Vaikka suurin osa lainsäädännöstä on velvoittavaa vain isoille yrityksille, syntyvä monet tuotantoketjujen ilmasto- ja ympäristövaikutukset maatiloilla ja metsissä. Meidän on yhdessä alkutuotantona pystyttävä tuottamaan tuotevirtaan sidottua vastuullisuusinformaatiota. 

Pitkään on ajateltu, että yhteisen maatalouspolitiikan tukien saamisen ehtona olevat viittaukset muihin lainsäädäntöihin riittävät täydentävinä ehtoina maatalouden osalta todentamaan tuotannon vastuullisuuden. Uusi lainsäädäntökokonaisuus kääntää tilanteen ylösalaisin. Nyt tavarantoimittajat ovat velvollisia kertomaan tuotantotapojensa ja yrityksensä toiminnan vastuullisuuden, jotta kauppa tai prosessoiva teollisuus voi ottaa tuotteen prosessiinsa. 

Uusi vastuullisuusrakennelma muuttaa sisämarkkinoiden toimintatapaa merkittävästi. Aikaisemmin on pyritty rajasuojalla hallinnollisesti päättämään, mitkä tuotteet pääsevät sisämarkkinoille. Nyt vastuu vaatimusten toteuttamisesta siirretään osaltaan markkinoilla toimiville yrityksille. Yritykset ovat velvoitettuja seuraamaan tavarantoimittajiensa sitoutumista mm. Pariisin ilmastosopimukseen, luontokadon torjuntaan tai työntekijöiden asemaan. Käytännössä markkinatoimijat joutuvat selvittämään samat asiat niin tuonnin kuin kotimaisen tuotannon osalta, jotta vaatimukset olisivat WTO-yhteensopivia. 

Elintarvikemarkkinoilla ensimmäinen vaihe muutoksessa oli, kun Pellolta pöytään -strategian toteuttamiseen luotiin komission terveyspääosaston johdolla mallisääntöjä liitettäväksi hankintasopimuksiin. Puhuttiin code of conduct -vaatimuksista. Nyt yritykset tuottavat yritysvastuuraportointidirektiivin velvoittamana tilinpäätökseen tilinpäätöslukujen lisäksi informaatiota muiden velvoitteiden, kuten tuotantoketjun metsäkatovapauden, täyttämisestä. 

Monessa lainsäädännössä lisääntyvän raportointitaakan kustannuksia ohjeistetaan jaettavaksi tai esimerkiksi ostaja velvoitetaan maksamaan auditointikustannukset. Toimintatapojen muutoksen varmistamiseksi monessa kohdassa yrityksiä uhataan mustamaalaamisella (naming and blaming) tai maksimissaan liikevaihtoon suhteutetulla 5 % sakoilla. Samalla edellytetään, että yritysjohdon palkitseminen perustuu vastuullisuusvelvoitteiden täyttämiseen.  

  Kestävän rahoituksen ja ESG-kriteerien kautta yritysten liikkumatilaa vastuullisuudessa rajoitetaan merkittävästi. Jatkossa myös finanssiala on velvoitettu seuraamaan rahoittamiensa yritysten toimintatapoja. Pankit ovat jo esitelleet Suomessakin maatiloja koskevia ilmastoehtoja. 

Meidän on löydettävä yhteinen ratkaisu teollisuuden ja kaupan kanssa siitä, miten tuotteisiin sisältyvä kestävyysinformaatio jaetaan tietoa tarvitseville osapuolten liikesalaisuuksien suojaa vaarantamatta ja maatalousyrittäjien neuvotteluvoimaa heikentämättä.  

Juha Ruippo

johtaja, kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet

kehitysyhteistyö, EU-asiat, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), WFO, FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+358 20 413 2341

+358 40 55 33 232

aiheet: mtk, eu, vastuullisuus