Edellisen komission kauppakomissaari Dombrovskis uudisti EU:n kauppapolitiikkaa korostaen strategista autonomiaa. Kriisiytymisessä strategisuus on jäänyt sivurooliin. Nyt niin EU kuin monet muutkin yrittävät saada laajan sopimusverkoston ympäri maailmaan. Assertiivisuus, eli jämäkkä kauppapolitiikka on vesittynyt. Toimitusketjujen haavoittuvaisuuteen, kriittiset mineraalit ja EU:n avoimuuden hyväksikäytön estäminen ovat korostetusti esillä poliittisissa puheenvuoroissa. Samalla kestävyysagenda laaja-alaisine kauppasopimuksineen on menneisyyttä.

Komission puheenjohtajan von der Leyenin linjauksissa todetaan, että sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys on haurastunut ja globaalit instituutiot ovat heikentyneet siirryttäessä geostrategisen kilpailun aikakauteen. Kilpailukyky niin sisämarkkinoilla kuin viennissä on nykyisen komission politiikan ydintä. Uudelta komissiolta odotetaan täydentäviä toimia strategiseen autonomiaan, miten vähennetään riippuvuuksia ja luodaan uusia vientimahdollisuuksia. Työ on nyt Šefčovičin vastuulla. 

Maatalouden osalta maatalousvisio linjaa komission työtä. Tavoitteita on asetettu laajasti mm. globaaleista maataloustuotanto ja ruokastandardeista. Komissio tavoittelee samoja tuotantostandardeja tuontiin kuin on määritetty eurooppalaiselle tuotannolle. Erityisesti puhutaan torjunta-aineista, kasvinterveydestä ja eläinten hyvinvoinnista. Kytkentä syntyy samalla eläinlääkintään ja ennen kaikkea eläinlääkinnän käyttämiseen kasvunedistäjänä, vaikka sitä ei visiossa suoraan sanota. 

Kauppapoliittisessa keskustelussa komissio mielellään puhuu, että ruokaturvallisuus ei ole neuvoteltavissa oleva asia. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tuontiin tarjolla olevat laitokset hyväksytään ennakolta ja markkinoilla olevia tuotteita valvotaan mahdollisten sallittujen enimmäispitoisuuksien ylityksien osalta (maximum residual level). Tähän asti on siis voitu tuoda EU-alueelle tuotteita, joissa löytyy jäämiä sellaisista torjunta-aineista, joita ei ympäristö- tai työsuojeluvaatimusten perusteella ole hyväksytty EU-markkinoilla. Nyt etsitään välineitä tämän tuonnin sulkemiseen pois EU-markkinoilta. On myös torjunta-aineita, joita käytetään sellaisiin torjuntatarpeisiin, joita ei ole EU-alueella.   

Eläinten hyvinvointiin kohdistuvat vaatimukset ovat maatalousvision mukaan ennen kaikkea EU:n moraalisten arvojen puolustamista, siis yhteiskunnan meille asettamia vaatimuksia. Työ on kytketty eläinten hyvinvointilainsäädännön tarkistamiseen ja EU:n kiristyvään tuontitarkastuksiin myös paikan päällä lähtömaassa.  

Toimia vastuullisuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi

Kesän monivuotisen rahoituskehyksen ja maatalousuudistuksen myötä komissio haluaa luoda Unity Safety Netin. Jos siis EU:hun kohdistuu taloudellista painostusta, unioni suojelee maatalous/elintarvikealaa kaikin käytettävissä olevin keinoin. Käytännössä tätä voitaisiin kytkeä myös toimet Mercosur-maista tulevaa tuontia vastaan. Miljardin rahasto on laastaria avoimen kauppapolitiikan luomiin haavoihin. Se ei ratkaise luotuja ongelmia. 

Kilpailukyvyn parantamiseksi EU tehostaa alkuperämaamerkintöjä ja kauppapolitiikkaa tuetaan sisämarkkinasäädöstöillä, jotta kuluttajat olisivat tietoisia EU-tuotteista ja laatuohjelmista. Iso painoarvo uudessa toimintaympäristössä on promootiopolitiikalla. Komissaarien vienninedistämistyötä vahvistetaan ja promootiovaroja luvataan merkittäviä lisäyksiä, jotta markkinakriisejä voidaan välttää.   

Maatalousvisiossa ollaan myös sitomassa toimijat tiukemmin EU-standardeihin ”EU Code of Conduct on Responsible Food Business and Marketing Practices” avulla. Jos tämä ei riitä, komissio lupaa myös uusia toimia tavoitteeseen pääsemiseksi.  

Laaja kauppapolitiikan sopimusverkosto

• Ukrainan tilannetta voidaan tarkastella useammastakin näkökulmasta. Venäjän hyökkäyssota vaatii loppuessaan EU:lta laajoja panostuksia jälleenrakentamiseen. Perusinfran uudelleenrakentaminen voi ajoittua Ukrainan jäsenyyskandidaattiaikaan ja/tai Ukrainan EU-jäsenyysaikaan. Globaalin ruokaturvan toteuttaminen on kolmas ulottuvuus, jonka kriisiä EU:n toimet Ukrainan rajalla eivät saa kärjistää. Ukrainan taloudelliseen tukemiseen EU on käyttänyt myös elintarvikeviennin avaamista EU-alueelle. ATM-sopimuksilla vuosittain EU on avannut laajemminkin tullivapaata tuontia EU-sisämarkkinoille. Viimeisimmän päätöksen yhteydessä keskusteltiin laajasti tuontikiintiöistä EU:lle herkkien tuotteiden osalta. Uuden sopimuksen valmistelu on meneillään Ukrainan kanssa. Erityisesti siipikarjanliha, kananmunat, viljat ja sokeri olivat monen EU-toimijan huolenaiheena, kun ukrainalainen alkutuotanto on integroitunut osaksi jalostavaa teollisuutta ja ovat Euroopan ulkopuolisessa omistuksessa. Monet pitivät kesäkuun  

• USA on presidentti Trumpin aikakaudella ottanut tariffit aseeksi kaikkia mahdollisia poliittisia vaatimuksia tukemaan. USA on menettänyt markkinoilla asemiaan Kiinalle. Brics-maita on syytetty dollarin aseman heikentämisestä uhkana 100 %:n tullit. Kolumbia ottaa vastaa karkotettavia maahanmuuttajia tulliuhan alla. USMCA eli vanha NAFTA on ongelmissa tullipaineiden alla. Grönlannissa olisi mielenkiitoisia mineraaleja. Palestiinan tunnustaminen tai venäläisen öljyn ostaminen, Bolsonaron tuomitseminen voisivat olla syitä uuteen tariffien nostoon. Ukrainan rauhan tukemiseen on Venäjään kohdistettu tariffiuhkauksia. EU:n diili 15 % tariffikatosta alle 15 % MFN tariffeissa ylläpitää EU:n kilpailukykyä muualta tulevaa tuontikilpailua vastaan, mutta on lähtökohtaisesti EU:n tavoittelemaa nolla nolla sopimusta vastaan. Epäselvyyksiä on edelleen, siinä miten sopimus toimeenpannaan mm. teräs-, alumiini- ja kuparitullien osalta. 

• Kiina- haasteet ovat pitkään kytkeytyneet immateriaalioikeuksiin, joissa EU on toiminut yhteistyössä USA:n kanssa turvatakseen omistajaoikeudet keksinnöillä. Kiina on ollut aktiivinen rakentamaan uutta silkkitietä, belt and road -ohjelman puitteissa. Maailmalla kilpailu kumppanuuksista käy kuumana mm. kriittisten mineraalien saannin turvaamiseksi. EU haastoi Kiinan sähköautotulleista kohdistamalla merkkikohtaisia tuontitulleja kilpailuvääristymien perusteella. Kiina on vastannut tilanteeseen brandyn, maito- ja sianlihatuotteiden selvityksillä polkumyynnistä ja tukimenettelyistä. Todennäköinen lopputulos on, että Kiina asettaa tutkinnassa oleville tuotteille sanktiotulleja. EU on vienyt kiistat WTO-käsittelyyn.  

• Mercosur-sopimusta on hierottu yli viisi vuotta neuvottelutuloksen saavuttamisesta. Lisäpöytäkirjoilla on pyritty luomaan mahdollisuudet Mercosur-sopimuksen läpivientiin EU-päätöksenteossa. Mercosur-maiden (Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay) kanssa lisäpöytäkirjat sitouttavat sopimuskumppanit mm. Pariisin ilmastosopimukseen, antibioottien käytön rajaamiseen kotieläintuotannossa, metsäkadon lopettamiseen vuoteen 2030 mennessä. Samalla EU sai teknologian ml. autoteollisuuden viennin helpottamiseen nopeammat aikataulut. Komission ehdotusta odotellaan edelleen Kirjaukset tarjoavat mahdollisuuden keskustella WTO:n normaalin balansointipykälän perusteella EU:n oman lainsäädännön kehittämiseen ilman kompensaatioita Mercosur-maille ja mm. tulkinnoista metsäkatoasetuksen riskiluokituksessa. 

• Muut bilateraalit: Nykýisten bilateraalisopimusten ulkopuolella ovat isoista kauppakumppaneista vain USA, Kiina, Intia ja Venäjä. Australian kanssa neuvottelut jumiutuivat viime metreille. Geopolitiikkaa on tuonut uutta intoa neuvotteluihin ovat mm. Malesian, Thaimaan ja Filippiinien kanssa. Indonesian kanssa on jo neuvottelutulos. Intian kanssa FTA ei ole käytössä mahdollinen. Käytännössä FTA:t ovat jatkossa teemakohtaisia ratkaisuja neuvottelukumppanin kanssa oleviin ongelmiin.  

• Bilateraalisopimusten rinnalle keskusteluun on noussut myös alueelliset yhteistyömallit. Britannia liittyminen CPTPP-kauppasopimukseen pääministeri Sunakin aikana pakottaa myös EU:n miettimään suhdetta 11 Intian–Tyynenmeren-alueen maan sopimukseen, joka kattaa yli 500 miljoonaa ihmistä ja 15 % maailman bruttokansantuotteesta.  

• Access2Market-työkalu helpottaa sopimusten hallintaa. EU on kiinnittänyt huomiota kauppasopimusten toimeenpanoon ja erityisesti pk-yritysten osaamisen parantamiseen, jotta sopimuksista saataisiin kaikki hyöty irti. Yrityksille on neuvonnan ja suoran ilmoituskanavan lisäksi tarjolla Access2Market-työkalu selvittämään mahdollisen vientikohteen tullien ja maahantulovaatimuksien yksityiskohtia. Sopimushyödyn realisoinnin kannalta EU:n promootiotyö, vienninedistämismatkat ja vientifasilitointi ovat keskeisiä.  

• Code of Conduct luo kestävyysmuuria yksityisen sektorin toimeenpantavaksi. Kesällä 2022 komissio tuotti keskustelun tueksi kertomuksen Application of EU health and environmental standards to imported agricultural and agrifood products – EU:n terveys- ja ympäristönormien soveltaminen tuotaviin maataloustuotteisiin ja maatalouselintarvikkeisiin. Taustatyöllä tuetaan EU:n tavoitteita WTO:ssa ja samalla tuotiin EU-keskusteluun tarve ratkaista asioita suoraan markkinoilla ilman lainsäädäntöjä, joita voitaisiin riitauttaa WTO:ssa. Yritysvastuun yhtenä ulottuvuutena on alan toimijoille vapaaehtoisuuteen perustuvat EU:n vastuullisuus (Code of Conduct on Responsible Food Business and Marketing Practices). Sääntöjen tavoitteena on sitoa sisämarkkinoilla toimijat EU:n vastuullisuustavoitteisiin, myös tuontituotteiden osalta.  

• WTO luo sopimuspohjaisuutta kauppaa. WTO-perusohjauksella on keskeinen rooli EU:n ajattelussa. Mm. kestävän kehityksen uudet teemat on neuvoteltava uudelleen kahdenvälisiin sopimuksiin lisäehtoina EU:n sisämarkkinoille pääsyyn. Toinen parempi vaihtoehto olisi edetä WTO-tasolla monenkeskisesti. Kolmas vaihtoehto on säätää erillisiä markkinoillepääsyn ehtoja, kuten hiilirajamekanismi eli hiilitullit, metsäkatovapaat tuotantoketjut tai riittävän huolellisuuden periaatteen todentamisesta (puhutaan myös due diligence tai yritysvastuusta).  

MTK:n tavoitteet: 

Kahdenväliset sopimukset  

• USA kauppadiili luo osittaista kauppasodan tulitaukoa. Epävarmuutta presidentti Trumpin politiikan aikana sillä ei häivytetä.  

• Ukrainan tilanne on vaikea ja ukrainalaisten tuotteiden pääsyä globaaleille markkinoille on tuettava. Markkinahäiriöiden rahoittamiseksi sisämarkkinoilla tarvitaan kiintiöitä ja tuontituotteilta on jatkossa vaadittava samoja tuotantovaatimusten noudattamista kuin EU-tuotannolta osana Ukrainan jäsenyyskeskustelua.  

• Kahdenvälisiä markkinoillepääsyn kriteerejä on pystyttävä kiristämään samaan tahtiin EU:n maatalousvision mukaisesti vastaamaan tuotantostandardeja, mikä edellyttää bilateraalisopimusten laajaa uudelleenarviointia ja -neuvottelua.  

• Mercosur-sopimuksen uusi hyväksymisprosessi on vielä auki, mutta geopoliittisesti sopimusta on vaikea torjua. Maatalousvision mukaisesti tuotantokriteerien yhdentämisen lisäksi tarvitaan nopeasti käyttöön otettavissa olevat vastatoimet ja kriisitoimet markkinahäiriötilanteissa.  

• Kiinan vastaiset sähköautotullit ovat käynnistämässä laajan vastatoimien valmistelun ja EU:n päätös muuttaa tilapäiset tullit pysyviksi ja korottaa uusia tilapäiviä tulleja voi pahimmillaan johtaa laajaan kauppasotaan EU:n ja Kiinan välillä. EU:n päätös viedä Kiinan toimet WTO-prosessiin on hidas, mutta välttämätön vastatoimi.  

• EU:lle herkät tuotteet erityisesti nauta, siipikarja ja sokeri sekä etanoli ovat niin Mercosurin kuin Ukrainan osalta herkkiä tuotteita. Sama toistuu Thaimaan ja monen muunkin neuvottelun kanssa.  

• Laaja vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat kauppapolitiikassa syvemmälle menevien kahdenvälisten neuvottelujen ydinkysymyksiä (eläinten hyvinvointi, eläinlääkintä, torjunta-aineiden käyttö ym.).  

• Komissiolla pitää olla käytössä välineitä markkinahäiriöiden torjuntaan. Nykyisissä menettelytavoissa reagointi on markkinoiden kannalta aivan liian hidas.   

• Komissiolta odotetaan laaja kauppapoliittisten sopimusten kokonaisvaikutusten arviointia lupausten mukaisesti.  

WTO  

• Riitojen ratkaisuelimen tulevaisuus on samalla WTO:n tulevaisuuden kysymys. Nykyinen tilapäissopimukseen perustuva korvaava menettely tarvitsee pysyvän ratkaisun.  

• Maataloustukien osalta EU on tehnyt oman osuutensa jo monen neuvottelukierroksen edestä, mutta paineita on sisäisessä tuessa. Vientikilpailusopimuksen toimeenpanoon on kiinnitettävä huomiota, kun valtionyritykset toimivat aktiivisesti monen maan vienti kaupassa.  

• Kestävä kehityksen ylätason puite kauppapolitiikalle WTO-tasolla on tärkeä tavoite EU:n tuotantostandardien toteuttamisessa EU:ssa.  

• Katso koko Bryssel-agenda

Juha Ruippo

johtaja, kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet

kehitysyhteistyö, EU-asiat, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), WFO, FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+358 20 413 2341

+358 40 55 33 232

aiheet: bryssel-agenda, eu-politiikka