MTK pitää tärkeänä, että strategian toimeenpanossa huomioidaan jäsenvaltioiden erilaiset lähtökohdat ja geopoliittiset tarpeet. MTK korostaa strategiaan kirjattua toteamusta, että varautumisunioni tuo lisäarvoa jäsenvaltioiden toimiin täydentäessään kansallisia toimia ja että samalla kunnioitetaan jäsenvaltioiden kansallista toimivaltaa ja erityispiirteitä. 

Yhteiskunnan häiriönsietokyvyn kehittäminen 

Nopeasti muuttuneessa turvallisuustilanteessa MTK katsoo aiempaa tärkeämmäksi vahvistaa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja, varmistaa kriittisten raaka-aineiden tuotanto sekä tuotantoketjujen jatkuvuus. Pitkäkestoisia kriisejä ajatellen tulee huolehtia kaikkein kriittisimpien hyödykkeiden, kuten ruoan, veden ja energian tuotannon jatkuvuudesta ja säilymisestä EU:ssa. Tällä on välitön ja konkreettinen yhteys CAP:n uudistusesitykseen ja mm. siihen liittyvään CMO-asetuksen heinäkuussa 2025 annettuun muutosehdotukseen, jossa on uusi, maataloustuotteiden saatavuutta hätätilanteissa ja vakavissa kriisitilanteissa koskeva osio.  

Maatalous- ja elintarvikeala ovat unionin strategisia aloja, jotka tarjoavat kohtuuhintaisia ja turvallisia elintarvikkeita 450 miljoonalle eurooppalaiselle, ja niillä on tärkeä rooli maailmanlaajuisessa ruokaturvassa.  

MTK näkee tarpeelliseksi edistää strategian avaintoimeksi esitettyä veden ja muiden kriittisten luonnonvarojen saannin varmistamista sekä pyrkimystä lisätä kierto- ja biopohjaisten materiaalien osuutta arvoketjuissa osana EU:n tuoretta biotalousstrategiaa ja kiertotaloussäädöstä. 

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö avainasemassa 

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi tarvittavia palveluita tuottavat tyypillisesti yritykset. Pitkän ajan kuluessa kehittynyt suomalainen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli voi toimia esimerkkinä julkisen ja yksityisen sektorin toimivasta yhteistyöstä.  

MTK pitää kannatettavana, että yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden mahdollistetaan osallistuvan tiiviimmin mukaan EU:n varautumisyhteistyöhön ja kahdensuuntaiseen tiedonvaihtoon, strategiseen ennakointiin ja koulutukseen sekä harjoituksiin. 

Siviili- ja sotilaspuolen yhteistyön tiivistäminen 

Muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa EU:n on varauduttava nopeasti laaja-alaisiin kriiseihin – myös aseellisen hyökkäyksen uhkaan. Varautumisunionistrategia esittää kaksikäyttönäkökulman omaksumista infrastruktuuri-investoinneissa ja voimavarojen suunnittelussa. Esimerkiksi liikenteen infra-investoinneissa tulisi huomioida myös sotilaalliset kuljetustarpeet. Ehdotus kaksikäyttöisyysnäkökulmasta on perusteltu ja palvelee EU:n ja Naton pohjois- ja itärajan turvallisuutta ja biotalouden raskaita kuljetuksia -etenkin, jos siihen liittyy asianmukainen rahoitus.  

Varastointistrategia on osa toimeenpanoa 

Komissio antoi heinäkuussa 2025 tiedonannon Euroopan varastointistrategia: EU:n aineellisen kriisivarautumisen vahvistaminen. Sen tarkoituksena on parantaa välttämättömien hyödykkeiden saatavuutta kriisien aikana. Strategia tunnistaa myös maatalouden välttämättömät tuotantopanokset.  

Lähtökohtana tulee olla, että jäsenvaltiot kantavat ensisijaisesti itse vastuun omasta materiaalisesta varautumisestaan ja varastointijärjestelyistään. Komissio käynnisti loppuvuodesta varastointistrategiassa mainitun Stockpiling network -ryhmän toiminnan. Suomesta siihen osallistuu Työ- ja elinkeinoministeriö ja Huoltovarmuuskeskus. 

EU-tason varmuusvarastointiratkaisuilla ei tule heikentää kansallisia varastointijärjestelmiä tai markkinoiden toimivuutta. Rakennettaessa uusia varastointijärjestelyjä tulisi hyödyntää kokemuksia jo toimivista järjestelyistä, jotta ei aiheuteta markkinahäiriöitä.  

Markus Lassheikki

johtaja, strategia ja huoltovarmuus

+358 20 413 2481

+358 40 779 9680

aiheet: bryssel-agenda, eu-politiikka