Elintarvikemarkkinoiden lainsäädäntöuudistusten tavoitteena on ollut lisätä sopimussuhteiden tasapainoa, markkinoiden läpinäkyvyyttä sekä viljelijöiden mahdollisuuksia toimia yhdessä markkinoilla. 

Keskeisiä säädöksiä, joilla tilannetta on pyritty parantamaan ovat epäreiluja kauppatapoja koskeva UTP-sääntely (Unfair trading practices-direktiivi ja -asetus) sekä yhteisen markkinajärjestelyasetuksen (CMO) muutokset. UTP-direktiivillä on puututtu erityisesti ostajavoiman väärinkäyttöön, kuten myöhäisiin maksuihin, yksipuolisiin sopimusmuutoksiin ja muihin viljelijän asemaa heikentäviin käytäntöihin. Suht tuoreella UTP-asetuksella sen sijaan vahvistettiin UTP-direktiivin noudattamista valvovien viranomaisten keinoja puuttua valtioiden rajat ylittäviin epäterveisiin kauppakäytäntöihin.  

UTP-direktiivin muutosprosessi on CAP-valmisteluiden ohella yksi syksyn merkittävimmistä teemoista maatalouspolitiikan saralla. Komissio julkaisi talvella arviointinsa direktiivin tähän astisista vaikutuksista, jotka olivat maataloussektorin näkökulmasta positiivisia. Komissio tunnisti kuitenkin kaupallisten kostotoimien pelon edelleen merkittävimmäksi tekijäksi, joka estää yrittäjiä tekemästä ilmoituksia kohtaamistaan epäreiluista kauppatavoista. UTP-direktiivin kehittämiseksi tarvittaisiin lisää tietoa vallitsevista epäterveistä kauppatavoista, mutta samalla komissio näkee tarpeelliseksi toimet, joilla viljelijöiden pelkokerrointa ilmoittaa kohtaamistaan epäterveistä kauppatavoista voidaan laskea.  

Komissio antaa loppuvuodesta ehdotuksensa direktiiviin tehtävistä muutoksista. Komissio vaikuttaa luopuneen ajatuksesta kieltää maataloustuotteiden ostaminen alle tuotantokustannusten, koska kiellolla voisi olla ennakoimattomia negatiivisia vaikutuksia muun muassa hallinnollisen taakan kasvamiseen. Komission kärkenä tulee olemaan direktiivin soveltamisen yksinkertaistaminen, ei niinkään uusien kieltojen laatiminen. Komission papereissa potentiaalisiksi uusiksi kielloiksi on noussut lain kiertämisen ja ylimitoitettujen tietovaatimusten kieltäminen. MTK on toistuvasti tuonut esiin näitä teemoja UTP-sääntelyn kehittämisessä.  

MTK on osallistunut aktiivisesti myös Copa-Cogecan työryhmissä UTP- ja CMO-sääntelyä koskevien kantojen valmisteluun ja saanut suomalaisia kantoja myös työryhmien näitä asioita käsitteleviin kantapapereihin. Prosessi direktiivin muuttamiseksi tulee olemaan pitkä, mutta suunta on suomalaisen maatalouden näkökulmasta selvästi positiivinen. 

Tämän lisäksi yhteistä markkinajärjestelyasetusta on puolestaan kehitetty suuntaan, joka vahvistaa tuottajaorganisaatioiden mahdollisuuksia neuvotella, suunnitella tuotantoa sekä luoda lisäarvoa yhteistyön avulla kilpailuoikeudellisesti kestävällä tavalla. Viimeisimmät uudistukset ovat vahvistaneet kirjallisten sopimusten asemaa sekä tuottajien mahdollisuuksia neuvotella poikkeuksellisten olosuhteiden vaikutuksesta sopimussuhteisiinsa. Samalla kertaa asetukseen vahvistettiin myös tuottajaorganisaatioiden edellytykset täyttäville yhteenliittymille mahdollisuus toimia kuten tuottajaorganisaatiot tiettyjen edellytysten täyttyessä sekä mahdollistettiin uusia kestävyystavoitteita, joiden täyttämiseksi maatalousyritykset voivat tiivistää yhteistyötään. 

Tulevan CAP-kauden säännösten valmistelussa myös markkinajärjestelyasetusta tullaan muuttamaan muun muassa koulujakelujärjestelmää ja tuottajaorganisaatioiden tuettavien toimintaohjelmien osalta. MTK jatkaa vaikuttamista myös näiden muotoutumiseen.   

Lainsäädännön rinnalla datasta on muodostumassa keskeinen kilpailutekijä maataloudessa. Unionin osittain rahoittamia ja unionin laajuisia maatalouden datatalousliitännäisiä kehityshankkeita on käynnissä useampia. Näistä merkittävimpänä voidaan mainita CEADS-hanke, jonka tavoitteena on luoda yhteinen eurooppalainen maatalouden data-avaruus. Data-avaruuden tarkoituksena on mahdollistaa maatalous- ja elintarvikesektorin datan ja tietojen turvallinen, luotettava ja yhteentoimiva jakaminen eri toimijoiden välillä.  

Datan ja tiedon reilu ja lisääntyvä vaihdanta on edelleen unionin datatalousstrategian keskeisimpiä tavoitteita. Dataan liittyvän sääntelyn osalta Brysselin syksy näyttää rauhallisemmalta. ”Data omnibus” -aloite tulee yksinkertaistamaan kevyesti dataan liittyvää sääntelyä, mutta muutoin datatalouden osalta huomio kiinnittyy komission data union -strategian täytäntöönpanoon.

MTK:n tavoitteet 

• UTP-sääntelyn toimeenpanoa vahvistetaan koko EU:ssa ja valvonta on tehokasta sekä yhdenmukaista. 

• Kaupallisten kostotoimien pelkoa lievennetään eri keinoin, UTP-säännösten kiertäminen kielletään ja ylimitoitettuihin tietovaatimuksiin puututaan tiukemmin. 

• Kehitetään UTP-direktiiviä suomalaisen elintarvikemarkkinalain tapaiseksi ja mahdollistetaan tasapuolinen kilpailu sisämarkkinoilla.  

• CMO-asetuksen tuottajaorganisaatioita koskevia säännöksiä kehitetään järkevästi Suomen kaltaisten pienten maiden intressit huomioiden. Ei tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmapakolle. 

• Kilpailuoikeuden mahdollistettava nykyistä paremmin viljelijöiden yhteistyö kestävyyttä, markkinoillepääsyä ja arvonluontia edistävissä hankkeissa. 

• Maatalouden data-avaruudesta luodaan perusta reilulle datataloudelle ja mahdollisuudelle hyötyä tuottamastaan datasta.  

• Viljelijöillä säilyy oikeus käyttää ja hyödyntää tiloiltaan syntyvää dataa sekä osallistua datatalouteen tasapuolisin ehdoin. 

• Toimiva ruokaketju edellyttää, että viljelijöillä on mahdollisuus saada markkinoilta kohtuullinen osuus tuotetusta arvosta. Reilummat markkinat, parempi oikeusturva ja datan tehokkaampi hyödyntäminen ovat keskeisiä edellytyksiä eurooppalaisen ruoantuotannon kilpailukyvylle ja pitkän aikavälin huoltovarmuudelle. 

• Katso koko Bryssel-agenda

Kimmo Tammi

juristi, maatalous ja elintarvikemarkkina

+358 20 413 2141

aiheet: bryssel-agenda, eu-politiikka