Takaisin Tunteita herättävä glyfosaatti

Blogi – Kansainvälinen toiminta

Tunteita herättävä glyfosaatti

20.12.2018

Vain harvan asiakokonaisuuden läpikäynti johtaa yhtä tunnelatautuneeseen keskusteluun, kuin mitä keskustelu kasvinsuojeluaineista, ja etenkin glyfosaatista. Ongelman ydin paljastuu jo tutkimalla englanninkielisen sanan pesticide kahta eri suomennosta, kasvinsuojeluaine tai tuholaismyrkky. Aineet voidaan siis nähdä, positiivisina suojeluaineina tai negatiivisina tuholaismyrkkyinä - ja samaa jakolinjaa noudattelee myös muu keskustelu aiheen ympärillä. Tuntuu, että kasvinsuojeluaineista on vallalla vain nuo kaksi näkökantaa, puolesta tai vastaan, ja näiden porukoiden edustajia yhdistää lähinnä se, että omaan poteroon ollaan hautauduttu päälakea myöden.

MTK:n Brysselin toimisto on kuitenkin, yhdessä muiden pohjoismaisten tuottajajärjestöjen kanssa, kaivautunut ylös omasta poterostaan ja lähtenyt Brysselissä aktiivisesti edistämään keskustelua kasvinsuojeluaineista, hälventääkseen epäluuloja sekä korjatakseen selkeitä väärinkäsityksiä, joita torjunta-aineisiin edelleen liitetään. Ensimmäinen tapahtuma aiheen tiimoilta järjestettiin lokakuussa parlamentissa, johon kutsuttiin sidosryhmiä sekä eri maiden europarlamentaarikkoja, käymään vapaata keskustelua kasvinsuojeluaineista. Tarkoituksena oli saattaa samaan tilaan kaikki keskustelun osapuolet, jotta syntyisi aktiivista ajatusten vaihtoa kaikille tärkeästä aiheesta. Tilaisuus onnistui loistavasti ja siitä saatiin hyvää palautetta laajalta rintamalta. Vastaavia tapahtumia tullaan järjestämään lisää, jotta avattu keskusteluyhteys säilyisi ja syventyisi.

Glyfosaatin myyntiluvan jatko epävarmaa

Ylivoimaisesti eniten keskustelua herättänyt kasvinsuojeluaine on rikkakasvien torjunnassa käytetty glyfosaatti. Tällä hetkellä tätä Suomessa eniten käytettyä kasvinsuojeluainetta, on sallittua käyttää ainoastaan vuoden 2022 loppupuolelle asti. Kenelläkään ei ole vielä tietoa, onko aine saamassa myyntilupaa enää tämän jälkeen. Komissio ehdotti vuonna 2017, että glyfosaatille myönnettäisiin myyntilupa seuraavaksi 15 vuodeksi, mutta ehdotus lyhennettiin viiteen vuoteen, koska oli selvää, ettei alkuperäisen ehdotuksen taakse olisi saatu jäsenmaiden määräenemmistöä. Päätökseen liittyi myös kuluttajien laajaa vastustusta, sillä kansalaisaloite glyfosaatin kieltämiseksi keräsi EU:ssa yli miljoona nimeä.

Glyfosaatin myyntiluvan uusimisen epävarmuutta lisää viranomaisten ristiriitaiset lausunnot. EU:n elintarviketurvallisuusviranomaisen Efsan sekä Euroopan kemikaaliviraston mukaan glyfosaatti ei ole syöpävaarallinen, kun taas Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen tutkimuslaitos sanoo aineella saattavan olla kielteisiä terveysvaikutuksia. Kohinaa glyfosaatin ympärillä lisää myös tänä vuonna tullut Kalifornian oikeuden päätös, jossa se langetti Monsanto-yhtiön maksamaan syöpään sairastuneelle puutarhurille 34 miljoonan euron vahingonkorvaukset, sillä hän oli käyttänyt yhtiön glyfosaattia sisältävää Roundup-valmistetta. Tutkimuksia glyfosaatin vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön varmasti jatketaan ja toivottavaa olisi, että tiedeyhteisö pääsisi tutkimuksissaan yhteisymmärrykseen, jonka pohjalta keskustelua glyfosaatin käytöstä olisi helpompi jatkaa.

Onko glyfosaatille korvaavaa vaihtoehtoa?

Glyfosaatin mahdollinen myyntikielto vuoden 2022 jälkeen herättää suurta huolta maataloussektorissa. Ammattikäyttöön soveltuvaa korvaavaa ainetta ei markkinoilla ole, joten myyntikielto merkitsisi kovaa kolausta tuottavuudelle sekä laadulle.

Pienemmille aloille on olemassa ei-kemiallisia vaihtoehtoja, kuten liekitys, kitkeminen ja rajatun alueen peittäminen muovilla, mutta kaupallisen mittakaavan ratkaisuksi niistä ei ole. Verrattain uutta ”sokerivaahtomenetelmää” on hyödynnetty asutuksen välittömässä läheisyydessä, kuten kaupungeissa, leikkipaikoilla sekä uimarannoilla. Menetelmän teho perustuu kuumaan veteen, joka vahingoittaa kasvien solurakenteita, ja eristävä vaahto pitkittää kuumuuden vaikutusta. Suurista toiveista huolimatta, myöskään sokerivaahto ei ole tuonut kaupalliseen toimintaan kaivattua vaihtoehtoa glyfosaatille.

Saksalainen lääketeollisuusyhtiö Bayer, joka yhdistyi aikaisemmin Yhdysvaltalaisen kasvinsuojeluaineita valmistavan Monsanton kanssa, on käynnistänyt tutkimuksen, jossa se yrittää kehittää mikrobipohjaista kasvinsuojelua. Bayer pyrkii korvaamaan pelloilla käytettävät kemikaalit kokonaan luonnonmukaisilla mikrobeilla. Mikrobit kilpailevat jatkuvasti keskenään ja juuri tämä ominaisuus halutaan valjastaa kasvinsuojelun tarpeisiin. Bayerin tutkimus on vasta alussa, mutta mahdollisuudet ovat rajattomat. Yhtiö on kerännyt maanäytteitä ympäri maailmaa ja erotellut niistä eri mikrobikantoja. Bayerilla hankkeeseen suhtaudutaan vakavasti, sillä se on hiljattain hankkinut kaksi biologiseen kasvinsuojeluun erikoistunutta yritystä.

Glyfosaatin korvaajan löytämiseen on suhtauduttava tosissaan, ja merkittäviä panostuksia tutkimukseen sekä tuotekehitykseen on tehtävä. MTK:n, ja koko maataloussektorin, tulee viestinnällään tehdä näkyväksi ja kuuluvaksi aito huoli, joka yhteisössä herää glyfosaatin mahdollisesta myyntiluvan epäämisestä. Glyfosaatin vastustajien kanssa on kyettävä rakentavaan keskusteluun, jotta heille valkenisi, kuinka radikaalista muutoksesta olisi kyse. Turhan vastakkainasettelun poistaminen avaisi mahdollisuuden tarkastella ongelmaa kokonaisvaltaisemmin, jolloin omien toimintatapojen puolustelun sijaan, pystyttäisiin yhdessä etsimään uusia ratkaisuja parantamaan tulevaisuuden maataloutta.

Kaius Oljemark

EUROOPAN YTIMESTÄ

MTK:n Brysselin toimisto


Brysselin toimiston tehtävänä on ajaa jäsentemme etuja sekä varmistaa, että Suomen maatalouden erityispiirteet otetaan huomioon mahdollisimman hyvin EU:n lainsäädännössä ja kansainvälisessä kauppapolitiikassa. Brysselin toimisto seuraa EU:n maatalouspolitiikkaa ja toimii aktiivisesti Euroopan maataloustuottajien ja maatalousosuuskuntien järjestö Copa-Cogecassa.
Euroopan ytimestä -blogia on kirjoittanut Brysselin toimistolla harjoittelijana työskennelleet Tiina Paajanen, Elin Sundblad, Terhi Korpi, Kaius Oljemark, Joanna Asumus, Elisa Vornanen, Pentti Linnamaa, Linnea Nordling, Milla Anttila sekä Iida Viholainen.