottavuuden nostaminen parantamalla luonnonvarojen käyttöä. Seminaarissa käsiteltiin ruokaturvaa maapallon väestön kasvaessa ja biopolttoaineiden käytön lisääntyessä. Myös CAP-uudistuksen sisältö, lannoitteiden tehokkaampi käyttö ja tuotannontekijöiden saannin turvaaminen olivat esillä. Seminaarissa todettiinkin, että tuottavuus pitäisi nostaa uudelleen politiikan teon välineeksi, olosuhteita maatalouden tuottavien investointien tekemiselle pitää parantaa ja Euroopan pitää ottaa suurempi vastuu elintarviketurvasta maailmanlaajuisesti. Eurooppalainen viljelijä siis toimii tässä viherryttämis- ja tehostamispaineiden ristitulessa.  

Torstaina ja perjantaina oli maatalousministerien neuvoston kokous Luxemburgissa. Ministerit kokoontuvat jostain syystä edelleen peltihallin näköisessä rakennuksessa, vaikka uudisrakennus on odottanut kokousväkeä jo muutaman vuoden. Ministerien listalla olivat pääasioina CAP-uudistus ja Itämeren kalastuskiintiöt. Peruslähtökohtia pidetään hyvinä, mutta kaikilla on myös muutostarpeita. Tilatuen 30%:n viherryttämistä pidetään liian korkeana ja 7 %:n peltoalan varaamisen ekologisiin tarkoituksiin katsotaan olevan ristiriidassa ruuantuotannon lisäämistarpeen kanssa. Huolta kannetaan esityksen vaikutuksesta viljelijöiden kilpailukykyyn. Sokerikiintiöiden jatkosta ollaan erimielisiä. Uudet jäsenmaat ovat pettyneitä tuen tasaamisvauhtiin. Hallinnoin ja byrokratian lisääntymistä uusien järjestelmien vuoksi kritisoidaan.  

 

Bryssel 30.10.2011 

Metsäasioista kehitysyhteistyöhön ja maatalouspolitiikan kiemuroihin 

Viikko ei ollutkaan aivan niin hiljainen kuin alun perin ounastelin. Nopeasti muuttuvat tilanteet ovat tuttu juttu järjestötyössä. Aloitin kuluneen viikon tapaamiset maanantaina metsäasioilla. Kuten tiedämme, EU:lla ei ole omaa metsäpolitiikkaa. Silti metsään liittyviä asioita on käsiteltävänä jatkuvasti. Tällaisia ovat esimerkiksi bioenergia, ilmastonmuutos, biodiversiteetti, biomassan kestävyyskriteerit ja vaikkapa metsätalouden osuus maaseudun kehittämisohjelmassa. Asioiden käsittely on kuitenkin hajallaan ja niiden seuraaminen on hankalaa. Yhteistä metsäpolitiikkaa ei haluta, mutta silti tarvittaisiin parempaa koordinaatiota metsäasioissa. Parhaillaan onkin meneillään EU:n metsästrategian (vuodelta 1998) päivitys, jonka pitäisi valmistua parin vuoden sisällä.  

Keskiviikkona kävin vierailulla aivan tässä MTK:n vieressä sijaitsevassa EU:n komission maatalouden ja maaseudun kehittäminen –osaston rakennuksessa. DGagrin henkilökunnasta vain promille on suomalaisia. Osasyynä on se, että rekrytointi on keskittynyt viime aikoina uusiin jäsenmaihin. Väistämättä tulee huoli, että komissiossa olisi tulevaisuudessakin maamme olosuhteisiin perehtyneitä henkilöitä. 

Loppuviikolla osallistuin MTK:n asiantuntijoiden mukana COPA:n työryhmien kokouksiin. Kokouksessa keskusteltiin CAP-uudistuksesta ja sen vaikutuksista alalle. Viherryttäminen, 7 %:n luonnonhoitoala ja mahdollisuus tukien sitomiseen tuotantoon herättivät keskustelua. Jotkut maat pelkäävät, että mahdollisuus tuen tuotantoon sitomiseen vääristää kilpailua. Monissa maissa siirtyminen historiallisesta tilatuesta alueelliseen tasatukeen on iso asia. Suomessa on jo alueellinen tasatuki käytössä, joten sen suhteen ei tapahdu muutoksia. Tuen tasaamisellakaan maiden kesken ei ole sanottavaa vaikutusta meille. Markkinariskien hallinta perunatärkkelyssektorilla on erittäin tärkeää jatkossa tukimekanismien poistuessa. 

Perjantaina kokoontui COPA:n sikatyöryhmä. Kokousta puhuttivat vielä alkuperämerkintöjä koskevan asetuksen täytäntöönpano alkuperämaan merkinnän osalta, EU:n käymät kauppaneuvottelut, Afrikkalainen sikarutto Venäjällä, eläinten kuljetus ja antibioottiresistenssi. Komissio tulee antamaan raportin eläinten kuljetusasetuksen toteutumisesta  

Bryssel 6.11.2011 

Hiljaisella lomaviikollakin käytiin mielenkiintoisia keskusteluja 

Arkipäivän rutiinit ovat joskus mielenkiintoisia. Minua pyydettiin lähettämään täältä työhön liittyvää postia. Lähdin siis etsimään postia muutaman korttelin päästä ja jonotin lounastauolla vuoroani parinkymmenen edellä olleen perässä. Palvelu oli nopeaa ja tehokasta. Huomioni kiinnittyi sitten pakettien antamiseen. Virkailijat olivat kokonaan lasiseinän takana ja isommat paketit vaihdettiin välitilan kautta niin, että luukut eivät olleet samaan aikaan virkailijan ja asiakkaan välillä auki. Meillä kotimaassa toimitaan avoimien tiskien kautta pankeissa ja posteissa. Toinen hauskempi juttu oli se, että ystävällinen virkailija toimitti minua ostamaan koko liuskan postimerkkejä kerralla, jolloin olisin saanut alennusta, mikäli oikein ymmärsin hänen ranskalaispainotteisen englantinsa. 

Selailin reissujeni päätteeksi ”Suomen maatalouden ja osuuskuntien Brysselin toimisto 20 vuotta” -julkaisua. Toimistohan vietti kesällä 20-vuotisjuhliaan. Julkaisu on mukavan luettavasti koostettu ja siitä saa hyvän kuvan eri vuosien tärkeistä vaiheista. Ei voi kuin todeta, että järjestössä on tehty 1990-luvun alussa kaukoviisaita päätöksiä. Toimisto tänne päätettiin perustaa yhdessä SLC:n ja Pellervo-Seuran kanssa v. 1991. Maaseudun Tulevaisuuden ja metsäasioiden mukaan tulo ovat vahvistaneet tiedonvälitystä ja tehtävien hoitoa. Hauskana yksityiskohtana huomasin historiikista ilmeisesti vuoden 2000 vaiheilla otetun kuvan, jossa Pekka Pesonen, Risto Artjoki, Tapani Kytölä ja Simo Tiainen juttelevat hieman nuoremman näköisinä MTK:n Brysselin toimiston pöydän ympärillä. Kaikki herrat ovat olleet MTK:n toimistolla töissä ja ovat edelleen EU-maatalouspolitiikkaan vaikuttamisen kannalta merkittävissä tehtävissä. 

 

Bryssel 11.11.2011 

Korkean tason keskustelua maatalouspolitiikan tulevaisuudesta 

Olin ollut kuuntelemassa yhtä harjoittelujaksolle ehdottomasti kuuluvaa kokousta eli parlamentin maatalousvaliokunnan istuntoa, vieläpä historiallista sellaista. Kokous pidettiin parlamentin istuntosalissa sen vuoksi, että ensimmäistä kertaa mukana olivat yhteispäätösmenettelyyn liittyen jäsenmaiden ministerit seurueineen sekä tietysti tavallista suurempi joukko muuta kokousyleisöä. Myös parlamentin puhemies Jerzy Buzek kunnioitti kokousta läsnäolollaan. Komissaari Cioloksen esittelypuheenvuoron jälkeen käydyssä keskustelussa ei mielestäni noussut esille uusia avauksia. Monet kiinnittivät huomiota byrokratian lisääntymiseen, viherryttämisen liian suureen osuuteen ja 7 %:n luonnonhoitoalaan. Nuorten, pienten tilojen tuki ja aktiiviviljelijän määrittely saivat puheissa osansa, samoin tuottajan aseman vahvistaminen.  

Tiistai toi yhden uuden ulottuvuuden täällä toimiviin, alueemme asioita hoitaviin edunvalvontaorganisaatioihin. Lähellä asuntoani on Länsi-Suomen allianssin eli neljän maakunnan yhteinen EU-toimisto. Se palvelee Keski-Suomea, Etelä-Pohjanmaata, Pohjanmaata ja Satakuntaa. Lyhyesti sanottuna toimisto tiedottaa aktiivisesti maakuntiin Brysselin pään ajankohtaisista asioista, hoitaa asiakaspalvelua ja alueidensa edunvalvontaa tännepäin.  

Näkemisiin  

Tänään perjantaina on arkipyhä I maailmansodan päättymisen kunniaksi. Tosin esimerkiksi komissiossa ei päivää tasapuolisuuden vuoksi noteerata. Tänään on myös viimeinen päiväni Brysselin toimistolla. On aika sanoa hyvästit ja palata perheen luokse kotikonnuille rauhallisempiin maisemiin. Taakse jää Brysselin monikulttuurinen vilinä, kokouksiin kiirehtivien ihmisten kenkien kopina ja matkustavaisten perässään vetämien lentolaukkujen pyörien kolina. Tänne kannatti ehdottomasti lähteä kokemaan edes pintaraapaisun verran, missä ja miten EU-asioitamme hoidetaan. Monessa muussakin mielessä tämä viiden viikon jakso on ollut mielenkiintoinen ja opettavainen kokemus. Kiitos erityisesti Brysselin toimiston väelle! Ilman heitä tämä ei olisi edes mahdollista, mutta he luovat tänne myös ilmapiirin, johon on helppo tulla. Kiitos myös keskusliitolle ja omalle työnantajalle tästä mahdollisuudesta!  

Elina Liinaharja

aiheet: bryssel30