null Uuden maatalouspolitiikan valmistelu on loppusuoralla

Uutinen

Uuden maatalouspolitiikan valmistelu on loppusuoralla

1.9.2022

Vuosien valmistelutyön jälkeen Suomi toimitti viime heinäkuussa lopullisen CAP-strategiasuunnitelmansa EU-komissiolle hyväksyttäväksi ja hyväksyntä saatiin elokuun viimeisenä päivänä. Vielä on jäljellä kansallista lainsäädäntötyötä ja hallituksen esitykset uusista maatalouspolitiikan laeista annetaan eduskunnalle syyskuun aikana. Lisäksi syksyn aikana työstetään toimeenpanoon tarvittavia valtioneuvoston asetuksia. Lainsäädäntötyön aikana päätettäväksi tulee monia yksityiskohtia, mutta tulevan politiikan isot linjaukset ovat komission hyväksymisen myötä selvillä.

Pitkän valmisteluprosessin aikana, joka alkoi jo vuonna 2017, on moni asia saatu aktiivisella edunvalvonnalla Suomen kannalta paremmaksi. Uuteen maatalouspolitiikkaan ei esim. ole tulossa leikkauksia tukien rahoitukseen tai tilakohtaisia tukikattoja. Kyntökieltoa ei ole tulossa eikä turvemaiden viljelyä käytännössä juurikaan rajoiteta. Tuotantosidonnaisia tukia voidaan jatkossakin maksaa nykyisessä laajuudessa.



Tuet maksetaan jatkossakin valtaosin tuotanto- ja tulotukina


Tukijärjestelmiin tulee toki muutoksia, kuten aina uudistusten yhteydessä. Tukijärjestelmän rakenne pysyy kuitenkin pääosin ennallaan ja tuet maksetaan jatkossakin valtaosin tuotanto- ja tulotukina. Iso ja osittain pelätty reformi muuttui lopuksi enemmän hienosäädöksi, eikä vihreäksi vallankumoukseksi. Maatalousyrittäjien omat valinnat tulevat toki vaikuttamaan entistä enemmän tilakohtaisiin tukikertymiin, kun suurempi osa rahasta jaetaan viljelijöille vapaaehtoisten toimenpiteiden kautta. Toisaalta tämä on ollut kehityssuuntana koko 2000-luvulla.

Kesän neuvotteluissa Suomen ja EU-komission välillä sovittiin vielä tietyistä muutoksista Suomen alkuperäiseen esitykseen verrattuna. Neuvottelujen aikana keskusteltiin perusteellisesti etenkin hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista (ns. GAEC-vaatimukset). Nämä vaatimukset täytyy jokaisen viljelijän täyttää tukien saamisen perusedellytyksenä. Uusi ehdollisuus johon GAEC:t kuuluvat, korvaa nykyisen täydentävien ehtojen järjestelmän vuodesta 2023 alkaen.


 

Uusia hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksia käyttöön


Täysin uusia GAEC-vaatimuksia Suomessa ovat turvemaiden suojelu (GAEC 2), talviaikainen vähimmäismaanpeite (GAEC 6) ja viljelykierto (GAEC 7). Turvemaiden suojelu tarkoittaa käytännössä, että uusille raivioille tulee pysyvä nurmivaatimus. Vastaava vaatimus asetetaan ehdollisuudessa myös muille uusille raivioille kuin turvemaille. Lisäksi vuodesta 2025 alkaen otetaan käyttöön neljä uutta vaatimusta turvemaalla olevalle maatalousmaalle. Maa-aineksen nostaminen ja kasvuston polttaminen turvepelloilla kielletään, samoin uusien avo-ojien kaivaminen. Myös turvepelloilla olevien pysyvien nurmien kyntämistä rajoitetaan vuodesta 2025 alkaen siten, että niitä voi kyntää vain kerran neljässä vuodessa. Mikäli nurmea tarvitsee uusia talvituhojen takia, on kyntäminen kuitenkin sallittua useammin.

Talviaikaisen vähimmäismaanpeitteen vaatimus (GAEC 6) on 33 % viljelijän peltoalasta. Alkuperäinen esitys oli 30 %. Kasvipeitteeksi hyväksytään myös muokkaamattoman sängen ja kevennetyn muokkauksen alat sekä tiettyjen viljelykasvien alat, joiden pinnalla on sadonkorjuusta jäänyttä kasvijätettä.

Viljelykierron vaatimusta (GAEC 7) toteutetaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa viljelyn monipuolistamisen sijaan tai sen lisäksi. Suomi suunnitteli alun perin koko maahan viljelyn monipuolistamisen vaatimusta. Suomessa viljelykierto toteutetaan siten, että viljelijän peltoalasta kasvin pitää vaihtua vuosittain 33 %:lla ja jokaisella lohkolla vuodesta 2025 alkaen viimeistään neljäntenä vuonna. Viljelykiertoa ei kuitenkaan tarvitse soveltaa monivuotisiin kasveihin, nurmiin ja kesantoihin eikä myöskään perunalla, sokerijuurikkaalla, sipuleilla, porkkanalla, keräkaaleilla eikä puna- ja keltajuurikkaalla. Pienet tilat sekä nurmi-, kesanto- ja palkokasvivaltaiset tilat sekä luonnonmukaista tuotantoa harjoittavat tilat vapautetaan tästä vaatimuksesta.


 

Uutena mukaan ekojärjestelmät ja uudelleenjakotuki, ympäristökorvaukseen, eläinten hyvinvointikorvauksiin ja -investointeihin muutoksia


Ekojärjestelmät ovat uusi viljelijöille vapaaehtoinen tukijärjestelmä. Viljelijä voi valita ekojärjestelmiä vuosittain 0-4 kappaletta. Ekojärjestelmän valinnaiset toimenpiteet ovat talviaikainen kasvipeite, luonnonhoitonurmet, viherlannoitusnurmet ja monimuotoisuuskasvit.

Ympäristökorvauksen osalta tehtiin myös tiettyjä tarkennuksia mm. lisätoimenpiteisiin. Suurin muutos ympäristökorvauksessa tulee kuitenkin uuden tilakohtaisen toimenpiteen kautta, jossa esim. ei ole enää ehtona erillisten ravinnetaulukoiden noudattamista. Sen sijaan viljelijä noudattaa jatkossa ravinteiden käytössä nitraatti- ja fosforiasetusta.

Neuvotteluissa keskusteltiin myös uudelleenjakotulotuesta, jonka kautta suoria tukia siirretään isoilta tiloilta pienille ja keskisuurille tiloille. Asetuksen mukaan uudelleenjakotulotuki on 10 prosenttia suorien tukien kokonaismäärästä, mutta perustellusti myös pienempi osuus voi olla mahdollinen. Suomi on neuvotteluissa sopinut uudelleenjakotulotuen määräksi viisi prosenttia. Alun perin Suomi esitti uudelleenjakotukeen vain 3 prosenttia. Uudelleenjakotuki maksetaan tilojen ensimmäisille 50 hehtaarille ja tukitaso tulee olemaan noin 20 euroa/ha.

Eläinten hyvinvointikorvauksiin ja eläinten hyvinvointia parantaviin investointeihin tehtiin loppuvaiheessa joitain muutoksia. Osa näistä muutostarpeista oli tosin jo aiemminkin tiedossa. Yksi muutos nykytilanteeseen verrattuna on se, että tautiriskin vuoksi siipikarjan ulkoilutoimenpiteitä ei enää tueta. Siipikarjan olosuhteiden parantaminen on nähty Suomessa tärkeänä toimenpiteenä myös muniville kanoille. Komissio kuitenkin katsoi, että toimenpidettä ei voi toteuttaa virikehäkkituotannossa End of cage age –aloitteen vuoksi. Sen sijaan uusiin tuotantomuotoihin siirtymistä edistetään neuvonnalla ja maatalousinvestoinneilla siten, että investointitoimenpiteissä edistetään häkkikasvatuksesta luopumista. Eläinten hyvinvointia edistävänä investointina voidaan tukea esimerkiksi muutoksia, joissa siirrytään lattiakanaloihin. Eläinten hyvinvointia edistävien investointien rahoitusta on lisäksi nostettu 5 milj. eurolla.

 

Muut muutokset uudessa maatalouspolitiikassa


Uudessa CAP-suunnitelmassa viljelijää kannustetaan aktiivisiin ja kohdennettuihin toimenpiteisiin nykyistä enemmän. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että suorissa tuissa kohdentamattoman suoran tuen eli perustulotuen määrä hieman vähenee ja samalla esimerkiksi kohdennetun ympäristökorvauksen ja ekojärjestelmien rahoitus on noin 290 miljoonaa euroa, kun nykyinen ympäristökorvaus on noin 230 miljoonaa euroa.

Myös viljelijöiden aktiivisuuteen kiinnitetään huomiota aktiiviviljelijän määritelmän kautta. Aktiiviviljelijän tulee muun muassa perustulotukea saadakseen:

  • olla saanut enintään 5 000 euroa suoria tukia edellisenä kalenterivuotena tai
  • Y-tunnuksen päätoimialana tulee olla maatalous ja viljelijällä tulee olla alv-velvollisuus alkutuottajana (YTJ).

Jos erityisesti rekisteritietojen pohjalta ei voida todentaa, että maatalous on hakijoiden päätoimiala, heidän tulee osoittaa harjoittavansa vähintään vähimmäistason maataloustoimintaa antamalla hallinnolle erillinen selvitys.

Peltojen monitorointi automaattisella satelliittiseurannalla on myös uusi elementti, joka näkyy viljelijöiden arjessa vähentyvinä tilatarkastuksina. Toisaalta viljelijä voi esimerkiksi pyynnöstä lähettää paikkaan sidottuja kuvia peltolohkostaan sähköisesti hallinnolle.

Tuotantoon sidottujen eläinpalkkioiden osalta sonnien tukijärjestelmä muuttuu siten, että ehtona on kahden kuukauden tilallapitoaika sen jälkeen, kun eläin on täyttänyt 11 kk. Edellisestä kaudesta poiketen ruokintapäiväkohtaisia tukia voi maksaa samasta eläimestä useammalle kuin yhdelle tilalle.

Ympäristökorvauksissa ja eläinten hyvinvointikorvauksissa on uudistettuja toimenpiteitä ja painotuksia ja ilmasto- ja ympäristötoimien kokonaisuutta täydentävät uudet ekojärjestelmät. Luonnonmukaisessa tuotannossa niin sanotut sekatilat sallitaan (pellot luomussa ja kotieläimet tavanomaisessa tuotannossa) jatkossakin. Myyntikasvivaatimus (30 %) koskee kuitenkin jatkossa pääsääntöisesti kaikkia tuensaajia. Vaatimuksesta voi poiketa, jos esim. vähintään 50 %:lla tilan peltoalasta viljellään rehua omille tai muille luomueläimille. Luomukotieläintuotannon korvaus maksetaan jatkossakin hehtaariperusteisena, mutta rakenne muuttuu nykyisestä, kun luomukotieläintuotannon eläintiheysvaatimus nousee 0,5 eläinyksikköön. Lisäksi korvaus maksetaan niin monelle hehtaarille kuin maksuperuste täyttyy, mutta korkeintaan koko sitoumusalalle. Eli vanhasta on-off järjestelmästä luovutaan.

Lisäksi CAP27-uudistuksessa halutaan tukea erityisesti nuoria viljelijöitä. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että nuorten viljelijöiden tulotukea maksetaan uudessa CAP-suunnitelmassa enintään 150 hehtaarille, kun nyt rajana on 90 hehtaaria. Pääsääntöisesti nuorten viljelijöiden tulotukea maksetaan viiden vuoden ajan, ja nykyistä tukea 1-4 vuotta saaneiden tuki jatkuu viiteen vuoteen asti.

Uutta uudessa CAP:ssa on myös se, että suorien tukien tukioikeusjärjestelmästä luovutaan ja tukioikeudet lakkaavat vuoden 2022 lopussa. Jatkossa perustulotuki perustuu tukikelpoiseen pinta-alaan ilman tukioikeusjärjestelmää.

Monet edelliseltä ohjelmakaudelta tutut elementit, kuten tuotantosidonnaiset tuet ja luonnonhaittakorvaukset säilyvät myös uudessa CAP-suunnitelmassa.

 

Mitä seuraavaksi?
 

MTK ei ole kaikilta osin tyytyväinen CAP-uudistuksen lopputulokseen, vaikka paljon parannuksia onkin saatu aikaan valmistelun aikana. Erityisesti MTK on vaatinut muutoksia tuotantoon sidottujen tukien sektorikohtaiseen rahoitukseen AB-alueen lehmäpalkkion ja Manner-Suomen uuhipalkkion osalta. Lisäksi MTK vaati myös lisää kannustimia öljy-, valkuais- ja erikoiskasveille. Näihin asioihin tullaan toki palaamaan tulevan ohjelmakauden aikana ja eri tukimuotojen ehtoja ja painotuksia voidaan muuttaa vuosittaisilla ohjelmamuutoksilla.

MTK on myös vaatinut räätälöityjä toimia sika- ja siipikarjatalouden jatkuvuuden turvaamiseksi. Tähän kuuluu esim. eläinten hyvinvointikorvauksen ehtojen ja korvaustasojen muokkaaminen ja muut kehittämistoimenpiteet, joilla kokonaisuutena voitaisiin parantaa näiden tuotannonalojen toimintaympäristöä. Tämä valmistelutyö on tälläkin hetkellä meneillään.

Yksi kritiikin kohde on jo vuosia ollut luopumistuen poistuminen ja sukupolvenvaihdoksia edistävien korvaavien työkalujen puute maatalouspolitiikassa. Valmistelun aikana tähän kysymykseen ei ole löytynyt tuottajajärjestöjä tyydyttävää ratkaisua, joten työ jatkuu tältä osin edelleen.

MTK on lisäksi esittänyt huolensa ympäristötoimenpiteiden alueellisen kohdentamisen puutteesta, kun ilmasto- ja ympäristöhaasteet ja -tarpeet selkeästi ovat erilaisia eri puolilla maata. Myös tuotannon hyvin erilainen kehittyminen maan sisällä on kasvava ongelma, johon olisi löydettävä ratkaisuja. Maatalouspolitiikan yksinkertaistamisessa ei myöskään saavutettu merkittäviä parannuksia tässä uudistuksessa. Syy tähän tosin ei ole kansallinen, vaan perusongelma löytyy EU:n monimutkaisesta peruslainsäädännössä ja EU-komission halusta puuttua pienimpiinkin yksityiskohtiin kansallisessa toimeenpanossa.

Eli kansallinen CAP-ohjelma tulee varmasti elämään seuraavan ohjelmakauden aikana ja tarvittavia muutoksia tukijärjestelmiin tehtäneen nykyistä joustavammin, kun maatalouden toimintaympäristö muuttuu.



Johan Åberg

maatalousjohtaja

linjan yleisjohto

+35820 4132 415

+35840 5233 864

aiheet: mtk, eu-komissio, cap-uudistus, maataloustuet