Valkohäntäpeurakannat saatava vihdoin laskuun

Takaisin Valkohäntäpeurakannat saatava vihdoin laskuun

Uutinen

Valkohäntäpeurakannat saatava vihdoin laskuun

11.10.2019

Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan valkohäntäpeuroja oli ennen kevään vasomiskautta jo 110 000 yksilöä. Kanta on kaksinkertaistunut reilussa viidessä vuodessa ja kannan kasvu jatkui edelleen, siitäkin huolimatta, että kannanleikkaus on ollut myös riistahallinnon tavoitteena. Lounaisessa Suomessa on noin 30 riistanhoitoyhdistyksen alue, jossa tilanne vaikein.

Ylitiheä peurakanta aiheutti vuonna 2018 yli 6300 liikenneonnettomuutta. Kasvua edellisvuodesta oli 23 %. Tilanne on kestämätön. Erikoiskasvienviljely on monilla alueilla käynyt mahdottomaksi. Viime vuonna korvattiin valtion varoin valkohäntäpeurojen aiheuttamia maatalousvahinkoja yli 160 000 eurolla. Muutamassa vuodessa korvausmäärä on nelinkertaistunut. Viime vuosina myös metsävahingot ovat lisääntyneet.

Valkohäntäpeuran kannansäätelyn tehostamiseksi on välttämätöntä helpottaa metsästystä tiheimmän kannan alueella. Metsästysajan jatkaminen helmikuun puoliväliin oli ministeriöltä tervetullut muutos. Myös metsästyksessä sallittujen ajavien koirien säkäkorkeuden nosto oli oikeansuuntainen. On välttämätöntä hakea vieläkin vaikuttavampia keinoja. Ongelma-aluetta koskien tulisi myös kaatolupamenettelyä helpottaa. Vaihtoehdot ovat peuran vapauttaminen kokonaan luvanvaraisuudesta tai peuran vasojen vapauttaminen luvanvaraisuudesta tai lupa-alueen minimikoon selkeä pienentäminen nykyisestä 500 hehtaarista. Kaikki nämä vaihtoehdot ovat olleet esillä MTK:n esityksissä ministeriölle, mutta mikään niistä ei ole toistaiseksi edennyt. Jotakin uutta on aivan välttämätöntä kokeilla. Selvyydeksi on todettava, että MTK:n tavoite ei ole metsästysseuratoiminnan rapauttaminen. Hyvin toimivat metsästysseurat ovat keskeisessä roolissa niin hirvieläinten kuin vahinkoeläintenkin kannanhallinnassa.

Viime kevään akuuttitavoite oli kaatolupien raju määrän lisääminen hakuvaiheessa. MTK tapasi keskeisiä sidosryhmiä ja toimijoita yhteisen tahtotilan vahvistamiseksi. Kun edellisellä kaudella kaatolupien lisäys ei mahdollistanut kannan leikkausta kuin parissa riistanhoitoyhdistyksessä, kuluvalla metsästyskaudella on kannanleikkaus mahdollista nyt 2/3 tiheimmän kannan riistanhoitoyhdistyksistä. Samalla joudumme toteamaan, että edelleen noin kolmanneksessa ongelma-alueen riistanhoitoyhdistyksistä kantaa ei leikata tälläkään metsästyskaudella, koska kaatolupia ei haettu eikä siten ole käytettävissä riittävästi. Ongelmat jatkuvat ja osin jopa pahenevat näillä alueilla. Tämä on se konkreetti syy, miksi vaadimme edelleen välittömiä toimia säädösmuutoksille.

Nyt on toimittava kaikilla rintamilla. MTK:n aloitteesta on koottu valtakunnallinen keskeisistä toimijoista koostuva työryhmä vauhdittamaan valkohäntäpeuran kannanhallintaa. Yhteisen tahtotilan vahvistaminen ja tehokkaiden toimintamallien kehittäminen on osaltaan tärkeää.

Monella ongelma-alueen metsästysseuralla on nyt kaatolupia reilusti viime vuotta enemmän, joissakin jopa tuplana. Nyt on huolehdittava paikallisesti, ettei ainakaan seuran sisäiset säännöt jarruta kaatomääriä. Myös ulkopuolista vierasapuakin on varmasti tarjolla, kunhan seuran jäsenet yhdessä miettivät pelisäännöt ja toimintatavat. Nyt kannattaa miettiä projektityyppisesti ja määräaikaisesti tavanomaisesta poikkeavat järjestelyt, joiden tavoitteena on selkeä kannanleikkaus.