MTK:n EU-edunvalvonnan keskeiset tavoitteet syksyllä 2026

Takaisin MTK:n EU-edunvalvonnan keskeiset tavoitteet syksyllä 2026

Artikkeli – Kansainvälinen toiminta

MTK:n EU-edunvalvonnan keskeiset tavoitteet syksyllä 2026

14.09.2026

MTK:n tavoittena on, että ruokaturva, kilpailukyky, huoltovarmuus ja kannattava maa- ja metsätalous on nostettava EU-politiikan lähtökohdiksi, ja uusien velvoitteiden sijasta tarvitaan ennakoitavaa rahoitusta, markkinoiden toimivuutta, investointeja ja sääntelyn yksinkertaistamista.

1. Vahva ja aidosti yhteinen maatalouspolitiikka

Syksyn tärkein kokonaisuus on vuosien 2028–2034 yhteisen maatalouspolitiikan, monivuotisen rahoituskehyksen ja kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien valmistelu. Maatalousrahoituksen on säilyttävä vähintään nykyisellä tasolla, inflaatiovaikutukset huomioiden, ja rahoituksen on oltava pitkäjänteistä ja ennakoitavaa. Maatalous on nähtävä Euroopan strategisena infrastruktuurina, joka tuottaa ruokaturvaa, huoltovarmuutta ja alueellista vakautta.

Suomelle keskeisiä CAP-tavoitteita ovat tuotantosidonnaisen tuen säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla, vahva ja koko maan kattava luonnonhaittakorvaus sekä riittävä kansallinen liikkumavara. Tukien on kohdistuttava aktiiviseen tuotantoon ja vahvistettava investointeja, sukupolvenvaihdoksia ja tilojen uudistumista. Ympäristö-, ilmasto- ja eläinten hyvinvointitoimien tulee perustua vapaaehtoisuuteen, kannustimiin ja tukien on katettava tosiasialliset kustannukset.

EU-tason maatalouden kriisivarannon on oltava riittävä, nopeasti käytettävissä ja ennakoitava. Vakuutuksia ja muita riskienhallintavälineitä voidaan kehittää, mutta niistä ei pidä tehdä pakollisia eikä kriisitukea saa sitoa niihin osallistumiseen. Samalla viljelijöiden asemaa ruokaketjussa on vahvistettava puuttumalla epäreiluihin kauppatapoihin, lisäämällä hintojen ja sopimusten läpinäkyvyyttä sekä vahvistamalla tuottajaorganisaatioita ja osuuskuntia.

2. Maatalous, biotalous ja maaseutu näkyviksi EU:n uudessa rahoituksessa

Euroopan kilpailukykyrahastossa ja Horisontti Euroopassa maatalous, metsätalous, biotalous ja ruokaturva on nimettävä selkeästi strategisiksi rahoituskohteiksi. Niille tarvitaan riittävät omat vähimmäisrahoitusosuudet. Rahoituksen tulee kattaa koko innovaatioketju tutkimuksesta maatila- ja yritystason käyttöönottoon, ja hakujen on sovelluttava myös viljelijöille, osuuskunnille ja maaseudun pk-yrityksille. Kilpailukykyrahasto täydentää CAP:ia, mutta sillä ei saa korvata CAP:n leikkauksia.

Biotalousstrategian toimeenpanossa MTK tavoittelee investointeja, uusia markkinoita ja biomassan tuottajien vahvempaa asemaa. EU:n tulee tunnistaa maa- ja metsätalous biotalouden välttämättömäksi perustaksi, tukea puupohjaisten tuotteiden substituutiohyötyjä ja välttää uusia päällekkäisiä kestävyys- ja raportointijärjestelmiä.

Myös alue- ja koheesiopolitiikan rahoitus on turvattava. NRP-mallissa maaseudun kehittäminen ei saa jäädä muiden tavoitteiden varjoon. MTK vaatii maaseuturahoituksen selvää kohdentamista, Itä- ja Pohjois-Suomen erityisaseman tunnustamista sekä erillistä rahoitusta itäisille ulkoraja-alueille. Aluepolitiikan tulee tukea investointeja, yrittäjyyttä, palvelujen saavutettavuutta ja oikeutta asua ja työskennellä kaikkialla Suomessa.

3. Toimivat markkinat, tasapuolinen kauppa ja kohtuuhintaiset tuotantopanokset

Maatalouden kannattavuutta ei voida rakentaa yksinomaan tukien varaan. MTK:n tavoitteena on suurempi tuottajaosuus ruokaketjun arvosta, investointikyvyn turvaaminen ja tehokkaammat EU:n markkina- ja kriisimekanismit. Erityistä huomiota tarvitaan vilja- ja kotieläinsektoreiden kustannuksiin, maitotilojen investointeihin sekä siipikarjan, erikoiskasvien ja kasviproteiinin kasvumahdollisuuksiin.

EU:n kauppapolitiikassa tuontituotteilta on vaadittava samoihin periaatteisiin perustuvia keskeisiä tuotantostandardeja kuin EU:n tuotannolta. Mercosur-, Ukraina- ja EU–USA-järjestelyissä tarvitaan tehokasta tuontiseurantaa, kiintiöitä, suojalausekkeita ja nopeita toimia markkinahäiriöissä. Kauppasopimusten maatalousvaikutukset on arvioitava kumulatiivisesti. Eläintautitilanteissa EU:n on puolustettava alueellistamisperiaatetta, jotta vienti voisi jatkua tautivapailta alueilta.

Hiilitullien (CBAM) ja polkumyyntitullien yhteisvaikutus ei saa johtaa kohtuuttomiin lannoite- ja tuotantopanoskustannuksiin. MTK edellyttää lannoitteiden saatavuuden, markkinoiden monipuolisuuden ja viljelijöiden maksukyvyn huomioimista. Venäjäriippuvuudesta irtautumisen kustannuksia ei voida siirtää yksinomaan viljelijöille.

4. Sääntelyn yksinkertaistaminen ja käytännön toimeenpano

Sääntelyn yksinkertaistaminen on läpileikkaava tavoite. CAP:n hakemus-, valvonta- ja raportointijärjestelmiä on kevennettävä, päällekkäistä raportointia poistettava ja lupamenettelyjä nopeutettava. Digitalisaation tulee helpottaa toimijoiden arkea eikä synnyttää uusia velvoitteita. Ympäristölainsäädännön yksinkertaistamisaloite (omnibus) on myönteinen alku, mutta MTK tavoittelee sen laajentamista myös ennallistamisasetukseen sekä luonto- ja lintudirektiivien toimivuuden uudelleenarviointiin.

Metsäkatoasetuksen (EUDR) toimeenpanossa Suomen vähäinen metsäkatoriski on tunnistettava täysimääräisesti. Velvoitteiden ja tarkastusten tulee olla riskiperusteisia, tietojärjestelmän toimiva ja toimijoiden vastuiden oikeudellisesti selkeitä. Vähäriskisille toimijoille ei pidä aiheuttaa ympäristöhyötyihin nähden suhteetonta hallinnollista taakkaa.

Kasvinsuojelussa MTK tukee Food and Feed -omnibuspaketin tavoitteita. Biologisten aineiden yhden vyöhykkeen mallin lisäksi myös tavanomaisten tehoaineiden hyväksyntää on nopeutettava, EFSA:n resursseja vahvistettava ja droonilevityksen mahdollisuuksia edistettävä. EU:n proteiiniomavaraisuuden vahvistaminen puolestaan edellyttää riittävää CAP- ja tutkimusrahoitusta, alueellista kasvinjalostusta sekä toimivia kasvinsuojeluratkaisuja.

5. Metsien aktiivinen hoito, bioenergia ja uudet vapaaehtoiset markkinat

Metsäpolitiikassa MTK puolustaa kestävää ja aktiivista metsänhoitoa, jäsenvaltioiden toimivaltaa sekä ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden tasapainoa. Kestävän metsänhoidon indikaattorien tulee perustua Forest Europe -prosessiin ja kansallisiin tietojärjestelmiin. EU:n ei tule luoda rinnakkaisia indikaattori- tai luonnonläheisen metsänhoidon sertifiointijärjestelmiä, jotka muuttuisivat käytännössä uusiksi velvoitteiksi.

Uusiutuvan energian direktiivin (RED4) -uudistuksessa huomio on palautettava uusiutuvan energian käyttöönottoon, investointivarmuuteen ja energiaomavaraisuuteen. Bioenergiaa tulee kohdella teknologianeutraalisti, pienten laitosten hallinnollista taakkaa vähentää ja kansallisten olosuhteiden huomioimiseen jättää joustoa.

Hiiliviljely- ja luonnonarvomarkkinoiden tulee tuottaa maanomistajille aidosti uutta tuloa. Järjestelmien on oltava vapaaehtoisia, hallinnollisesti kevyitä ja jäsenmaiden luonnonolosuhteisiin mukautuvia. Hiili- ja luonnonarvomarkkinat on pidettävä erillisinä, eikä yksityisellä rahoituksella saa korvata julkisen vallan vastuuta luonnon monimuotoisuuden rahoittamisesta.

MTK:n ydinviesti:

EU:n vihreä siirtymä, ruokaturva ja strateginen autonomia onnistuvat vain, jos maa- ja metsätalous ovat kannattavia. Syksyllä 2026 MTK:n vaikuttamisen painopiste on siirtää EU-politiikkaa uusista velvoitteista kohti rahoitettuja kannustimia, investointeja, toimivia markkinoita, kansallista joustoa ja käytännössä toimeenpantavaa sääntelyä.