Komission puheenjohtajan von der Leyenin linjauksissa todetaan, että sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys on haurastunut ja globaalit instituutiot ovat heikentyneet siirryttäessä geostrategisen kilpailun aikakauteen. Kilpailukyky niin sisämarkkinoilla kuin viennissä on nykyisen komission politiikan ydintä. Uudelta komissiolta odotetaan täydentäviä toimia strategiseen autonomiaan, miten vähennetään riippuvuuksia ja luodaan uusia vientimahdollisuuksia. Työ on nyt  kauppakomissaari Šefčovičin vastuulla. 

Maatalouden osalta maatalousvisio linjaa komission työtä. Tavoitteita on asetettu laajasti mm. globaaleista maataloustuotanto ja ruokastandardeista. Komissio tavoittelee samoja tuotantostandardeja tuontiin kuin on määritetty eurooppalaiselle tuotannolle. Erityisesti puhutaan torjunta-aineista, kasvinterveydestä ja eläinten hyvinvoinnista. Kytkentä syntyy samalla eläinlääkintään ja ennen kaikkea eläinlääkinnän käyttämiseen kasvunedistäjänä, vaikka sitä ei visiossa suoraan sanota. 

Kauppapoliittisessa keskustelussa komissio mielellään puhuu, että ruokaturvallisuus ei ole neuvoteltavissa oleva asia. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tuontiin tarjolla olevat laitokset hyväksytään ennakolta ja markkinoilla olevia tuotteita valvotaan mahdollisten sallittujen enimmäispitoisuuksien ylityksien osalta (maximum residual level). Tähän asti on siis voitu tuoda EU-alueelle tuotteita, joissa löytyy jäämiä sellaisista torjunta-aineista, joita ei ympäristö- tai työsuojeluvaatimusten perusteella ole hyväksytty EU-markkinoilla. Nyt etsitään välineitä tämän tuonnin sulkemiseen pois EU-markkinoilta, kuten EU-Mercosur-sopimuksen yhteydessä tiedotettiin.  

Eläinten hyvinvointiin kohdistuvat vaatimukset ovat maatalousvision mukaan ennen kaikkea EU:n moraalisten arvojen puolustamista, siis yhteiskunnan meille asettamia vaatimuksia. Työ on kytketty eläinten hyvinvointilainsäädännön tarkistamiseen ja EU:n kiristyvään tuontitarkastuksiin myös paikan päällä lähtömaassa.  

Toimia vastuullisuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi 

Kesän monivuotisen rahoituskehyksen ja maatalousuudistuksen myötä komissio haluaa luoda Unity Safety Netin. Jos siis EU:hun kohdistuu taloudellista painostusta, unioni suojelee maatalous/elintarvikealaa kaikin käytettävissä olevin keinoin. Käytännössä tätä voitaisiin kytkeä myös toimet Mercosur-maista tulevaa tuontia vastaan. Miljardin rahasto on laastaria avoimen kauppapolitiikan luomiin haavoihin.  

Osana EU-Mercosur-sopimuksen hyväksymistä jäsenmaissa ja parlamentissa komissio on muuttanut alkuperäistä rahoituskehysesitystään niin, että sitomattomissa varoista voidaan maatalouden tukemiseen käyttää heti rahoituskehyksen alusta varoja. Lisäksi komissio esittää kauppapolitiikan, sääolojen ja eläintautien aiheuttamien markkinahäiriöiden viljelijöitä voitaisiin tukea uudella korvamerkityllä osuudella NRP:stä. Nämä muutokset palauttaisivat CAP-rahoituksen nykyisen rahoituskehyksen tasoon, kun CAPin sisällä hoidettaisiin jatkossa markkinahäiriöt.   

Kilpailukyvyn parantamiseksi EU tehostaa alkuperämaamerkintöjä ja kauppapolitiikkaa tuetaan sisämarkkinasäädöstöillä, jotta kuluttajat olisivat tietoisia EU-tuotteista ja laatuohjelmista. Iso painoarvo uudessa toimintaympäristössä on promootiopolitiikalla. Von der Leyen ilmoitti myös aloittavansa Buy European Food -kampanjan. Komissaarien vienninedistämistyötä vahvistetaan ja promootiovaroja luvataan merkittäviä lisäyksiä, jotta markkinakriisejä voidaan välttää.   

Maatalousvisiossa ollaan myös sitomassa toimijat tiukemmin EU-standardeihin ”EU Code of Conduct on Responsible Food Business and Marketing Practices” avulla. Jos tämä ei riitä, komissio lupaa myös uusia toimia tavoitteeseen pääsemiseksi.  

Laaja kauppapolitiikan sopimusverkosto 

• Ukrainan tilannetta voidaan tarkastella useammastakin näkökulmasta. Venäjän hyökkäyssota vaatii loppuessaan EU:lta laajoja panostuksia jälleenrakentamiseen. Perusinfran uudelleenrakentaminen voi ajoittua Ukrainan jäsenyyskandidaattiaikaan ja/tai Ukrainan EU-jäsenyysaikaan. Globaalin ruokaturvan toteuttaminen on kolmas ulottuvuus, jonka kriisiä EU:n toimet Ukrainan rajalla eivät saa kärjistää. Ukrainan taloudelliseen tukemiseen EU on käyttänyt myös elintarvikeviennin avaamista EU-alueelle. ATM-sopimuksilla vuosittain EU on avannut laajemminkin tullivapaata tuontia EU-sisämarkkinoille. Viimeisimmän päätöksen yhteydessä keskusteltiin laajasti tuontikiintiöistä EU:lle herkkien tuotteiden osalta, jonka perusteella valmisteltiin uudistettu vapaakauppasopimus Ukrainan kanssa. Erityisesti siipikarjanliha, kananmunat, viljat ja sokeri olivat monen EU-toimijan huolenaiheena, kun ukrainalainen alkutuotanto on integroitunut osaksi jalostavaa teollisuutta ja ovat Euroopan ulkopuolisessa omistuksessa.  

• USA on presidentti Trumpin aikakaudella ottanut tariffit aseeksi kaikkia mahdollisia poliittisia vaatimuksia tukemaan. USA on menettänyt markkinoilla asemiaan Kiinalle. Brics-maita on syytetty dollarin aseman heikentämisestä uhkana 100 %:n tullit. Kolumbia ottaa vastaa karkotettavia maahanmuuttajia tulliuhan alla. USMCA eli vanha NAFTA on ongelmissa tullipaineiden alla. Grönlannissa olisi mielenkiitoisia mineraaleja ja sen perusteella nyt kahdeksaa maata uhataan 10 (helmikuu) ja 25 % (kesä) tulleilla mukaan lukien Suomi. Palestiinan tunnustaminen tai venäläisen öljyn ostaminen, Bolsonaron tuomitseminen on ollut syy tulliuhkauksiin.  

• EU:n diili 15 % tariffikatosta alle 15 % MFN tariffeissa ylläpitää EU:n kilpailukykyä muualta tulevaa tuontikilpailua vastaan, mutta on lähtökohtaisesti EU:n tavoittelemaa nolla-nolla sopimusta vastaan. Uusi tulliaalto on nyt kevään kuumimpia puheenaiheita. 

• Kiina- haasteet ovat pitkään kytkeytyneet immateriaalioikeuksiin, joissa EU on toiminut yhteistyössä USA:n kanssa turvatakseen omistajaoikeudet keksinnöillä. Kiina on ollut aktiivinen rakentamaan uutta silkkitietä, belt and road -ohjelman puitteissa. Maailmalla kilpailu kumppanuuksista käy kuumana mm. kriittisten mineraalien saannin turvaamiseksi. EU haastoi Kiinan sähköautotulleista kohdistamalla merkkikohtaisia tuontitulleja kilpailuvääristymien perusteella. Kiina on vastannut tilanteeseen brandyn, maito- ja sianlihatuotteiden sanktiotulleilla joko polkumyynnin tai valtiontukimenettelyistä. EU on vienyt kiistat WTO-käsittelyyn.  

• Mercosur-sopimusta on nyt allekirjoitettu 25 vuoden neuvotteluiden jälkeen. Lisäpöytäkirjoilla on pyritty luomaan mahdollisuudet Mercosur-sopimuksen läpivientiin EU-päätöksenteossa. Mercosur-maiden (Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay) kanssa lisäpöytäkirjat sitouttavat sopimuskumppanit mm. Pariisin ilmastosopimukseen, antibioottien käytön rajaamiseen kotieläintuotannossa, metsäkadon lopettamiseen vuoteen 2030 mennessä. Samalla EU sai teknologian ml. autoteollisuuden viennin helpottamiseen nopeammat aikataulut. Viimeisessä vaiheessa komissio esitti suojamekanismeja herkkien maataloustuotteiden suojaksi, jolloin 8 % hintamuutos tai tuonnin kasvu laukaisisivat tutkinnan ja mahdollisuuden tullietuuden poistamiseen määräajaksi. Kirjaukset tarjoavat mahdollisuuden keskustella WTO:n normaalin balansointipykälän perusteella EU:n oman lainsäädännön kehittämiseen ilman kompensaatioita Mercosur-maille ja mm. tulkinnoista metsäkatoasetuksen riskiluokituksessa. 

• Muut bilateraalit: Nykýisten bilateraalisopimusten ulkopuolella ovat isoista kauppakumppaneista vain USA, Kiina, Intia ja Venäjä. Australian kanssa neuvottelut jumiutuivat viime metreille, mutta paine jatkaa on kova. Samalla Intian kanssa valmistellaan kevyttä muutamaa aluetta sektoria vapaakauppasopimusta, jonka piti olla valmis jo vuoden 2025 lopussa. Geopolitiikkaa on tuonut uutta intoa neuvotteluihin ovat mm. Malesian, Thaimaan ja Filippiinien kanssa. Indonesian kanssa on jo neuvottelutulos.  

• Bilateraalisopimusten rinnalle keskusteluun on noussut myös alueelliset yhteistyömallit. Britannia liittyminen CPTPP-kauppasopimukseen pääministeri Sunakin aikana pakottaa myös EU:n miettimään suhdetta 11 Intian–Tyynenmeren-alueen maan sopimukseen, joka kattaa yli 500 miljoonaa ihmistä ja 15 % maailman bruttokansantuotteesta. Kauppakomissaari Šefčovičin on ollut aktiivinen myös kaukoidässä edistääkseen CPTPP-maiden tukea monenkeskiselle kauppajärjestelmälle.  

• Access2Market-työkalu helpottaa sopimusten hallintaa. EU on kiinnittänyt huomiota kauppasopimusten toimeenpanoon ja erityisesti pk-yritysten osaamisen parantamiseen, jotta sopimuksista saataisiin kaikki hyöty irti. Yrityksille on neuvonnan ja suoran ilmoituskanavan lisäksi tarjolla Access2Market-työkalu selvittämään mahdollisen vientikohteen tullien ja maahantulovaatimuksien yksityiskohtia. Sopimushyödyn realisoinnin kannalta EU:n promootiotyö, vienninedistämismatkat ja vientifasilitointi ovat keskeisiä.  

• Code of Conduct luo kestävyysmuuria yksityisen sektorin toimeenpantavaksi. Kesällä 2022 komissio tuotti keskustelun tueksi kertomuksen Application of EU health and environmental standards to imported agricultural and agrifood products – EU:n terveys- ja ympäristönormien soveltaminen tuotaviin maataloustuotteisiin ja maatalouselintarvikkeisiin. Taustatyöllä tuetaan EU:n tavoitteita WTO:ssa ja samalla tuotiin EU-keskusteluun tarve ratkaista asioita suoraan markkinoilla ilman lainsäädäntöjä, joita voitaisiin riitauttaa WTO:ssa. Yritysvastuun yhtenä ulottuvuutena on alan toimijoille vapaaehtoisuuteen perustuvat EU:n vastuullisuus (Code of Conduct on Responsible Food Business and Marketing Practices). Sääntöjen tavoitteena on sitoa sisämarkkinoilla toimijat EU:n vastuullisuustavoitteisiin, myös tuontituotteiden osalta.  

• WTO luo sopimuspohjaisuutta kauppaa. WTO-perusohjauksella on keskeinen rooli EU:n ajattelussa. Mm. kestävän kehityksen uudet teemat on neuvoteltava uudelleen kahdenvälisiin sopimuksiin lisäehtoina EU:n sisämarkkinoille pääsyyn. Toinen parempi vaihtoehto olisi edetä WTO-tasolla monenkeskisesti. Kolmas vaihtoehto on säätää erillisiä markkinoillepääsyn ehtoja, kuten hiilirajamekanismi eli hiilitullit, metsäkatovapaat tuotantoketjut tai riittävän huolellisuuden periaatteen todentamisesta (puhutaan myös due diligence tai yritysvastuusta).  

MTK:n tavoitteet: 

Kahdenväliset sopimukset  

• Viime kesän EU-USA kauppadiili luo osittaista kauppasodan tulitaukoa. Epävarmuutta presidentti Trumpin politiikan aikana sillä ei häivytetä, vaan tilanne on aktiivinen.  

• Ukrainan tilanne on vaikea ja ukrainalaisten tuotteiden pääsyä globaaleille markkinoille on tuettava. Markkinahäiriöiden rahoittamiseksi sisämarkkinoilla tarvitaan kiintiöitä ja tuontituotteilta on jatkossa vaadittava samoja tuotantovaatimusten noudattamista kuin EU-tuotannolta osana Ukrainan jäsenyyskeskustelua.  

• Kahdenvälisiä markkinoillepääsyn kriteerejä on pystyttävä kiristämään samaan tahtiin EU:n maatalousvision mukaisesti vastaamaan tuotantostandardeja, mikä edellyttää bilateraalisopimusten laajaa uudelleenarviointia ja -neuvottelua.  

• Mercosur-sopimus on parlamentin viimeisiä hyväksymisiä vaille valmiina. Maatalousvision mukaisesti tuotantokriteerien yhdentämisen lisäksi tarvitaan nopeasti käyttöön otettavissa olevat vastatoimet ja kriisitoimet markkinahäiriötilanteissa. Komission lupaukset ovat tässä oikeita ja vain odottavat kunnollista toimeenpanoa.  

• Kiinan vastaiset sähköautotullit ovat käynnistäneet laajan vastatoimien kokonaisuuden, jossa tullit brändeille oli ensimmäinen ja nyt on otettu käyttöön sianliha- ja maitotuotteiden vientitullit. EU:n päätös viedä Kiinan toimet WTO-prosessiin on hidas, mutta välttämätön vastatoimi.  

• EU:lle herkät tuotteet erityisesti nauta, siipikarja ja sokeri sekä etanoli ovat niin Mercosurin kuin Ukrainan osalta herkkiä tuotteita. Sama toistuu Thaimaan ja monen muunkin neuvottelun kanssa.  

• Laaja vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat kauppapolitiikassa syvemmälle menevien kahdenvälisten neuvottelujen ydinkysymyksiä (eläinten hyvinvointi, eläinlääkintä, torjunta-aineiden käyttö ym.), joilla EU voisi suojata omaa tuotantoaan.  

• Komissiolta odotetaan laaja kauppapoliittisten sopimusten kokonaisvaikutusten arviointia lupausten mukaisesti.  

WTO  

• Riitojen ratkaisuelimen tulevaisuus on samalla WTO:n tulevaisuuden kysymys. Nykyinen tilapäissopimukseen perustuva korvaava menettely tarvitsee pysyvän ratkaisun.  

• Maataloustukien osalta EU on tehnyt oman osuutensa jo monen neuvottelukierroksen edestä, mutta paineita on sisäisessä tuessa. Vientikilpailusopimuksen toimeenpanoon on kiinnitettävä huomiota, kun valtionyritykset toimivat aktiivisesti monen maan vienti kaupassa.  

• Kestävä kehityksen ylätason puite kauppapolitiikalle WTO-tasolla on tärkeä tavoite EU:n tuotantostandardien toteuttamisessa EU:ssa.  

• MC-14-kokous Kamerunissa tulee nopeasti ja valmiudet laajan sopimuksen aikaansaamiseen maaliskuussa ovat heikot.  

Juha Ruippo

johtaja, kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet

kehitysyhteistyö, EU-asiat, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), WFO, FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+358 20 413 2341

+358 40 55 33 232

aiheet: bryssel-agenda, eu-politiikka