EU:sta vietävien tuotteiden tullit nousevat 15 %:iin monien tuotteiden osalta. Tullien korotus on merkittävä, kun keskimäärin tullit ovat olleet 4 – 5 %. Monissa elintarvikkeissa prosenttipohjaiset tullit ovat olleet korkeampia, mutta vertailua vaikeuttaa se, että osassa tuotteita tullit lasketaan dollareina per kilogramma. Suhteessa muihin USA:han vievien tavarantoimittajien kanssa EU:n diiliä voidaan pitää kohtuullisena, erityisesti koska yli 15 % mentäessä noudatetaan aikaisempaa suosituimman maan perustulliprosentteja (eli tullit eivät nouse aikaisemmasta). 

  EU lupasi myös helpottaa USA:n maataloustuotteiden markkinoillepääsyä sisämarkkinoille. Nimeltä mainitaan öljykasvit, maitotuotteet ja sianliha sekä merenelävät. Käytännössä tästä ei ole vielä konkreettista selvyyttä, mihin markkinoillepääsyn ongelmiin puututaan. Brittien sopimuksessa oli myös määritetty naudanlihalle tuontimäärä. Siihen EU ei lähtenyt mukaan. 

EU sitoutui ostamaan 750 miljardilla dollarilla energiaa, 40 miljardilla AI-puolijohteita ja tekemään investointeja 600 miljardilla kasvavien sotilasmateriaalin ostojen lisäksi. Sopimus muistuttaa edellisen komission puheenjohtajan Junckerin sitoumuksia Trumpin ensimmäisellä kaudella. Sitoumusten seuraaminen on vaikeaa ja mittarit epämääräisiä. 

EU sitoutui myös yhteistyö tullien ulkopuolisissa kysymyksissä, kuten standardien yhdenmukaistamisessa, digitaalisessa kaupassa sekä terveys- ja kasvinsuojelukysymyksissä, joista yleensä käytetään nimitystä SPS-vaatimukset. Käytännössä tämä tarkoittaa kokonaisuutta, jossa käsitellään hormonit ja muut kasvunedistäjät, gmo:t ym. tieteellisen maataloustuotanto. EU:lle tämä on haastava, koska aikaisemmin näitä vaatimuksia on torjuttu ruokaturvallisuuden nimissä. Samaan aikaan kuitenkin EU on päästämässä samojen tuotantotekniikoiden kanssa tuotetut Mercosur-maiden tuotteet sisämarkkinoille.  

EU-tasolla mielenkiintoinen kysymys on myös sitoumus hiilirajamekanismin (CBAM) ja metsäkatoasetuksen (EUDR) tulkintaan erikseen USA:n toimijoiden osalta. Asia vaatii pikaista selvitystä, mitä näillä viittauksilla tarkoitetaan ja miten ne vaikuttavat esimerkiksi metsäkatoasetuksen toimeenpanoon 1.1.2026, kuten nykyisillä päätöksillä tapahtuu. 

USA:n tullien alentaminen (esim. autot) riippuu siitä, että EU:n lainsäädännössä poistetaan tullit yhdysvaltalaisilta teollisuustuotteilta. Samoin EU:n vaatima teräksen, alumiinin ja kuparin nollatullikiintiö nykyisen kaupan laajuudessa jäi toteutumatta. 

EU:ssa keskustelua on herättänyt myös se, missä määrin Euroopan parlamentti pääsee vaikuttamaan lopulliseen tulokseen.  

Tässä prosessissa varmaa on vain se, että monet asiat muuttuvat vielä presidentti Trumpin kaudella. Epävarmuus ei siis ole hälventynyt USA-viennissä. 

Juha Ruippo

johtaja, kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet

kehitysyhteistyö, EU-asiat, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), WFO, FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+358 20 413 2341

+358 40 55 33 232

aiheet: eu, kauppapolitiikka, usa