Eläinten hyvinvointilainsäädännön uudistaminen

Takaisin Eläinten hyvinvointilainsäädännön uudistaminen

Artikkeli – Maatalous ja suomalainen ruoka

Eläinten hyvinvointilainsäädännön uudistaminen

08.09.2025

EU:n maatalouden tulevaisuutta koskevan strategisen vuoropuhelun raportissa komissiota kehotettiin ehdottamaan eläinten hyvinvointilainsäädännön tarkistamista vuoteen 2026 mennessä. Komissio onkin järjestänyt kesällä jo ensimmäisen julkisen kuulemisen (Call for evidence) eläinten tilatason hyvinvoinnin edistämisestä ja konsultaatiossa pyydettiin näkemyksiä häkkien käytön lopettamiseen, hyvinvointi-indikaattoreihin ja digitalisaatioon, (kolmasmaa)tuontivaatimuksiin, sekä kukkopoikien lopettamiseen.

MTK kannattaa häkkien käytön asteittaista lopettamista sopeutumiseen riittävällä siirtymäajalla, esimerkiksi sikojen porsitushäkit tulisi vaihtaa vapaaporsitushäkeiksi. Virikehäkkien käytön lopettamisesta kananmunatuotannossa tulee päättää EU-tasolla selkeästi ja tasapuolisesti.

Hyvinvointi-indikaattorien ja digitalisaation käyttöönotto on kannatettavaa. Suomessa eläimille annetaan antibiootteja vain eläinlääkärin määräyksestä ja kaikki eläinten lääkitys raportoidaan eläinten terveydenhuoltojärjestelmään. Vapaaehtoisen eläinten terveydenhuoltojärjestelmän pitäisi vähentää virallisen valvonnan tarvetta. Sikojen hännän kunto ja broilereiden jalkapohjat sekä kuolleisuus ovat toimivia hyvinvointi-indikaattoreita, jotka tulisi ottaa käyttöön EU:n laajuisesti.

Nautojen nupoutuksen ja sikojen kastroinnin yhteydessä tulee edellyttää kipulääkkeen ja puudutuksen käyttöä. Muut kehonmuokkaustoimenpiteet tulisi kieltää. MTK vaatii, että kaikki EU:n eläinten hyvinvointivaatimukset ulotetaan myös tuontivaatimuksiin, jotta kilpailu olisi reilua.

MTK ei hyväksy EU-laajuista kukkopoikien lopetuskieltoa ilman kattavaa jäsenmaiden erot huomioivaa vaikutusarviota. Suomessa käytetään kukkopojat rehuksi, ne eivät mene hukkaan. Ovo-seksauksen (eli sukupuolen määrittely haudottavasta munasta) käyttöönotto olisi kallista ja bioturvallisuuden kannalta riskialtista, mutta hyväksyttävissä siinä vaiheessa, kun tekniikka mahdollistaa sukupuolieroteltujen munien myymisen ruoaksi.

Komissio aikoo antaa ensimmäisen esityksensä asetusehdotukseksi eläinten hyvinvoinnista pitopaikalla vuoden 2026 loppuun mennessä. Sen sisältö täsmentyy julkisisiin konsultaatioihin tulleiden kannanottojen perusteella. Syyskaudella järjestetään aiheeseen liittyen toinen pidempi 12 viikon julkinen kuuleminen. Komissio on kuitenkin luvannut, että tässä vaiheessa otettaisiin kantaa myös häkkikieltoa koskevan kansalaisaloitteen (End the Cage Age) edistämiseksi.

Asetus eläinten hyvinvoinnista kuljetuksen aikana

Euroopan komissio antoi 7.12.2023 ehdotuksensa asetukseksi eläinten hyvinvoinnista kuljetuksen aikana. Ehdotus toisi paljon muutoksia eläinkuljetuksiin.

Keskeiset säädösehdotukset

Kuljetuskalusto ja olosuhteet: Asetus määrittelisi tarkemmin kuljetusvälineiden tilavaatimukset, lämpötilat ja ilmanvaihdon. Esimerkiksi kaksikerroskuljetukset naudoille voisivat estyä korkeuden vuoksi.

Kuljetusaikarajoitukset: Teuraskuljetusten kesto rajattaisiin alle 9 tuntiin, ja pakkasolosuhteissa (alle –5 °C) kuljetusaika ei saisi ylittää 9 tuntia. Suomen olosuhteissa tämä olisi ongelmallista.

Vasikoiden kuljetus: Alle 5 viikon ikäisten vasikoiden kuljetus kiellettäisiin kokonaan. Suomessa pyritään säilyttämään nykyinen kahden viikon minimi-ikä.

Eläinlääkärin valvonta: Lastauksen tulisi tapahtua eläinlääkärin valvonnassa. Suomessa ehdotetaan joustavampaa mallia, jossa eläinlääkärillä olisi tiedonsaanti- ja valvontamahdollisuus.

Suomen erityisolosuhteet

Pitkät etäisyydet ja harva teurastamoverkko: Asetus voisi rajoittaa kilpailua ja lisätä kustannuksia, jos kuljetusaikarajoitukset estävät valinnan eri teurastamoiden välillä.

Pohjoiset sääolosuhteet: Esityksessä ei riittävästi huomioida Suomen talviolosuhteita ja kaluston laatua, joka on todettu hyväksi komission virkamiesten vierailulla.

Sidosryhmien kanta ja vaikuttaminen

MTK, SLC, ETL ja SKAL ovat laatineet yhteisen kannan, jossa korostetaan eläinten hyvinvointia mutta myös toimialan kannattavuuden turvaamista. Muutosehdotuksia on toimitettu komissiolle ja parlamentin raportoijille, ja vaikuttamistyö Brysselissä jatkuu aktiivisesti.

Käsittelyn nykyvaihe

Asetusehdotusta on käsitelty keväästä 2024 asti ministerineuvostossa ja Euroopan parlamentissa. Kolmikantaneuvotteluihin lienee vielä pitkä matka, sillä parlamentin käsittelyssä on tuhansia muutosehdotuksia ja neuvostokin vielä lukee asetuksen sisältöä, eikä ole päässyt omassa kannanmuodostuksessaan kovin pitkälle.

Neuvostossa on sopu ainakin siitä, ettei eläinlääkäreitä vaadita kuljetuksen lastaamisen valvontaan. Muutenkin on saatu viitteitä siitä, että neuvoston käsittelemä versio poikkeaa jo nyt melkoisesti alkuperäisestä.

Uudessa parlamentissa on poliittisia voimia, joilla on tarve saada edellisen komission “vihreistä” aloitteista ainakin yksi kaadettua kokonaan ja eläinkuljetusasetus saattaa olla se, joka valikoituu kaadettavaksi. Vaikka näin ei kävisikään, asetus tuskin on valmis ennen kuin loppuvuonna 2026, ja sen säädöksille tulee pitkähköjä siirtymäaikaa.