WFO linjasi tekoäly- ja ruokahävikkipolitiikkaa Kati Partasen johdolla

Takaisin WFO linjasi tekoäly- ja ruokahävikkipolitiikkaa Kati Partasen johdolla

Uutinen – Kansainvälinen toiminta

WFO linjasi tekoäly- ja ruokahävikkipolitiikkaa Kati Partasen johdolla

06.06.2025

Tekoälyn ja digitalisaation mahdollisuudet sekä ruokahävikin vähentäminen nousivat keskiöön Maailman tuottajajärjestö WFO:n yleiskokouksessa. Viljelijät painottavat, että teknologian hyödyntämisessä tarvitaan helposti saatavilla olevia palveluita ja osaamista. Datan omistajuus herättää huolta, ja ruokahävikin torjunnassa viljelijät haluavat edistää ratkaisuja, joihin voivat itse vaikuttaa. Eroja on paitsi tuotantoketjujen tehokkuudessa myös kuluttajien taidoissa arjen ruokahävikin ehkäisyssä.

WFO:n hallituksen jäsen Kati Partanen johti yleiskokousta, joka järjestettiin tällä kertaa verkkokokouksena. Etäkokous toi omat haasteensa, etenkin kun esityslistalla oli vaativia asioita, kuten jäsenmaksujen korotus ja uudet politiikkalinjaukset.

WFO:n puheenjohtaja Arnold Puech d’Alissac muistutti avauspuheessaan järjestön tärkeimmästä tehtävästä: viljelijöiden äänen on kuuluttava kansainvälisissä päätöksissä. Hän painotti, että WFO haluaa tarjota käytännön ratkaisuja tutkimustiedon pohjalta ja vastata paikallisiin haasteisiin maailmanlaajuisella yhteistyöllä. Nuorten roolia halutaan vahvistaa, ja esimerkiksi Gymnasium-projekti on tuonut yhteen nuoria viljelijöitä eri maista oppimaan ja vaikuttamaan.

Tekoäly ja digitalisaatio tarjoavat paljon mahdollisuuksia viljelijöille. On tärkeää, että ratkaisut tehdään viljelijöiden tarpeet huomioiden ja uusinta teknologiaa hyödyntäen. Kehitystä ei saa jättää vain teknologiayritysten varaan – tarvitaan myös selkeää ohjausta ja keinoja ratkaista ongelmia.

Suomessa ja Euroopassa on alettu keskustella siitä, kuka omistaa viljelystä syntyvän datan. Nyt asia on mukana myös WFO:n linjauksissa. Kun uusia innovaatioita otetaan käyttöön, on tärkeää varmistaa, että kaikki pääsevät hyötymään datasta tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Palvelujen on oltava avoimesti saatavilla, ja tarvitaan selkeitä ohjeita, vaikutusten arviointia ja palautemahdollisuuksia.

Maailman väestö kasvaa nopeasti ja vuonna 2030 ylitetään jo 8,5 miljardin raja. Ruuan kysyntä kasvaa jopa yli 50 % vuoteen 2050 mennessä. Samaan aikaan 733 miljoonaa ihmistä kärsii aliravitsemuksesta. Silti valtava määrä ruokaa menee hukkaan: 13 % katoaa sadonkorjuun jälkeen ja 19 % häviää ketjuissa ja kotitalouksissa ennen kuin se päätyy syötäväksi.

WFO on listannut keinoja, joilla viljelijät voivat vähentää ruokahävikkiä omassa työssään. Ratkaisuja tarvitaan muun muassa sadonkorjuuseen, varastointiin ja kuljetuksiin sekä yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Kiertotalous, lahjoitukset ja viljelijöiden osaaminen luovat pohjaa uusille, kestävämmille toimintatavoille.

WFO:n vuosikokouksessa käsiteltiin järjestön taloutta – jäsenmaksuihin korotus

WFO:n vuosikokouksessa käsiteltiin järjestön taloutta. Kati Partanen esitteli edellisen vuoden tilinpäätöksen ja tulevan vuoden budjetin. Jäsenmaksut kattavat noin kolmanneksen WFO:n kuluista ja loput tulevat kumppanuuksista ja projekteista, jotka tukevat järjestön ydintehtävää.

Järjestön omistajuuden vahvistamiseksi hallitus ehdotti jäsenmaksujen korotusta, joka myös hyväksyttiin: kiinteää jäsenmaksua nostetaan 5 prosenttia ja teollisuusmaiden maataloustuloihin sidottua maksua 10 prosenttia. Edellisen kerran jäsenmaksuja nostettiin vuonna 2017. Kokous velvoitti hallitusta tarkastelemaan maksujen oikeudenmukaisuutta, sillä joidenkin suurten maatalousmaiden jäsenmaksut ovat nykyisellä laskentamallilla huomattavan alhaisia.

Vuosikokous valitsi uudeksi hallituksen jäseneksi yhdysvaltalaisen Rob Larew’n (NFU). Argentiinan Eloisa Frederking sai jatkokauden, ja Australian Fiona Simson jatkaa järjestön varapuheenjohtajana.

Seuraava WFO:n yleiskokous pidetään Nairobissa vuoden 2026 alkupuolella. Tilaisuuden isännöi Kenian tuottajajärjestö KENAFF.

Lisätietoja: Partanen ja Ruippo