Takaisin Yritysvastuudirektiivi askeleen eteenpäin

Uutinen – Maaseudun edunvalvonta

Yritysvastuudirektiivi askeleen eteenpäin

21.06.2023

Parlamentti viimeisteli kantansa direktiiviehdotukseen yritystoiminnan kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta (CSDDD). Pohjana keskustelulle on komission 23.2.2022 julkaisema ehdotus yritysten huolellisuusvelvoitteesta. Tavoitteena on edistää yritysten kestävää ja vastuullista toimintaa globaaleissa arvoketjuissa sekä velvoittaa yritykset lainsäädännöllä huomioimaan toiminnassaan ihmisoikeudet ja ympäristön suojelu. Metsäkatoa säädellään erillisellä EU-asetuksella, vaikka se kuuluu periaatteessa samaan tapaan yritysten vastuullisiin toimintatapoihin. 

Johtavat vastuullisuutta omassa liiketoiminnassaan korostavat yritykset ovat koosta riippumatta pyrkineet selvittämään arvoketjujensa toiminnan vastuullisuutta jo pitkään. Niille esitys ei sinällään tuo merkittäviä muutoksia toimintoihin, jotka on todennettu vapaaehtoisilla sertifiointijärjestelmillä. Komission direktiiviesitystä on perusteltu tasavertaisen kilpailuasetelman luomisella sisämarkkinoille. Samalla tunnistetaan tehokkaammin riskit ja läpinäkyvästi hallitaan tilannetta. Tavoitteena on myös EU:n ulkopuolisten tavarantoimittajien työntekijöitä suojeleminen ihmisoikeusloukkauksilta ja kohentaa heidän elinolosuhteitaan.  

Kiistaa ovat herättäneet yrityskokokriteerit. Yritystoiminnan arki ja toimitusketjujen monimutkaisuus ovat monelle puhujalle epäselviä. On väitetty, että velvoitteiden kohdistaminen vain isoihin yrityksiin jättäisi pienet yritykset velvoitteiden ulkopuolelle. Samaan aikaan EU:ssa on rakennettu yritysten kestävyysraportointidirektiiviä (CSRD), joka osaltaan määrittää tilinpäätösraportoinnin määrämuotoiset alueet. Tilinpäätösten ei-taloudellisissa tiedoissa on laajasti määritetty tiedot, jotka tilintarkastajien on varmistettava. Käytännössä tämä tarkoittaa, että isompien yritysten velvoitteet seuraavat kaikkea toimintaa yritysten arvoketjuissa yritysten koosta tai yritysmuodosta riippumatta. Yksinkertaistettuna tavarantoimittaja joko toimittaa tarvittavat tiedot toimituksistaan tai ei enää jatka yhteistyötä arvoketjussa.    

Yritysten huolellisuusvelvoitteiden piirissä on vastuu tunnistaa, estää, vähentää sekä lopettaa yrityksen sellaiset toimet, jotka aiheuttavat negatiivisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia. Tämä koskee myös yritysten arvoketjuja ja tytäryhtiöitä. Pariisin ilmastosopimuksen osalta yritysten on laadittava suunnitelma, jolla ilmaston lämpeneminen rajoitettaisiin 1,5 asteeseen. Elintarvikesektorin osalta erityisesti kytkentä ilmasto- ja luontokatositoumukseen tarvitsisi laajasti konkreettisia esimerkkejä velvoitteiden käytäntöön soveltamisesta, mikäli kauppaa halutaan jatkossakin käytävän esimerkiksi Etelä-Amerikan isojen maatalousviejien kanssa.  

Direktiivin ensimmäinen sanktiointitavoite on luoda naming and blaming / nimeämien ja syyllistäminen -metodi. Ilman riittävän yksiselitteisiä toimintamalleja, yritykset voivat ajautua hyvin erikoiseen viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen ristipaineeseen. Pahimmillaan direktiivin tavoittelema nimeäminen ja syyllistäminen voi karata käsistä ja yritystoiminta voi ajautua kestämättömään tilanteeseen yhä kasvavien väitteiden ja vaatimusten kaaoksessa.  

Direktiivin tavoitteena oli johtajien palkitsemisen ja sanktioinnin kytkeminen huolellisuusperiaatteen toteutumiseen. Hallituksen velvoitteita on purettu prosessin aikana, samoin johtajien velvoitteita. Soveltamisesta esimerkiksi rahoitussektoriin on myös keskusteltu. Monet näistä asioista oli mukana myös taksonomiakeskusteluissa, joissa osa halusi jo ohjata taksonomian kautta rahoitusmarkkinoiden toimintaa ennen kuin yritysvastuudirektiivistä – CSDDD – oli edes esitystä valmiina.   

Jäsenmaat muodostivat kantansa direktiiviin jo Tšekin puheenjohtajuuskaudella ​​joulukuussa 2022. Nyt parlamentilla on viime viikon äänestyksen jälkeen kanta.  

On arvioitu, että kolmikantaneuvottelut eli trilogit tulevat olemaan vaikeita. Monet ovat kritisoineet johtajien ja hallituksen jäsenten velvoitteiden vähentämistä. Jäsenvaltiot kannattivat suppeaa "toimintaketjun" määritelmää, kun taas parlamentti haluaisi due diligence -sääntöjen soveltamista toimitusketjun lisäksi myös mm. tuotteiden ja palveluiden myyntiin, jakeluun, kuljetukseen, varastointiin ja jätehuoltoon. Mielenkiitoista on nähdä, miten yritysten siviilioikeudellinen vastuu ja uhrien oikeussuojan saatavuutta ja vaatimuksia yrityksille korjata toimintansa aiheuttamat vahingot linjataan. 

Trilogit jatkuvat Espanjan puheenjohtajuuskaudella. Toivottavasti metsäkatoasetuksen kaltaisilta ylilyönneiltä vältytään tämän direktiivin viimeistelyssä. 

 



Juha Ruippo

johtaja, kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet

kauppapolitiikka, kehitysyhteistyö, EU-asioiden koordinaatio Suomessa: EU:n budjetti, kestävä rahoitus, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), World Farmers' Organisation (WFO), FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+358 20 413 2341

+358 40 55 33 232

aiheet: eu-parlamentti, yritysvastuudirektiivi