Takaisin Toimiva globaali ruokajärjestelmä rakentuu viljelijöiden vahvalle osallisuudelle

Uutinen – Kansainvälinen toiminta

Toimiva globaali ruokajärjestelmä rakentuu viljelijöiden vahvalle osallisuudelle

08.03.2023

Mihin globaali ruokajärjestelmä on menossa? FINGOn ruokaturvaryhmä järjesti keskustelutilaisuuden Helsingissä 7.3.2023. Tutustu seminaarin tallenteeseen.

FINGOn keskustelutilaisuus järjestettiin 7. maaliskuuta Helsingissä. Kuvassa: Leonard Mizzi (EU-INTPA), Kati Partanen (World Farmers' Organization/MTK), Stefanos Fotiou (UN food system coordination hub) ja Liselott Lindström, moderaattori
FINGOn keskustelutilaisuus järjestettiin 7. maaliskuuta Helsingissä. Kuvassa: Leonard Mizzi (EU-INTPA), Kati Partanen (World Farmers' Organization/MTK), Stefanos Fotiou (UN food system coordination hub) ja Liselott Lindström, moderaattori

”Kestävien ruokajärjestelmien rakentuminen edellyttää viljelijäjärjestöjen vahvistamista erityisesti kehitysmaissa. Viljelijöiden ääni on useissa maissa olematon. Myös voimasuhteet markkinoilla ovat hyvin epäsuhtaiset kaikkialla maailmassa”, sanoi WFO:n hallituksen jäsen Kati Partanen Fingon (suomalaisten kehitysjärjestöjen) ruokaturvaryhmän järjestämässä ruokaturvaseminaarissa tiistaina.

YK:n yhteisen Food System Summit -kokonaisuuden jatkotyön koordinoija Stefanos Foutiou korosti, että FAO:n tehtävä on tukea jäsenmaiden asettamien ruokajärjestelmätavoitteiden saavuttamista. Ruokajärjestelmämurroksen prosessi jatkuu seuraavaksi heinäkuun lopussa Roomassa järjestettävässä seminaarissa.

Euroopan komission kansainvälisten kumppanuuksien pääosaston yksikön päällikkö Leonardo Mizzi nosti esiin, että Team Europen työ tähtää siihen, että eurooppalainen työ kehitysmaissa kohdennetaan kohdemaiden tavoitteiden mukaisesti.  Erityisesti hän nosti esiin ruokaomavaraisuuden kehittämisen Afrikassa, viljelijäjärjestöjen roolin ja paikallisten arvoketjujen kehittämisen.

”Oikeudenmukainen näkymä ruokajärjestelmän muutoksesta on tärkeää viljelijöiden näkökulmasta. Keskustelu kilpistyy usein hyvin kapeaan näkökulmaan, eikä huomata maatalouden monimuotoisuutta ja monivaikutteisuutta. Nopeat muutokset maatilatasolla ovat usein hankalia toteuttaa: maatalouden investointien takaisinmaksuaika on usein hyvin pitkä ja valittu tuotantosuunta ja teknologia on usein varsin pitkävaikutteista. Maatalouteen on tutkimustenkin mukaan investoitu liian vähän erityisesti kehitysmaissa.”

”Kehitysmaiden maatalouden kehittäminen on hyvin tärkeää – potentiaalia on, kunhan huolehditaan osaamisesta ja oikeudenmukaisuudesta. Viljelijäjärjestöjen rooli on merkittävä paitsi viljelijöiden äänen esiin tuojana, myös hyvien käytänteiden välittäjäorganisaatioina. Kehitysmaissa viljelijäjärjestöt voivat toimia myös neuvonnassa ja ne ovat uskottavia välittäjiä uudelle tiedolle. Ruuan hintaa voidaan tarkastella useasta näkökulmasta: mikä on sen hinta kuluttajalle, mikä tuottamisen kustannus viljelijälle ja mikä sen arvo koko yhteiskunnalle. Siksi ruokaa ja ruokajärjestelmää on tarkasteltava monesta näkökulmasta ja ymmärrettävä ruokajärjestelmän moniulotteisuus”, korosti Kati Partanen seminaarin paneelikeskustelussa.

Maailmassa suurin väestönkasvu on odotettavissa Afrikassa. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärimmäiset sääilmiöt sekä erilaiset konfliktit aiheuttavat ongelmia paitsi maatalouden kehittämisessä, myös saa aikaan painetta muuttoliikkeelle. Siksi ruokaturvan ja elinkeinojen kehittäminen on tärkeää myös Euroopan näkökulmasta.

Tilaisuuden tallenne



Juha Ruippo

johtaja, kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet

kauppapolitiikka, kehitysyhteistyö, EU-asioiden koordinaatio Suomessa: EU:n budjetti, kestävä rahoitus, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), World Farmers' Organisation (WFO), FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+358 20 413 2341

+358 40 55 33 232

aiheet: ruokaturva, ffd, seminaari, webinaari, ruokajärjestelmä, fingo