WTO:n ministerikokouksen (MC12) valmistelussa on ollut monta ongelmaa. Alun perin kokous piti olla Astanassa, Kazakstanissa. Ensin vaihtui pääkaupungin nimi Nur-Sultaniksi ja sitten kokouskin siirtyi Geneveen marras-joulukuun taitteeseen 2021. Koronan takia kokous kuitenkin peruttiin viime hetkellä. Nyt on päätetty, että uusi kokousviikko alkaa 13.6.2022 Genevessä.  

Kesäkuun kokouksen yksi kysymys on Venäjän rooli kokouksessa. Venäjä hyväksyttiin WTO:n jäseneksi 2011. Jäsenyyden alkutaival ei ole ollut helppo, mutta hyökkäyssota ja lähtökohtaisesti kaikkien globaalin kaupankäynnin sääntöjen rikkominen tuskin mahdollistaa Venäjän osallistumista kokoukseen.   

Ruokakriisi nostaa maatalousneuvottelujen roolia 

Vielä viime syksynä monet pohtivat, että maatalous ei ole enää keskeinen asia WTO:n ministerikokouksessa. Pitää hoitaa pois alta koronarokotteiden saatavuuteen liittyvät ongelmat ja sitten Maailman ruokaohjelman, WFP:n, hankintoihin liittyvät ongelmat, niin päästään isoihin kysymyksiin eli palvelukauppaan, e-kauppaan, kestävään kehitykseen ja esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen kokousten vaatimaan kalastussopimukseen. 

Maatalousneuvotteluissa neuvotteluasiat ovat perinteisesti olleet hyvin pysyviä. Listalla ovat edelleen seitsemän perusteemaa: sisäinen (domestic) tuki, puuvilla, markkinoillepääsy, vientikilpailu, viennin rajoitukset, kehitysmaille osoitetut erityishelpotukset ja julkisten varastointiohjelmien käyttö ruokaturvan takaamiseksi köyhille.  

Ruokakriisi voi kannustaa tekemään päätöksiä edellisistä ministerikokouksista pöydällä olevan julkisten varastojen ohjelmasta. Intialle tärkeä ohjelman mukaan julkisiin varastoihin ostetaan viljaa, jota sitten alennetulla myydään sitten eteenpäin köyhille. Intia on saanut kehitysmaiden G33-ryhmän ja Afrikka-ryhmän puhumaan asian puolesta. Kokemusten mukaan Intian varastointiohjelma on vuotanut myös maailmanmarkkinoille viljaa. Toisaalta monelle köyhälle maalle ohjelman käyttäminen on mahdotonta pelkästään rahoituksen puuttumisen takia. 

USA:lle on pitkään markkinoillepääsy ollut tärkein asia. Valmistelukokouksissa markkinoillepääsy ei ole enää ollut tärkein neuvottelukysymys. Nyt niin EU:n kuin USA:n puheissa korostuu tukijärjestelmien läpinäkyvyydessä. Hyvä kysymys on, miksi sopia asioista, jos ei tiedetä, mistä sovitaan tai mitä sopimus vaikuttaisi. Sisäisestä/kansallisien tuista halutaan myös keskustella, kun Kiinan tuki on noussut moninkertaiseksi. Myös USA sisäisen tuki on AMS-katossa kauppasodan ja koronatukien takia.  

EU:n kestävyystavoitteet elintarvikesektorilla 

Ilmastokeskustelu on nostanut esiin kysymyksen, missä maatalouden kestävyyskysymyksistä pitäisi sopia. Ovatko ne kauppapolitiikassa ympäristötuotteita, maatalousneuvottelujen uusia ulottuvuuksia vai kenties sps-kysymyksiä. Pahimmillaan maatalouden kestävyyshaasteet ovat sekoittamassa kauppa- ja ympäristöaloitteita, joista ministerikokouksessa ollaan jo pääsemässä sopimukseen.  

EU:n kannalta tärkeä keskustelu käydään Pellolta pöytään -strategian toteuttamisvälineistä. Komissio on tuonut esiin monessa kohtaa, että EU vaatii omalta tuotannoltaan uusia tiukempia ympäristö- ja tuotantohygieniavaateita, ja EU:lla on oikeus vaatia samaa myös EU:hun tuotavilta tuotteilta.  Ranska on pitänyt ns. mirror measures toimia tärkeänä osana omaa puheenjohtajuuskauden ohjelmaa. 

Eläinten hyvinvointi, antimikrobiresistenssi, torjunta-aineiden käyttö ja moni muukin strategian tavoite edellyttää toimiakseen tukea kauppapolitiikasta ja mieluummin monenkeskisistä sopimuksista. EU on pitänyt Genevessä teemaa esillä, mutta monet näkevät EU:n muodostavan strategialla uusia protektionistisia tuonnin esteitä. 

Juha Ruippo

johtaja, kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet

kehitysyhteistyö, EU-asiat, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), WFO, FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+358 20 413 2341

+358 40 55 33 232

aiheet: wto, maatalous, kauppapolitiikka