NRP-kehys ja rahoituksen muutos 
 

Suurin muutos koskee EU:n rahoitusohjelmien rakennetta. Nykyisten yli 500 ohjelman sijaan esitetään 27 kansallista ja alueellista kumppanuussuunnitelmaa (NRP), yksi kutakin jäsenmaata kohden. NRP-kehykseen sisällytetään: 

• CAP ja maaseudun kehittäminen 

• EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastot 

• Kalastus- ja meripolitiikka 

• Sisäinen turvallisuus ja rajaturvallisuus 

NRP-asetus määrittelee varojen jakoperusteet, hallinto-, valvonta- ja tarkastusjärjestelmät sekä suunnitelmien sisältövaatimukset. Asetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota maaseudun erityistarpeisiin ja itäisten rajaseutujen haasteisiin. 

Ehdotettu rahoitus ja sen jälkeiset komission puheenjohtaja von der Leyenin poliittiset lupaukset  

Komission ehdotuksessa NRP-kehykseen vuosille 2028–2034 kohdennetaan 696 mrd. €, josta 261 mrd. € on korvamerkitty CAP:iin ja 31 mrd. € sisäistä turvallisuutta koskeviin rahastoihin (AMIF, BMVI, ISF). Suomen osuus NRP-kehyksestä on 7,8 mrd. € käyvin hinnoin eli noin 7 mrd. € 2025 hinnoin eli vähintään 15 % pienempi kuin nykykaudella. Tästä Suomen NRP-rahoituksesta vähintään 4,8, mrd. € on kohdennettava CAP-rahoitukseen. Rajaturvallisuuden vahvistamiseen Suomelle ehdotetaan 1,6 mrd. €, yli miljardi € enemmän kuin nyt.  Komissio ei esityksissään huomioi Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asuttuja alueita erityisesti. 

Viime marraskuussa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitti Euroopan parlamentin voimakkaan MFF-kritiikin jälkeen, että vähintään 10 % NRP-suunnitelmien yleisestä rahoituskehyksestä tulisi olla suunnattu maaseutualueille sen jälkeen, kun CAP- ja kalastuspolitiikan korvamerkityt varat on otettu huomioon. Tämä “rural target” on tarkoitettu parantamaan maaseutualueisiin kohdistuvaa rahoitusta ja varmistamaan sen, ettei rahoitus jää pelkästään CAP-tuen ja kalastuspolitiikan piiriin, vaan kattaa myös muita rakenteellisia ja elinvoimatekijöitä maaseudulla. Von der Leyen esitti “rural target” lupauksen komission kirjeessä parlamentille ja neuvostolle, joka julkaistiin marraskuussa 2025 keskustelun yhteydessä EU-budjetista. 

Tämän lisäksi komission puheenjohtaja von der Leyen antoi tammikuun alussa EU:n Mercosur -kauppasopimuksen hyväksyntään liittyen antoi poliittisen lupauksen siitä, että uuden NRP-kehyksen varoista voidaan ohjata 45 miljardia euroa maataloussektorin tukemiseen jo korvamerkityn CAP:n perusrahoituksen lisäksi. Rahojen kohdentaminen maatalouteen on jäsenmaille vapaaehtoinen toimenpide. Edellä mainitut komission puheenjohtajan lupaukset ovat tässä vaiheessa poliittisia linjauksia, ei vielä varsinaisia komission esityksiä. On selvää, että varojen määrä ja lopullinen kohdentuminen määräytyy tulevissa neuvotteluissa.  

Itäiset ulkoraja-alueet 
 

Komissio valmistelee parhaillaan tiedonantoa itäisiin ulkoraja-alueisiin liittyen ( “Pact for the Eastern Border Regions” tai lyhyemmin Eastern Border Pact), jonka julkaisu on odotettavissa helmikuussa 2026. Kyseessä on strateginen aloite, jolla pyritään vastaamaan EU:n itäisten ulkoraja-alueiden haasteisiin. Tiedonannossa ei ole odotettavissa rahoitusta koskevia esityksiä, mutta sen odotetaan tarjoavan suuntaviivoja rahoitukselle, kehittämiselle ja toimenpiteille tulevalla 2028-2034 ohjelmakaudella. 

Suomen itäisiin ulkoraja-alueisiin liittyen OECD julkaisi joulukuussa 2025 kattavan loppuraportin Itä ja Kaakkois-Suomen raja-alueiden haasteista ja sopeutumisstrategioista. Raportti  ”Transition Strategy for Finland’s Eastern and SouthEastern Border Regions” on osa ns. TSI-hanketta (Technical Support Instrument), jonka Euroopan komissio rahoitti EU:n teknisen tuen välineen TSI) kautta Suomen hallituksen toimeksiannosta. Raportissa esitettiin toimenpide-esityksiä itäisen Suomen haasteiden ratkaisemiseksi. (linkki)  

Nykyisen ohjelmakauden toimeenpano edistyy – Suomi kohdentaa varoja puolustuksen vahvistamiseen  

Suomen nykyistä kautta koskeva ohjelma Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 (€3,3 mrd.) on vahvasssa toimeenpanovaiheessa. Joulukuussa 2025 yli 60 % varoista ohjelman n. 3,3 mrd. €:n varoista oli sidottu ja yli 7 200 hanketta rahoitettu. Pisimmälle toimeenpano on edistynyt JTF-rahaston osalta, jonka varoista 84 % on sidottu.  

Valtioneuvoston 9.10.2025 tekemän päätöksen perusteella Suomen ohjelman EAKR- ja ESR+-rahoitusta kohdennetaan uudelleen noin 300 miljoonaa euroa (ml. kansallinen vastinrahoitus) puolustusteollisuutta ja kaksikäyttöteknologiaa tukevan teollisuuskapasiteetin vahvistamiseen (n. 90 milj. €) sekä sotilaallista liikkuvuutta tukevan kaksikäyttöisen liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen (n. 210 milj. €). Nämä uudet tavoitteet hallinnoidaan valtakunnallisena teemana, ja toimeenpano käynnistyy keväällä 2026. 

MTK:n kannat tulevaan aluepolitiikkaan 

• EU:n alue- ja rakennepolitiikan tulee pysyä vahvana, ohjelmaperusteisena ja koko maata kehittävänä. 

• Pakollinen kansallinen vastinrahoitus on säilytettävä. 

• Itäisen ja Pohjoisen Suomen erityisasema on turvattava myös tulevalla kaudella 

• Aluepolitiikan tulee vastata maaseudun erityistarpeisiin ja aluepolitiikkaan on sisällytettävä EU:n pitkän aikavälin maaseutuvision tavoitteet. 

• Itäisten rajojen elinvoima on strateginen turvallisuuskysymys; rajaturvallisuusrahat on voitava kohdentaa myös alueiden taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden vahvistamiseen. 

Simo Tiainen

johtaja, maaseutu- ja aluepolitiikka, talous- ja sosiaalikomitea

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen

+358 20 413 2811

+358 40 553 3131

aiheet: aluepolitiikka, bryssel-agenda, eu-politiikka