Viime vuoden aikana eläinten hyvinvointifoorumi kokoontui säännöllisesti. Komissio selvittää eläinlajikohtaisesti hyvinvointi-indikaattoreiden toimivuutta kotieläinten hyvinvoinnin seurantaan. Taustalla kuluttajien kasvava huoli eläinten hyvinvoinnista ja häkkikieltoon tähtäävä kansalaisaloite.  Komission tavoitteena on kerätä laajasti näkemyksiä lainsäädännön uudistamiseksi siten, että eläinten hyvinvointi sekä taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset otetaan tasapainoisesti huomioon. Komissio on vahvasti viestinyt myös tiukentavansa tuontituotteiden valvontaa ja vaativan tuontituotteilta EU:n standardien noudattamista.  

Lähtökohtaisesti MTK tukee komission sitoutumista eläinten hyvinvointilainsäädännön uudistamiseen osana EU:n maatalous- ja elintarvikevisiota. Uudistuksen yksi keskeinen tavoite on häkkien käytön asteittainen poistaminen tuotantoeläimiltä. MTK muistuttaa, että kokonaisvaltainen eläinten hyvinvoinnin varmistaminen onnistuu vain, jos samat standardit koskevat sekä EU:ssa tuotettuja että kolmansista maista tuotuja tuotteita. 

Nykyisessä konsultaatiovaiheessa tarkastellaan mm. hyvinvointi-indikaattoreiden ja digitalisaation hyödyntämistä eläinten hyvinvoinnin seurannassa. Indikaattorit ovat keskeinen osa uudistusta ja MTK panostaa komission konsultaatioihin, jotta valittavat indikaattorit olisivat mahdollisimman konkreettisesti eläinten hyvinvointiin vaikuttavia ja suomalaiseen tuotantotapaan hyvin soveltuvia. Tärkeimpinä indikaattoreina MTK pitää sikojen hännän ja broilereiden jalkapohjien kuntoa sekä kuolleisuutta. Nämä indikaattorit tulee ottaa käyttöön koko EU:n laajuisesti. Indikaattorien määrittely jatkunee loppuvuoteen 2026. 

MTK kannattaa häkkien käytön asteittaista lopettamista riittävillä siirtymäajoilla. Esimerkiksi porsitushäkit tulee korvata vapaaporsitusjärjestelmillä. Kananmunatuotannossa virikehäkeistä luopumisesta on myös päätettävä EU-tasolla. Lisäksi kannatamme puudutuksen ja kipulääkityksen pakollista käyttöä nautojen nupoutuksessa sekä sikojen kastraatiossa. Luonnollisesti kaikkien EU:n eläinten hyvinvointivaatimusten on koskettava sisämarkkinoiden lisäksi myös tuontia reilun kilpailun varmistamiseksi. 

MTK vastustaa eläinten hyvinvoinnin nimissä tehtäviä näennäisratkaisuja, jotka perustuvat ensisijaisesti ihmisten mielikuviin eivätkä eläinten todellisiin tarpeisiin tai hyvinvointivaikutuksiin. Näin ollen MTK ei kannata esimerkiksi vasikoiden yksilökarsinoista luopumista. Vasikoiden hyvinvoinnin ja terveyden turvaamisessa erityisesti elämän alkuvaiheessa yksilökarsinat ovat keskeisiä ternimaidon saannin, tautisuojauksen sekä yksilöllisen hoidon kannalta. Vasikoiden terveyden edistäminen on myös linjassa antibioottien käytön vähentämistavoitteiden kanssa. 

MTK ei myöskään hyväksy EU:n kukkopoikien lopetuskieltoa ilman jäsenmaiden erot huomioivaa vaikutusarviota. Monista maista poiketen Suomessa kukkopojat hyödynnetään rehuna. Vaihtoehdoksi esitetty ovo-seksaus voi tulla kyseeseen vasta, kun se on taloudellisesti ja bioturvallisuuden kannalta kestävä ja mahdollistaa munien käytön elintarvikkeina. 

Eläinten kuljetusasetuksen suhteen MTK on ollut alusta pitäen kokonaisuutena tukenut lainsäädännön päivittämisen tarvetta.  Käsittely on kuitenkin jumiutunut Euroopan parlamentissa kahden valiokunnan käsittelijöiden eriäviin näkemyksiin. Kuljetusasetuksen ei oleteta etenevän nopeasti eikä kompromissiraporttia ole esitetty. MTK korostaa, että kuljetusasetuksen on huomioitava Suomen pohjoiset kuljetusolosuhteet ja välimatkat. Vasikoiden kuljetusta eikä teuraskuljetuksia ole syytä tarpeettomasti rajoittaa tai lisätä niihin liittyvää byrokratiaa esimerkiksi ylimääräisellä valvonnalla. Lisäksi rajoituksia teurastamon valintaan tuotantonsa päättäneiden eläinten osalta ei voida hyväksyä. 

Mari Lukkariniemi

asiantuntija, liha

lihavaliokunnan, sika-, siipikarjanliha- ja kananmunaverkoston sihteeri, maataloustuotemarkkinoiden edunvalvonta

+358 40 171 9070

Olli Heino

asiantuntija, eläinlääkäri

tuotantoeläinten terveys ja hyvinvointi, eläinlääkintäasiat, elintarvikehygienia

+358 20 413 2059

+358 50 430 8578

aiheet: cap, bryssel-agenda