Ympäristöystävällinen ruoka osaksi arkea
Blogi – Maaseudun edunvalvonta
Ympäristöystävällinen ruoka osaksi arkea
26.01.2018
Huoli ympäristön tilasta on kasvava trendi etenkin EU:n alueella. Maailman suurimpana saastuttajana tunnettu Kiinakin on viimein havahtunut aiheuttamiinsa valtaviin ympäristöongelmiin, ja on alkanut toimia sen mukaisesti niin, että positiivisia tuloksia on havaittavissa. Lisäksi huolta lisää Trumpin päättämä Yhdysvaltojen jättäytyminen Pariisin ilmastosopimuksen ulkopuolelle. Erityisesti ruoan ympäristövaikutukset ovat merkittäviä, sillä viidennes kulutuksemme ilmastovaikutuksista ja peräti 40 prosenttia kulutuksemme muista ympäristövaikutuksista muodostuu ruoan elinkaaren aikana.
Päivittäisessä arjessakin ehkä yksi konkreettisimmista tavoista pienentää omaa hiilijalanjälkeä eli vähentää kasvihuonekaasupäästöjä on kiinnittää huomiota juuri ruoan kulutukseen. Monien tutkimusten mukaan tähän voidaan pyrkiä eläinperäisten tuotteiden kulutuksen vähentämisellä ja lisäämällä samalla kasvisten osuutta, ruokahävikkiä vähentämällä, kotimaisen, luomu- ja lähiruoan suosimisella, energiatehokkuuden parantamisella ruoantuotanto-, valmistus- ja säilytysmenetelmissä sekä ruokaostosmatkojen järkeistämisellä. Näistä tyypillisin ympäristöteko on mitä luultavimmin kasvissyönti, vaikka kasvisyöjiä on toki monesta muustakin syystä olemassa. Myös osittainen kasvissyönti, johon kuuluu ns. vaalean lihan syönti, on melko yleistä. Toisaalta taas muun muassa Ruotsin WWF:n ruokasuositus kertoo, että kotieläinten ruokinnan pääpainon ollessa nurmirehussa voi ainakin Suomessa ja Ruotsissa huoletta syödä eläinperäisiä tuotteita aivan kuten ennenkin.
On hienoa, että Suomessa järjestetään erilaisia kampanjoita, jotka edistävät niin kotimaista kuin lähi- ja luomuruokaakin. Usein keskeisessä roolissa on myös painotus kasvisruokaan. Muun muassa Luonnonvarakeskus sekä Maa- ja metsätalousministeriö kampanjoivat yhdessä syksyllä 2016 Ota iisisti -kampanjalla. Vastaavien kampanjoiden tarkoituksena on yleensä lisätä kuluttajien tietoisuutta tavoista, joilla voidaan vaikuttaa myönteisesti ympäristöön. Sama vaikutukseen pyritään myös aihetta käsittelevillä blogeilla.
Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto Efsan vuoden 2015 torjunta-ainejäämien seurantaraportin mukaan suomalainen ruoka oli selkeästi Euroopan puhtainta. Kysyttäessä vastaajasta riippuu, onko jo tavanomaisesti tuotettu suomalainen ruoka luomua. Belgialaisissa ja espanjalaisissa elintarvikkeissa oli puolestaan eniten jäämiä. Koska maataloudesta syntyy kasvihuonekaasupäästöjä, voisi kestäviin tuotantomenetelmiin panostaa entistä enemmän. Tässä voisivat auttaa Tyrnävän ilmaperunoiden kaltaiset innovaatiot.
Kaikille edellä mainitut ympäristötoimet eivät valitettavasti kuitenkaan ole mahdollisia esimerkiksi niistä aiheutuvien suhteellisen korkeiden kustannusten takia. On ikävää, että elintarvikeketjusta, jalostuksesta, kaupoista, ravintoloista sekä kotitalouksista (joista suurin hävikki syntyy) menee käyttökelpoisia elintarvikkeita roskiin, kun niiden toimittamista leipäjonoihin voisi lisätä entisestään. Toki on ymmärrettävää, että elintarviketurvallisuus tulee varmistaa. Jotkut vastaavat omalta osaltaan ympäristön kuormittumiseen dyykkaamalla elintarvikkeita.
Joanna Asumus
aiheet: ruoka, efsa, ympäristöystävällinen, euroopan ytimestä
EUROOPAN YTIMESTÄ
MTK:n Brysselin toimisto
Brysselin toimiston tehtävänä on ajaa jäsentemme etuja sekä varmistaa, että Suomen maatalouden erityispiirteet otetaan huomioon mahdollisimman hyvin EU:n lainsäädännössä ja kansainvälisessä kauppapolitiikassa. Brysselin toimisto seuraa EU:n maatalouspolitiikkaa ja toimii aktiivisesti Euroopan maataloustuottajien ja maatalousosuuskuntien järjestö Copa-Cogecassa.
Euroopan ytimestä -blogia on kirjoittanut Brysselin toimistolla harjoittelijana työskennelleet Tiina Paajanen, Elin Sundblad, Terhi Korpi, Kaius Oljemark, Joanna Asumus, Elisa Vornanen, Pentti Linnamaa, Linnea Nordling, Milla Anttila sekä Iida Viholainen.
