Ukrainan tilanteen vaikutus elintarvikemarkkinoille

Takaisin Ukrainan tilanteen vaikutus elintarvikemarkkinoille

Uutinen

Ukrainan tilanteen vaikutus elintarvikemarkkinoille

03.03.2022

Venäjän 24.2. alkanut järkyttävä hyökkäys Ukrainaan aiheuttaa todennäköisesti pitkäkestoisen kriisin, jolla on monitahoisia kansainvälisiä vaikutuksia. Ensin koronapandemia ja nyt Ukrainan tilanne muistuttavat, että elintarvikesektorin huoltovarmuus ja ruokaturva tulee varmistaa kaikissa tilanteissa.

Eurooppalainen ruuantuotanto on eräiden tuotantopanosten ja lisäaineiden sekä jossain määrin myös tuotantoon tarvittavan tekniikan osalta hyvin riippuvainen tuontitarvikkeista. Maatalouden tuotantokustannusten, kuten energian, lannoitteiden ja rehujen hinnat ovat jo nyt ennätystasolla ja vaikuttavat vakavasti tuotannon kannattavuuteen. Ukrainan sota pahentaa tilannetta edelleen, sillä EU:n merkittävän öljy- ja lannoitetuonnin takia Venäjältä tuotantokustannusten odotetaan nousevan entisestään. Lisäksi sodan vaikutukset näkyvät yleisen epävarmuuden kasvuna esim. tulevien pakotteiden vaikutuksista.

EU:n maatalousministerit keskustelivat 2.3. videokokouksessaan maatalousmarkkinoiden tilanteesta ja ilmaisivat solidaarisuutensa Ukrainalle. Ministerit vaativat komissiolta toimia, joilla vahvistetaan EU:n ruokaturvaa ja huoltovarmuutta sekä turvataan myös Ukrainan elintarvikehuolto. Ministerit pyysivät, että komissio seuraa tarkasti tilannetta ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin markkinatilanteen tasapainottamiseksi. Myös kausityövoiman liikkuvuutta parantamalla voidaan sekä auttaa sotaa pakenevia ihmisiä että huolehtia EU:n ruokaturvasta. Ministerit olivat myös esittäneet poikkeusta kesantoalan käyttämiseksi proteiinikasvien tuotantoon.

Maatalouskomissaari Wojciechowski lupasi, että komission ruokaketjun kestävyyden kehittämisen ja luonnon monimuotoisuuden parantamisen strategioiden tavoitteita arvioidaan uudelleen, jotta voidaan varmistaa, ettei toimilla ole negatiivisia vaikutuksia EU:n ruokaturvaan ja huoltovarmuuteen. Asiantuntijaryhmä tarkastelee EU:n huoltovarmuutta lähiaikoina ja komissio julkaisee 8.3. toimenpiteitä lannoitteiden hinnan nousuun vastaamiseksi. Sikasektorille pohditaan yksityisen varastoinnin tukea sekä mahdollisesti maatalouden kriisirahaston käyttöä.

Ukraina ja Venäjä ovat merkittäviä kansainvälisen viljakaupan toimijoita. Venäjän ja Ukrainan vientimäärä vastaa yhteensä 29 % maailman vehnäkaupasta, 19 % maissin kaupasta ja 80 % auringonkukkaöljyn kaupasta. Ukrainasta tuodaan EU:iin esim. 57 % maissin, 42 % rypsin ja 30 % vehnän kokonaistuonnista. Sekä Venäjä että Ukraina vievät pääosan viljasta Mustanmeren kautta. Sotatoimet vaikeuttavat ja lisäävät merikuljetusten kustannuksia. Viljamarkkinat ovat jo reagoineet voimakkaasti nousevin hinnoin sodan syttymiseen. Myös 30 % EU:n lannoitetuonnista on Venäjältä.

Venäjä ja Ukraina ovat perinteisesti toimittaneet viljaa Pohjois-Afrikkaan, Lähi-Itään ja Aasiaan. Sota vaikuttaa näiden alueiden ruokaturvaa heikentävästi ja saattaa aiheuttaa myös lisäpainetta muuttoliikkeelle Eurooppaan.

Viime vuonna Suomessa myönnettiin kausityölupia ukrainalaisille lähes 15 000 kpl. Kasvukaudeksi 2022 odotettiin Suomeen saapuvaksi noin 16 000 kausityöntekijää, josta suurin osa Ukrainasta. Sodan vuoksi kausityövoimaa on nyt rekrytoitava Suomesta ja muista maista. Ilman kausityöntekijöitä maa- ja puutarhatalouden työt jäävät osin tekemättä.

Suomen elintarvikevienti Venäjälle oli 89,2 milj. € vuonna 2020 ja vuoden 2021 tammi-marraskuussa 93,6 milj. €. Viime vuodet Venäjän osuus Suomen elintarvikeviennistä on vaihdellut 5-8 %:n välillä. Elintarviketuonti Venäjältä Suomeen vuonna 2020 oli 54,7 milj.€. Vuonna 2014 Venäjän EU:lle asettamat elintarvikkeiden tuontikiellot Krimin valtauksen seurauksena estävät käytännössä lähes kaikkien eläinperäisten tuotteiden sekä kasvisten, hedelmien ja pähkinöiden viennin. Elävien jalostuseläinten ja eräiden tuoteryhmien (mm. kahvi, alkoholijuomat, makeiset, laktoosittomat tuotteet) vienti on edelleen sallittua.

Suomen elintarvikevienti Ukrainaan oli vuonna 2020 11,9 milj. € ja tuonti Ukrainasta 9,5 milj. €.

Ukrainan tilanne ja Venäjää kohtaan asetetut pakotteet vaikuttavat energiamarkkinoihin ja -toimituksiin. EU:n öljyn tuonnista 18 % on peräisin Venäjältä ja kaasun tuonnista noin 40 %.

Sähköenergiassa Venäjän osuus Suomen nettotuonnista oli viime vuonna noin kolmannes. Tarvittaessa sitä voidaan korvata tuonnilla Ruotsista ja Virosta sekä oman sähkötuotannon kasvattamisella, kun Olkiluoto3 voimala käynnistyy kesällä. Neste hankkii noin 70 prosenttia jalostamastaan raakaöljystä Venäjältä. Suomi on kuitenkin varsin hyvin varautunut polttoaineiden mahdollisiin tuontihäiriöihin, sillä maassa on oltava 5 kuukauden normaalia kulutusta vastaavat määrät tuontipolttoaineita. Mielenkiintoista on nähdä sodan vaikutukset EU:n ja Suomen keskusteluihin energiaomavaraisuudesta ja mm. ydinvoiman, bioenergian ja energiaturpeen tulevaisuudesta.

Länsimaiden Venäjää kohtaan asettamat pakotteet koskevat mm. rahoitus- ja energiasektoreita, teknologia- ja asevientiä sekä lentoliikennettä ja yli 600 Venäjän kansalaista. Myös Venäjän liittolaista Valko-Venäjää kohtaan on asetettu pakotteita, jotka vaikuttavat myös Venäjän vientiin. Pakotteilla keskeiset venäläispankit irrotetaan länsimaiden rahoitusmarkkinoilta ja Venäjän keskuspankin ulkomailla sijaitsevat varat on jäädytetty. Monet sellaisetkin yritykset, jotka eivät tee kauppaa pakotteiden piirissä olevilla tuotteilla, ovat ilmoittaneet vetäytyvänsä Venäjän markkinoilta. Pakotteiden arvioidaan iskevät Venäjän talouteen kovaa ja pitkäkestoisesti ja Venäjän taloudelle ennustetaan syvää taantumaan. Tilanne toki heijastuu myös euroalueen ja Suomen talouteen, jossa kasvu voi hidastua selvästikin riippuen kriisin kestosta ja pakotteiden vaikutuksesta.