Sisältöjulkaisija

null Virkistysarvokauppa

Artikkeli – Metsäpolitiikka

Virkistysarvokauppa

10.12.2018

Vaihtoehtona virkistysarvokauppa

Virkistysarvokauppa on toimintamalli, jonka avulla voidaan yhdistää maanomistajan ja muiden alueen virkistysarvoista nauttivien tarpeet ja intressit.

Virkistysarvokaupassa maanomistaja luopuu tietyistä oikeuksistaan käyttää omaisuuttaan, sitoutuu hoitamaan omistamaansa maa-aluetta niin, että sen virkistysarvot (esim. maisema-arvot) säilyvät sovitulla tasolla tai myöntää sovittuja virkistyskäyttöön liittyviä oikeuksia virkistysarvon ostajalle määräajaksi yhteisesti sovittua korvausta vastaan.

Korvaus määräytyy markkinalähtöisesti ja sen suuruudesta sopivat maanomistaja (myyjä) ja virkistysarvon ostaja.

Kumpikin osapuoli (myyjä tai ostaja) voi toimia aloitteen tekijänä virkistysarvokaupassa ja ottaa yhteyden toiseen osapuoleen. Erityisesti henkilöiltä ja tahoilta, jotka ovat kiinnostuneet ostamaan virkistysarvoja, edellytetään aktiivista yhteydenottoa maanomistajaan. Paikallisella tasolla toimivat metsänhoitoyhdistykset ovat luonteva tietolähde virkistysarvokauppaa koskevissa asioissa ja tätä kautta potentiaalisilla ostajilla on myös mahdollisuus saada yhteys maanomistajaan. Metsänhoitoyhdistykset myös auttavat maanomistajaa virkistysarvokaupan solmimiseen liittyvissä asioissa, kuten mm. virkistysarvon hinnan määrittämiseen liittyvien tekijöiden arvioinnissa.

Osapuolet

Virkistysarvon myyjänä on aina maanomistaja/käyttöoikeuden haltija.

Ostajana voi olla alueen virkistys- ja maisema-arvoista kiinnostunut yksityinen henkilö (esim. naapuri), kyläyhdistys, virkistysalueyhdistys, ulkoilu- tai liikuntayhdistys, kunta, säätiö, yritys/yrittäjä tai matkailukeskus.

Kaupan kohteen määrittely

Kaupan kohde (virkistysarvo) tulee määritellä mahdollisimman konkreettisesti sopimusta laadittaessa. Kyseessä on jokamiehenoikeuden ulkopuolelle jäävä toiminta.

Sopimus kohdistuu aina tiettyyn kartalle rajattuun tai maastoon merkittyyn maa-alueeseen. Alueen koon ja muodon määrittely on sopimusosapuolten välinen asia, ja se voi olla hyvinkin erilainen aina kohteesta riippuen.

Kauppa voi koskea esimerkiksi

  • tietyn metsäalueen päätehakkuun siirtämistä sovitulla vuosimäärällä eteenpäin
  • tietyn puulajin tai sekapuuston ylläpitämistä tietyllä metsäalueella
  • tietyn alueen säilyttämistä avoimena tai esimerkiksi niittynä
  • näkyvyyden säilyttämistä vaikkapa mäeltä vesistöön
  • ulkoilu- tai ratsastusreitin reunametsän hoitoa
  • rantautumis- ja nuotiopaikkojen perustamista ja niiden lähiympäristön hoitoa.

Tehtävät toimenpiteet ja niiden laajuus määritetään sopimuksessa mahdollisimman yksiselitteisesti.

Virkistysarvokauppasopimus ei anna virkistysarvon ostajalle minkäänlaista omistus- tai vuokraoikeutta kohteena olevaan maa-alueeseen tai sen maaperään tai kasvillisuuteen puusto mukaan lukien.

Virkistysarvokaupan kohteena olevan maa-alueen maankäyttömuoto ei muutu. Sopimuksella ei yleensä rajoiteta muiden jokamiehenoikeuksiin perustuvaa mahdollisuutta retkeillä ja nauttia luonnosta kohdealueella. Jokamiehenoikeus kuitenkin väistyy silloin, jos jokin alue otetaan erityiseen käyttöön; esimerkiksi silloin, kun maanomistaja ja luontomatkailuyrittäjä sopivat virkistysarvokaupasta pienehkön saaren osalta, on korvauksen maksaneella yrittäjällä ensisijainen oikeus käyttää aluetta.

Sopimuksen keston määrittely

Sopimus on aina määräaikainen. Myyjä ja ostaja määrittelevät sopimuksen voimassaoloajan tapauskohtaisesti.

Hinnan määrittely

Virkistysarvokauppa on markkinatoimintaa, joten virkistysarvon hinta muodostuu markkinoilla. Virkistysarvokaupalle ei ole yleistä hinnoittelujärjestelmää, vaan hinta muodostuu osapuolten välisissä neuvotteluissa. Virkistysarvokaupassa arvotetaan myyjälle mahdollisesti koituvien tulonmenetysten lisäksi myös se lisäarvo, joka liittyy kaupan kohteeseen.

Hinnan määräytymiseen vaikuttavat mm. sopimuksen voimassaoloajan pituus, alueen käytön luonne, tehtävät toimenpiteet, maisema, metsänomistajan vaihtoehtoiskustannukset, alueen sijainti ja läheisyys muihin vastaaviin alueisiin ja alueen puuston tuhoriski (esim. juurikääpä).

Hinnan määrittelyn apuna voidaan käyttää arvioita/laskelmia:

  • maanomistajan tulonmenetyksistä
  • alueen arvon tai puuston arvon alenemisesta aiheutuvista menetyksistä
  • mahdollista työ- ja materiaalikustannuksista
  • ostajalle koituvasta virkistysarvohyödystä
  • alueen erityisten virkistysarvojen tuottamasta lisäarvosta

Sopimuksen pysyvyys omistajanvaihdoksen yhteydessä

Jos virkistysarvokauppakohteen omistaja vaihtuu vastikkeellisella luovutuksella, sopimus ei sido alueen uutta omistajaa.

Virkistysarvokauppasopimukseen on mahdollista sisällyttää ehto, jonka mukaan kiinteistön omistajanvaihdoksen yhteydessä luovutuskirjaan sisällytetään ehto, että uusi omistaja sitoutuu täyttämään virkistysarvokauppasopimuksen velvoitteet sopimuskaudesta jäljellä olevan ajan.

Muiden kuin vastikkeellisten saantojen (esim. perintö/testamentti/lahja/ositus) osalta sopimus sitoo luovutuksensaajatahoa, jollei laista muuta johdu. Näissä tapauksissa maanomistaja sitoutuu ottamaan saantokirjaan ehdon siitä, että sopimus sitoo uutta omistajaa.

Sopimuksen irtisanominen

Sopimus voidaan irtisanoa, jos sopimuksen kohteena olevat virkistysarvot ovat muuttuneet niin (esim. myrsky- tai muun luonnontuhon vuoksi), että sopimuksen voimassaololle ei ole enää perusteita. Jos sopimus puretaan tällä perusteella, maanomistaja palauttaa jo maksetun jäljelle jäänyttä sopimuskautta koskevan osan hinnasta ostajalle.

Maanomistaja voi irtisanoa sopimuksen heti päättyväksi, kun ostaja laiminlyö sovitun maksun maksamisen tai rikkoo muita sopimusehtoja. Jo maksettuja korvauksia ei palauteta ostajalle.

Virkistysarvon ostaja saa irtisanoa sopimuksen heti päättyväksi, jos maanomistaja on omalla menettelyllään tietoisesti heikentänyt tai tuhonnut sopimuksen kohteena olevia virkistysarvoja tai rikkonut muita sopimusehtoja. Maanomistaja palauttaa sopimuksen perusteella maksetun hinnan kokonaan ostajalle.

Riitatapaukset

Sopimuksen mukaan mahdolliset riitatapaukset käsitellään siinä alioikeudessa, jossa virkistysarvokaupan kohteena oleva maa-alue sijaitsee.

Sopimus palvelutoiminnasta metsäalueelle

Tapion vetämässä hankkeessa on luotu sopimusmalli palvelutoiminnasta metsäalueella. Sopimusmalli pohjautuu MTK:n virkistysarvokaupan sopimusmalliin. Sopimusmallia voidaan käyttää esimerkiksi metsänomistajan ja luontomatkailuyrittäjän välillä metsäalueen käytöstä sovittaessa. Lisätietoja Tapion sivuilta.

 


aiheet: metsien virkistyskäyttö