Tolkun kansalta vahva tuki aluekehittämiselle – eväitä tulevalle hallitukselle
Blogi – Maaseudun edunvalvonta
Tolkun kansalta vahva tuki aluekehittämiselle – eväitä tulevalle hallitukselle
10.09.2018
Vanha vallattiin jälleen tänään, kun uusi aluepolitiikka jyräsi Helsingin keskustassa. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaisuudessa ministeri Lintilä nimesi aluepolitiikan elinvoimapolitiikaksi. Ajatus on hyvä, koska jokainen alue menestyy tai kaatuu elinkeinojensa kautta.
Tilaisuudessa julkistettiin e2:n Selvitys suomalaisten aluekehittämistä koskevista näkemyksistä. Tutkimus osoittaa, että Suomalaiset ymmärtävät kuinka tärkeää on kehittää Suomea kokonaisuutena. Suuri osa suomalaisista ajattelee, että maan eri osien kehittämistä pitäisi vahvistaa jatkossa. Vain seitsemän prosenttia haluaa vähentää kehittämistoimia. Mandaatti tai oikeastaan myös edellytys seuraavalle Suomen hallitukselle on vahva.
Koko maasta on pidettävä huolta. Viesti on myös kohtuullisen samankaltainen kaikilta eri puolueilta.
Ainostaan kokoomuksen kannattajissa on muita enemmän alueiden kehittämiselle kriittisiä vastaajia.
Kokoomuksessa lieneekin syytä pohtia kuinka menestyksekkäitä voivat olla esimerkiksi suurissa kaupungeissa pääkonttoreita pitävät biotalousyritykset, jos vaikkapa metsätaloudelta viedään edellytykset heikolla alueiden elinvoimapolitiikalla.
E2:n selvityksestä näkyvät myös keinot, joilla alueiden elinvoimaa voidaan parantaa. Neljän kärjessä ovat laadukkaat peruspalvelut, toimiva liikenneinfrastruktuuri, elinvoimainen yritystoiminta ja nopeat verkkoyhteydet eri puolilla maata. E2:n listan voisi toivoa kuluvan keväällä hallitusneuvottelijoiden käsissä.
Päivän tilaisuus oli hyvä. Väkisinkin jäin miettimään, onko aluepolitikka terminä populistisesti politisoitunut. Sitä joko kannatetaan tai vastustetaan oikeastaan tietämättä mistä on kyse. Suomalaiset kansana eivät tutkimuksen mukaan asettavan kaupunkeja ja maaseutua vastakkain. Meidän kaikkien aluekehittämisen ja politiikan parissa työskentelevien on huolehdittava, ettemme mekään tätä vastakkainasettelua lietso.
Suomessa tarvitaan kaikkia alueita, joita kehitetään elinvoima edellä, elämmehän kaikille välttämättömässä symbioosissa. Ilman maaseudun tuotantoa tulisi kaupungeissa vilu ja nälkä. Ilman kaupunkien kuluttajia ei maaseudun tuotteille ole kysyntää ja tämän jälkeen myös maaseudulla tulisi vilu ja nälkä. Ilman maaseutua puuttuisi monelta kaupunkilaiselta mahdollisuus palata kotiseudulle ja loma-asunnolle. Ilman kaupunkeja jäisi maaseudulta kotoisin olevan yliopistotutkinto suorittamatta.
Ehkäpä meidän pitäisi ymmärtää paremmin toistemme arkea. Tytti Määttä totesi tänään paneelikeskustelussa, että kanalintujahti on kova juttu Kuhmossa, mutta ei hirveästi vaikuta helsinkiläisten elämään. Länsimetro puolestaan on herättänyt suuria tunteita pääkaupunkiseudulla, muttei hirveästi vaikuta vaikkapa Vimpeliläisten elämään.
Paikalliset olosuhteet antavat mahdollisuuden menestyä. Esimerkkejä löytyy hurjasti vaikkapa urheilusta. Sorateiden rallimestareita ei ole pilvin pimein kasvanut Helsingin Töölössä. Toisaalta ei Puuppolastakaan ole tullut F1 maailmanmestareita. Kaikki menneet ja tulevat moottoriurheilusankarit kuitenkin yhdistävät meitä suomalaisia olemaan maastamme ylpeitä.
Tämän päivän vanhan valtauksesta jäi mieleen myös osuva sanonta TEM:ön keskustelunavauksesta. ”Valtio ei voi olla yksin menestyksen tekijä, mutta toimii myönteisten sattumien mahdollistajana.”
Toivottavasti näitä alueiden elinvoiman mahdollistajia on seuraavassa eduskunnassa todella paljon, kansan tuki heillä ainakin on takanaan.
