FAO:n ruuan hintaindeksi nousi maaliskuussa 12,6 % verrattuna helmikuuhun 2022. Indeksin mukaan hinnat ovat nyt vuonna 1990 aloitetun mittaushistorian korkeimmalla tasolla. Kaikkien aikojen korkeimmissa hinnoissa ovat ainakin kasviöljyt (+23,2 %), viljatuotteet (+17,1 %) ja liha (+4,8 %). Maidon hinta nousi 2,6 % helmikuussa ja nousu verrattuna maaliskuuhun 2021 on 23,6 %. On kuitenkin muistettava, että kokonaisuutena vuosina 1960-2020 ruuan hinnan kehitys on ollut laskeva, kun mitataan ruokaan käytettävää osuutta kotitalouksien tuloista.  

Jyrkästi nousevat hinnat vaikuttavat eniten niissä köyhissä maissa, joissa käytetään suuri osa tuloista ruokaan, sekä niissä maissa, jotka ovat riippuvaisia ruuan tuonnista. Näitä maita ovat esimerkiksi Jemen ja Afrikan sarven maat. Myös muilla Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan valtioilla on haasteita kohtuuhintaisen ruuan turvaamisessa väestölleen, mikä saattaa aiheuttaa levottomuuksia ja muuttovirtoja. Vuosina 2019-2020 Afrikan maat toivat 3,7 miljardin dollarin arvosta vehnää Venäjältä ja Ukrainasta 1,4 miljardilla dollarilla. Tämä on 32 % ja 12 % kaikesta vehnän tuonnista Afrikkaan.  

Suomen kannalta kriittisimpiä muutoksia tapahtuu energiasektorilla, kun Venäjän energiasta pyritään eroon. Tässä kehityksessä pitäisi muistaa muutkin uusiutuvat energianlähteet kuin tuuli- ja aurinkovoima. Biokaasuinfrastruktuurin pitäisi nyt panostaa vahvasti, myös aluepolitiikassa, ja metsäpohjaisen bioenergian kestävyysvaatimuksia ei saa heikentää.  

Maataloustuotteiden kaupassa Ukraina ja Venäjä eivät ole olleet Suomelle suuria tekijöitä, mutta lannoitteissa ja niiden raaka-aineiden kaupassa Suomi on hyvin riippuvainen tuonnista Venäjältä. Yli 70 % lannoitteista on tullut Venäjältä meille. Korvaavia lannoitteiden lähteitä etsitään, mutta hinnat pysynevät koholla vielä seuraavallakin satokaudella.  

Komissiolta on tullut vahva viesti, että Green Dealin, pellolta pöytään- ja biodiversiteettistrategioiden tavoitteista ei haluta tinkiä, sillä ruuantuotannon kestävyyden ja resilienssin parantaminen on avain kriiseihin vastaamisessa. Komissiolta toivoisi kuitenkin harkintaa siinä, minkälaisilla keinovalikoimalla ja käytännön toimilla tavoitteita edistetään ja millä aikataululla esityksiä toteutetaan.  

Ukrainassa kevätkylvöistä arvioidaan saatavan tehtyä noin 70 % sodasta huolimatta. Viljaa on varastossa edelleen, mutta sen kuljettaminen junilla satamiin on hidasta. Venäjä on sulkenut tai tuhonnut Mustanmeren satamat, joiden kautta viljaa normaalisti viedään. Varastoja ei tulevalle sadolle ole tarpeeksi. Euroopan komissio koordinoi maataloudessa tarvittavien tuotantopanosten ja -tarvikkeiden lähettämistä Ukrainaan yhdessä EU:n viljelijäjärjestön Copan ja maatalousosuustoimintajärjestö Cogecan kanssa. Pulaa Ukrainassa on polttoaineista, siemenistä, lannoitteista, kasvinsuojeluaineista ja kalustosta. Sodan aikana Venäjä on ryöstänyt Ukrainassa viljavarastoja ja tietoisesti tuhoaa ruuantuotannon infrastruktuuria, kuten tuotantolaitoksia, varastoja, maatiloja ja kalustoa. Viljavarastoista on tuhottu puolet ja peltoja miinoitettu. Ukraina tarvitsee huomattavaa humanitääristä apua, kun 18 miljoonaa ihmistä on joutunut lähtemään kotoaan. Ukrainan tilannetta helpottaakseen komissio esittää myös, että kaikki tullit- ja rajoitukset poistetaan tuonnilta Ukrainasta vuodeksi eteenpäin. Tämä koskee myös maataloustuotteita ja elintarvikkeita.  

Globaali ruuantuotanto on kohdannut Venäjän käsittämättömien toimien myötä kriisin, jonka ratkaisemiseen tarvitaan yhteistyötä ja vastuuta heikompien auttamisessa. Myös ilmastonmuutos ja äärimmäiset sääolot, kuten kuivuus ja tulvat sekä koronapandemian vaikutukset lisäävät epävarmuutta globaaliin ruuantuotantoon. Lyhyellä aikavälillä on varmistettava markkinoiden toiminta, jotta ruokaa on riittävästi kaikilla. Lisäksi kannattaa panostaa ruuantuotannon resurssien tehokkaaseen ja parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Ruuantuotannon kestävyys ei parane, jos viljelijän asemaan globaalissa ruokaketjussa ei paranneta. Pitkällä tähtäimellä kaikkien työtä tarvitaan, jotta erityisesti kehittyvät maat saavat oman ruuan tuotantonsa riittävälle tasolle.  

Hanna Leiponen-Syyrakki

johtaja, Brysselin toimisto

toimiston yleisjohto, EU-asioiden koordinointi

+358 40 094 7633

+32 47 650 2704

aiheet: ruokaturva, ruokamarkkinat, ukraina