Uudessa NRPP-asetuksessa määritellään varojenjako jäsenvaltioissa hallinnoitaville EU:n budjettivaroille sekä asetetaan säännöt NRP-suunnitelmalle, hallinnolle, valvonnalle, tarkastuksille jne. Suunnitelmassa on kuvattava varojen kohdentaminen mm. Itäraja-alueiden erityistarpeisiin ja haasteisiin sekä maaseudun erityistarpeisiin ja haasteisiin. 

EU:n kokonaisbudjettiin komissio esittää NRP-suunnitelmiin tulevalle kaudelle 696 mrd. €, joista yhteisen maatalouspolitiikan suorat tuet ja kalastuspolitiikan tuet (261 mrd. €) korvamerkittäisiin näille sektoreille. Sisäasiain politiikoille (nykyiset AMIF, BMVI- ja ISF-rahastot) osoitettaisiin 31 mrd. €, joka on kaksi kertaa nykyistä suurempi määrä. Yhteensä, EU-tasolla maatalouspolitiikkaan ja aluepolitiikkaan esitetty budjetti on noin 10-15 prosenttia pienempi kuin nykyisellä kaudella.   

Suomen saanto yhteisen maatalouspolitiikan ja aluepolitiikan rahoituksesta on esityksen mukaan 7,8 mrd. € käyvin hinnoin, eli noin 7 mrd. € vuoden 2025 hinnoin. Esityksen mukaan Suomen saamat EU-varat näille politiikkasektoreille alenevat nykyisestä kaudesta. Yhteisen maatalouspolitiikan ja kalastuspolitiikan jäsenvaltiokohtainen vähimmäismäärä ei ole vielä tiedossa, joten eri politiikka-alueiden rahoitus ei ole vielä arvioitavissa. Uuden NRPP-asetuksen tavoitteet sisältävät nykyisiin alue- ja rakennepolitiikan toimiin verrattuna laajemman joukon käyttökohteita, mikä voi suunnata rahoitusta merkittävästi uudelleen. Suomen Interreg-saanto kasvaa esityksen mukaan hieman, noin 180 miljoonaan euroon. Komissio tunnistaa Suomen aseman Venäjän rajanaapurina ja esittää Suomelle rajaturvallisuuden vahvistamiseen 1,6 mrd. €, mikä on yli miljardi € enemmän kuin nykyisellä kaudella. Komission aluepolitiikkaa koskeviin esityksiin ei sisälly mainintaa Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasemasta harvan asutuksen perusteella.  

Suomen hallitus on parhaillaan laatimassa eduskunnalle annettavaa e-kirjettä tulevan aluepolitiikan kokonaisuudesta tulevalla kaudella. 

Nykyistä ohjelmakautta koskevan Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 EU-aluepolitiikkaohjelma on alkuvaiheen viiveiden jälkeen vahvassa toimeenpanovaiheessa. Kesäkuuhun 2025 mennessä ohjelman hankkeita oli käynnistynyt lähes 6200 kpl.  Ohjelman kokonaisrahoituksesta oli varattu 54 % ja maksettu 15 %. Pisimmälle toimeenpano on edennyt JTF:n osalta, jossa rahoituksesta oli varattu noin 80 % ja maksatuksista suoritettu yli 20 %.  

Suomi toteuttaa kuluvana vuonna ohjelmamuutosta nykyiseen aluepolitiikkaohjelmaansa komission 1.4.2025 esittelemän koheesiopolitiikan uudistuspaketin linjausten mukaisesti. Muuttuneen geopoliittisen tilanteen vuoksi komissio kannustaa jäsenmaita suuntaamaan aluepolitiikkavaroja mm. turvallisuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden vahvistamiseen. Muutosesityksen mukaisesti Suomi kohdentaa ohjelman sisällä 15 % EU-varoista em. tavoitteisiin siten, että EAKR-tavoitteisiin lisätään tavoitteet teollisen kapasiteetin lisäämisestä kaksikäyttötuotteiden ja puolustuksen edistämiseksi kaikilla EU:n alueilla ja kaikenkokoisissa yrityksissä ja kriisinsietokykyisen puolustus- tai kaksikäyttöinfrastruktuurin kehittäminen sotilaallisen liikkuvuuden edistämiseksi unionissa. Ohjelman sisällä siirrettävä summa on yhteensä noin 300 milj. €, josta noin 30 % suunnattaisiin puolustustuotannon edistämiseen ja noin 70 % kaksikäyttöinfrastruktuurin edistämiseen. Valtioneuvosto tukee ohjelmamuutosta ja ohjelman seurantakomitea hyväksyi muutosesityksen kesäkuussa. 

Aluepolitiikkaan liittyen EU:n komissio päätti viime kesänä, että se laatii erityisen EU:n itäisiä ulkorajoja koskevan strategian. Pact for the Eastern Boarder Regions -strategia on tarkoitus julkaista komission tiedonantona vuoden 2025  loppuun mennessä. Parhaillaan on käynnissä asiaa koskeva avoin komission kuuleminen, joka päättyy 18.9.  

MTK:n kannat  

• MTK kannattaa vahvan ja ohjelmaperusteisen EU:n alue- ja rakennepolitiikan säilyttämistä. Komission ehdotus uudesta kansallista ja alueellista kumppanuussuunnitelmasta merkitsee toteutuessaan suurta muutosta myös tulevan aluepolitiikan valmistelussa Suomessa.   

• MTK kannattaa pakollista kansallista rahoitusosuutta aluepolitiikkaohjelmissa. 

• EU:n aluepolitiikkaohjelmilla on kyettävä kehittämään koko maata, mutta Suomelle tärkeä kysymys Itäisen ja Pohjoisen Suomen erityisasemasta on säilytettävä myös tulevassa EU:n aluepolitiikassa.  

• Tulevalla ohjelmakaudella alue- ja rakennepolitiikkatoimilla on myös vastattava nykyistä selkeämmin maaseudun erityistarpeisiin. EU:n pitkän aikavälin maaseutuvision tavoitteet on sisällytettävä aluepolitiikan tavoitteisiin. 

• MTK on viime vuosina korostanut vahvasti EU:n itäisten ulkorajojen muuttuneen tilanteen huomioon ottamista EU:n aluepolitiikassa. MTK on laatinut asiaan liittyvän järjestön Itäisen Suomen ohjelman, johon on koottu eri asioita koskevia tavoitteita. MTK:lle keskeinen tavoite on, että rajaturvallisuuden vahvistamiseen komission esittämiä EU-budjettivaroja (1,6 mrd. €) voidaan kohdentaa näiden alueiden elinvoiman vahvistamiseen. EU:n Venäjään rajoittuvien ulkoraja-alueiden elinvoima on strateginen turvallisuuskysymys koko EU:lle. 

• Katso koko Bryssel-agenda

Simo Tiainen

johtaja, maaseutu- ja aluepolitiikka, talous- ja sosiaalikomitea

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen

+358 20 413 2811

+358 40 553 3131

aiheet: aluepolitiikka, bryssel-agenda, eu-politiikka