Yhteisen maatalouspolitiikan ja kumppanuussuunnitelman muuttaminen tuovat merkittäviä muutoksia tapaan, jolla maataloutta tuetaan. Komissio ehdottaa viljelijöiden tulotukeen ja kriisivalmiuteen vähintään 300 miljardin euron rahoitusta, mutta CAP:n asema osana laajempaa rahoituspakettia on herättänyt huolta maatalousrahoituksen pitkäjänteisyydestä ja yhteisen politiikan säilymisestä aidosti yhteisenä. 

CAP-uudistusta käsitellään neuvostossa ja Euroopan parlamentissa. Parlamentin maatalousvaliokunnan pääraportoija Norbert Linsin mietintö tunnistaa hyvin ruokaturvan, maatalouden kilpailukyvyn, jäsenvaltioiden erilaiset tuotanto-olosuhteet, investointitarpeet ja maatalouden strategisen merkityksen Euroopalle. Parlamentin keskustelu on monin osin liikkunut MTK:n tavoitteiden suuntaan. Suomen näkökulmasta merkittävin avoin kysymys koskee kuitenkin tuotantosidonnaisen tuen tulevaisuutta, joka on keskeinen erityisesti kotieläintuotannolle ja erikoiskasvien viljelylle pohjoisissa tuotanto-olosuhteissa. 

Suomelle keskeisiä kysymyksiä uudistuksessa ovat maatalousbudjetin taso, luonnonhaittakorvauksen tulevaisuus, riittävän kansallisen jouston säilyttäminen sekä investointien ja sukupolvenvaihdosten mahdollistaminen. Geopoliittinen epävarmuus, Euroopan muuttunut turvallisuustilanne, markkinoiden epävakaus ja maatalouden heikko kannattavuus ovat nostaneet ruokaturvan ja huoltovarmuuden entistä vahvemmin CAP-keskustelun ytimeen. Samalla maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimiin kohdistuvat odotukset kasvavat. Tulevan politiikan keskeinen haaste on löytää tasapaino kilpailukykyisen ruoantuotannon, kestävyyden ja viljelijöiden taloudellisen kestokyvyn välillä. 

MTK:n tavoitteet 

• CAP:n on säilyttävä aidosti yhteisenä maatalouspolitiikkana. Euroopan ruokaturva, huoltovarmuus ja strateginen autonomia edellyttävät vahvaa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja riittävää, ennakoitavaa maatalousrahoitusta. CAP-rahoituksen on säilyttävä vähintään nykyisellä tasolla ja inflaation vaikutukset on otettava täysimääräisesti huomioon. Maatalous tarvitsee toimintaympäristön, joka tukee pitkäjänteisiä investointeja. 

• Kannattavan ruoantuotannon turvaamisen on oltava CAP:n ensisijainen tehtävä. Ilman taloudellisesti kestävää perustaa ei synny investointeja, sukupolvenvaihdoksia eikä maatalouden uudistumista. Kannattavuus on myös edellytys ympäristö-, ilmasto- ja eläinten hyvinvointitavoitteiden saavuttamiselle. Tulevan CAP:n on vahvistettava viljelijöiden mahdollisuuksia investoida, parantaa tuottavuutta ja hyödyntää uusia teknologioita. 

• Tuotantosidonnainen tuki on säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla. Tämä on MTK:lle ehdoton tavoite. Tuotantosidonnainen tuki on keskeinen väline kotieläintuotannon, maidon- ja lihantuotannon sekä monien erikoiskasvien viljelyn säilyttämiseksi alueilla, joilla luonnonolosuhteet tekevät tuotannosta muuta Eurooppaa haastavampaa. Tuotantosidonnaisen tuen heikentäminen vaarantaisi tuotannon jatkuvuuden, investoinnit ja Euroopan ruokaturvan. 

• Luonnonhaittakorvauksen on säilyttävä vahvana ja katettava koko Suomi. Pohjoiset ilmasto-olosuhteet, lyhyt kasvukausi ja pitkät etäisyydet aiheuttavat pysyviä kilpailuhaittoja, jotka on tunnistettava myös tulevassa CAP:ssa. Luonnonhaittakorvauksen on jatkossakin mahdollistettava maataloustuotanto koko Suomessa ja turvattava maaseudun elinvoima myös harvaan asutuilla alueilla. 

• Ympäristö-, ilmasto- ja eläinten hyvinvointitoimien on perustuttava kannustimiin. Viljelijöiden osallistumista kestävyyttä edistäviin toimiin tulee tukea vapaaehtoisuuden ja taloudellisten kannustimien kautta. Edelläkävijöitä on palkittava, ei rangaistava. Korvausta tulee voida maksaa myös viljelijöille, jotka ovat jo toteuttaneet merkittäviä ilmasto-, ympäristö- tai eläinten hyvinvointitoimia. 

• Viljelijöiden asemaa ruokaketjussa on vahvistettava. Viljelijöille on varmistettava nykyistä vahvempi neuvotteluasema markkinoilla. Epäreiluihin kauppatapoihin on puututtava tehokkaasti, markkinoiden läpinäkyvyyttä lisättävä sekä tuottajaorganisaatioiden ja osuuskuntien toimintaedellytyksiä vahvistettava. Kestävä ratkaisu maatalouden tulokysymykseen löytyy toimivammista markkinoista ja reilummasta arvonjaosta ruokaketjussa. 

• Hallinnollista taakkaa on kevennettävä merkittävästi. CAP:n on oltava viljelijöille selkeä, ennakoitava ja hallinnollisesti kevyt. Hakemus-, valvonta- ja raportointijärjestelmiä on yksinkertaistettava, päällekkäisyyksiä poistettava ja tulosperusteisuutta vahvistettava. Digitalisaation tulee helpottaa viljelijöiden arkea, ei lisätä byrokratiaa. 

• Seuraavan ohjelmakauden onnistuminen ratkaisee, pystyykö eurooppalainen maatalous vastaamaan samanaikaisesti ruokaturvan, kilpailukyvyn, ympäristön ja turvallisuuden haasteisiin. MTK:n näkemyksen mukaan tämä edellyttää vahvaa ja riittävästi rahoitettua yhteistä maatalouspolitiikkaa, joka tukee aktiivista ruoantuotantoa kaikilla unionin alueilla ja tunnistaa jäsenvaltioiden erilaiset tuotanto-olosuhteet. Vain kannattava maatalous voi investoida, uudistua ja vastata yhteiskunnan kasvaviin odotuksiin.

• Katso koko Bryssel-agenda

Johan Åberg

maatalousjohtaja

+358 20 413 2415

+358 40 523 3864

aiheet: cap, bryssel-agenda