EU:n aluepolitiikkaa toteutetaan tällä hetkellä usean EU-rahaston kautta. Aluepolitiikkaohjelmia rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) sekä oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) kautta. Koheesiorahasto tukee vähemmän vauraita jäsenvaltioita, eikä Suomi kuulu sen tuensaajiin. Aluekehitystä tukevat lisäksi Interreg-ohjelmat sekä eräät sektorikohtaiset välineet, kuten Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto. 

Suomen kuluvan kauden Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelman kokonaisrahoitus on noin 3,2 miljardia euroa, josta EU-rahoituksen osuus on noin 1,9 miljardia euroa. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa alueiden elinvoimaa, kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia tukemalla innovaatioita, vihreää siirtymää, osaamista sekä alueiden omiin vahvuuksiin perustuvaa kestävää kasvua kaikkialla Suomessa. Ohjelma on parhaillaan vahvassa toteutusvaiheessa, ja sen kautta rahoitetaan tuhansia yritysten, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, kuntien sekä muiden toimijoiden kehittämishankkeita eri puolilla Suomea. Rahoituspäätöksiä tekevät maakuntien liitot, elinvoimakeskukset sekä Ruokavirasto. MTK korostaa aluepolitiikkaa koskevassa edunvalvonnassaan erityisesti sitä, että valtaosa Suomen pinta-alasta on maaseutua ja että aluepolitiikkaohjelmalla on kehitettävä koko maata. 

Komission kesällä 2025 antamat ehdotukset seuraavasta EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä merkitsevät suurta muutosta myös unionin aluepolitiikkaan. Nykyiset alue- ja rakennepolitiikan rahoitusvälineet sisällytettäisiin uuteen kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien malliin (National and Regional Partnership Plans, NRP). Alue- ja rakennepolitiikan lisäksi samaan kokonaisuuteen yhdistettäisiin yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) toimenpiteitä, maaseudun kehittäminen, meri- ja kalatalouspolitiikka sekä sisäisen turvallisuuden ja rajaturvallisuuden rahoitusta. Uudistus merkitsisi siirtymää erillisistä ohjelma- ja rahoituskokonaisuuksista kohti yhtä jäsenvaltiokohtaista strategista suunnitelmaa ja yhteistä sääntelykehystä. Uudistuksella halutaan parantaa politiikkojen yhteensovittamista ja jäsenvaltioiden mahdollisuuksia kohdentaa EU-rahoitusta kansallisten ja alueellisten tarpeiden mukaisesti. 

Komissio tavoittelee uudistuksella nykyistä joustavampaa ja tulosperusteisempaa rahoitusmallia, jossa jäsenvaltioiden uudistukset, investoinnit ja niiden vaikuttavuus kytkeytyvät aiempaa tiiviimmin toisiinsa. Samalla jäsenmaille annettaisiin enemmän vastuuta rahoituksen kohdentamisessa ja ohjelmien sisältöjen määrittelyssä. Jäsenvaltioille annettaisiin nykyistä enemmän mahdollisuuksia siirtää painopisteitä ohjelmakauden aikana esimerkiksi turvallisuus-, kilpailukyky- tai kriisitilanteiden edellyttämällä tavalla. Osa toimijoista on varoittanut, että tämä voi heikentää pitkäjänteistä aluekehittämistä. Keskustelua on herättänyt myös se, miten alueellisen päätösvallan, kumppanuusperiaatteen ja alueiden oman kehittämisvastuun toteutuminen voidaan turvata uudessa mallissa.  

Uudistus herättää myös kysymyksen maaseudun kehittämisen toimenpiteiden rahoitusmahdollisuuksista uudessa NRP-mallissa. Kun uudessa NRP-suunnitelmassa mm. aluekehittäminen sekä maaseudun kehittämistoimenpiteet rahoitetaan samoista pienenevistä jakamattomista varoista, on vaarana, että maaseutua koskevat tavoitteet jäävät muiden politiikkatavoitteiden varjoon. On syytä muistaa, että jo EU:n perussopimuksessa mainituissa tavoitteissa unionin on pyrittävä vähentämään alueiden välisiä kehityseroja ja kiinnitettävä erityistä huomiota maaseutu-, raja- ja harvaan asuttuihin alueisiin.

Rahoitusmahdollisuudet

Komission MFF-ehdotuksessa kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien kokonaisrahoitukseksi vuosille 2028–2034 esitetään noin 865 miljardia euroa käyvin hinnoin. NRP-kokonaisuus muodostaisi lähes puolet komission ehdottamasta EU:n seuraavasta pitkän aikavälin budjetista. Rahoituksesta noin 300 miljardia euroa on korvamerkitty viljelijöiden ja kalastajien tulotukeen. Lisäksi noin 34 miljardia euroa olisi korvamerkitty turvapaikka-, maahanmuutto-, rajaturvallisuus- ja sisäisen turvallisuuden rahoitukseen (AMIF, BMVI ja ISF). Suomen osuudeksi ehdotetaan 7,8 miljardia euroa käyvin hinnoin eli noin 7 miljardia euroa vuoden 2025 hinnoin laskettuna. Summa olisi yli 15 prosenttia pienempi kuin nykyisellä ohjelmakaudella. Suomen rahoituksesta vähintään 4,8 miljardia euroa olisi kohdennettava CAP-rahoitukseen. Sisäasioiden ja rajaturvallisuuden rahoitukseen Suomelle ehdotetaan noin 1,6 miljardia euroa, mikä olisi yli miljardi euroa nykykautta enemmän. Komission ehdotukseen ei sisälly nykyisenkaltaista erillistä, korvamerkittyä rahoitusta EU:n perussopimuksessa tunnistetuille pohjoisille harvaan asutuille alueille (NSP-rahoitus). 

MFF- ja NRP-ehdotusten käsittely jatkuu parhaillaan neuvostossa ja Euroopan parlamentissa. Lopullisten päätösten ajankohta jää nähtäväksi, mutta tavoitteena on saavuttaa rahoituskehyksestä poliittinen yhteisymmärrys ennen vuoden 2026 loppua ja hyväksyä kokonaisuuteen liittyvä lainsäädäntö vuoden 2027 aikana.  

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitti marraskuussa 2025, että vähintään 10 prosenttia jäsenmaiden NRP-suunnitelmien jakamattomasta rahoituksesta olisi suunnattava maaseutualueille korvamerkittyjen CAP- ja kalatalousrahoituksen lisäksi. Tämä ”maaseututavoite” (rural target) on tarkoitettu parantamaan maaseutualueisiin kohdistuvaa rahoitusta ja varmistamaan sen, ettei rahoitus jää pelkästään CAP-tuen ja kalastuspolitiikan piiriin, vaan kattaa myös muita rakenteellisia ja elinvoimatekijöitä maaseudulla.  

Komission alkuvuodesta 2026 täsmentämän ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot voisivat lisäksi käyttää vuodesta 2028 lähtien yhteensä enintään 45 miljardia euroa NRP-suunnitelmien kohdentamattomista varoista viljelijöiden ja maaseutuyhteisöjen tarpeisiin. Kyse ei olisi uudesta erillisestä määrärahalisäyksestä, vaan NRP-kehyksen sisäisestä rahoitusmahdollisuudesta.  

EU:n itäiset raja-alueet

Geopoliittisen tilanteen kiristyminen on nostanut EU:n itäiset ulkoraja-alueet uudella tavalla osaksi unionin aluepoliittista keskustelua. Tähän liittyen Euroopan komissio julkaisi helmikuussa 2026 EU:n itäisiin ulkoraja-alueita koskevan tiedonannon, jossa korostetaan alueiden kilpailukykyä, turvallisuutta, saavutettavuutta sekä ihmisten mahdollisuuksia rakentaa tulevaisuuttaan rajaseuduilla. Komission mukaan ulkoraja-alueiden elinvoima on keskeinen osa koko Euroopan turvallisuutta. Suomen näkökulmasta tiedonanto tukee näkemystä siitä, että itäisen Suomen muuttunut tilanne tulee tunnistaa nykyistä vahvemmin myös tulevassa alue- ja koheesiopolitiikassa. Tiedonanto luo osaltaan perustaa tulevan ohjelmakauden sisältöä koskevalle keskustelulle. Uusia EU-rahoitusesityksiä tiedonanto ei sisällä. Sen yhteydessä käynnistettiin kuitenkin EastInvest Facility, joka kokoaa yhteen eurooppalaisia ja kansallisia rahoituslaitoksia sekä helpottaa julkisten ja yksityisten hankkeiden lainarahoituksen ja neuvontapalvelujen saatavuutta ulkoraja-alueilla. Mukana olevat rahoituslaitokset arvioivat välineen mahdollistavan vähintään 28 miljardin euron investoinnit vuosina 2026–2027. 

Suomen itäisiin ulkoraja-alueisiin liittyen OECD julkaisi joulukuussa 2025 kattavan loppuraportin Itä- ja Kaakkois-Suomen raja-alueiden haasteista ja sopeutumisstrategioista. Raportissa esitettiin toimenpidesuosituksia itäisen Suomen haasteiden ratkaisemiseksi. Ks. työ- ja elinkeinoministeriön uutinen raportista täältä.

Oikeus jäädä kotiseudulle 

Euroopan komissio valmistelee parhaillaan Oikeus jäädä kotiseudulle -strategiaa (Right to Stay Strategy), jonka tavoitteena on vahvistaa ihmisten todellisia mahdollisuuksia asua, työskennellä ja rakentaa tulevaisuuttaan omalla kotiseudullaan. Komission tiedonannon odotetaan valmistuvan vuoden 2026 lopussa. MTK seuraa asian etenemistä ja korostaa tässäkin asiassa erityisesti maaseutualueiden näkökulmaa. MTK pitää tärkeänä, että strategian valmistelussa tunnistetaan maaseudun yritysten, maa- ja metsätalouden, biotalouden sekä paikallisen yrittäjyyden merkitys alueiden elinvoiman perustana. Maaseudun tulevaisuutta ei rakenneta ainoastaan julkisilla palveluilla, vaan myös työpaikoilla, investoinneilla, yritysten toimintaedellytyksillä ja alueiden omilla kehittämismahdollisuuksilla. 

MTK:n tavoitteet tulevaan aluepolitiikkaan  

• EU:n alue- ja rakennepolitiikka säilyy vahvana ja riittävästi rahoitettuna politiikkakokonaisuutena. 

• Myös tulevan kauden aluepolitiikkaa koskevien toimenpiteiden on palveltava kaikkien alueidemme kehittämistarpeita. Aluepolitiikalla on tuettava ja edistettävä investointeja, yrittäjyyttä, työllisyyttä ja palveluiden saavutettavuutta koko maassa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä itäisiin ulkoraja-alueisiin. 

• Maaseutualueiden erityistarpeet ja niiden rahoitus on turvattava tulevassa NRP:ssä. Maaseutua koskevat tavoitteet eivät saa hämärtyä osana laajempaa kokonaisuutta. 

• Maa- ja elintarviketalous, metsä- ja biotalous sekä niihin kytkeytyvä yritystoiminta ovat alueellisia vahvuuksia kaikkialla Suomessa.  

• Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema sekä pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitus on turvattava myös vuoden 2027 jälkeen. 

• EU:n Right to Stay -aloitteen on vahvistettava maaseudun elinvoimaa ja mahdollisuuksia asua, yrittää ja tehdä työtä kaikkialla Suomessa. 

• Katso koko Bryssel-agenda

Simo Tiainen

johtaja, maaseutu- ja aluepolitiikka, talous- ja sosiaalikomitea

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen

+358 20 413 2811

+358 40 553 3131

aiheet: aluepolitiikka, bryssel-agenda, eu-politiikka